Omituisinta mitä isäntäpoppoo on tehnyt kyläreissullasi

menin. ei tarjonnut mitään, vei lähikuppilaan, minun piti itse maksaa. Eikä ole edes köyhä.

no ainakin se, että kyläpaikan isäntäväki (isä varsinkin) vetäytyy päiväunille tai on ulkona keräämässä pulloja sen sijaan että näyttäytyisi meille, kutsutuille vieraille. Ja kyse siis muutaman tunnin, max. neljän vierailuista. Lähisukua.



En tavallaan ymmärrä lainkaan sitä, että mistään rutiineista ei voida poiketa, vaikka olisi vieraita. Että jos torstaisin on tapana siivota peräkamari, se on siivottava, vaikka on itse kutsuttu kahvivieraat juurikin kyseiselle päivälle.



Toinen ärsyttävä oli, kun ammoisina aikoina ei ollut hesejä muualla kuin Turussa. Menin kaverille kylään ja sanoin, että haluaisin käydä Hesellä jonain päivänä, kun se on niin harvinaista. Menimme Heselle ja tilasin, kaveri eivät tilanneetkaan mitään. "Kun meillä on menossa tällainen Hese-Mäkkäri-vertailu, niin nyt on Mäkkärin vuoro." Siis mitä??? Keillä "meillä"? Ja miksei voinut sanoa tuosta ENNEN kuin tilasin. Olipa tosi järjellistä ensin mun syödä Hesellä, sitten lompsia Mäkkäriin ja kaverin syödä siellä...



Muutoinkaan en tajua, että isäntäväki haluaa väenvängällä päättää ruokapaikan, jos ollaan minulle/perheelleni oudossa/harvinaisemmassa paikassa. Esim. kerran esitin toiveeni, että käytäis kreikkalaisessa. "Joo, mutta me halutaan meksikolaiseen. Me käydään siellä aina." Okei, mennään sitten meksikolaiseen. Mitäpä siitä, ettei silloisessa kotikaupungissa ollut kreikkalaista ravintolaa. Ja kyse siis kaikkiruokaisista ihan ok-tuloisista ihmisistä, joilla siis olisi vara käydä iteksiäänkin siellä meksikolaisessaan.

ja alle kouluikäiset lapset olivat juuri saaneet leikit pystyyn ja tottuneet toisiinsa kun isäntäväki huomasi, että ovat olleet lastenhuoneessa jo melkein puoli tuntia. Koko revohka komennettiin äkkiä olohuoneeseen pelaamaan pleikkaa.



Uuden vuoden vietto, johon oli sovittu, että menemme puolilta päivin, eikä tarvitse tuoda mitään. Veimme sitten lahjan ja viiniä emme mitään syötävää. He olivatkin kiireellä käyneet heselle ennen tuloamme ja me poikkesimme ajomatkalla vain kahvilla. Koko päivän odottelimme, heillä oli ihan normaali kodinhoitoa. Alkuillasta kävimme näyttämässä heidän taaperollensa muutaman raketin ja sitten aloimme vain odottaa, että lapsi nukahtaa. Sen jälkeen kyllä saunoimme ja söimme hyvin, mutta tämän jälkeen jatkuikin taas kotityöt imuroinnista lähtien. Lähempänä puolta yötä emäntä istui television ääreen ja kun muut ehdotimme jotain yhteistä tekemistä, peliä tai jotain, niin emäntä vaan totesi että ei jaksa enää on niin poikki ja alkoi tuijottaa elokuvaa. Siinä vaiheessa minä hipsin nukkumaan. Onneksi meidän oma lapsemme oli silloin vielä niin pieni, että pärjäsi tissimaidolla ja purkkiruuilla.

jonka arki ei hetkahdakaan, kun tullaan kylään. Asuvat kaukana ja nähdään todella harvoin. Kun tullaan paikalle, siivoukset ja telkkarinkatselut ja netissä roikkumiset jatkuu ihan keskeytyksettä. Jossain vaiheessa emäntä hoksaa keitellä kahvit, jos alkaa itsellä haluttamaan.



Yksi Juhannus meidät oli kutsuttu heille syömään, juomaan ja saunomaan. Menimme sovittuun aikaan paikalle, ja isäntäpari oli jossain vanhoissa verkkareissa ja kerjäläishuivit päässä tekemässä pihalla pensaansiirtohommia jne. "pientä". Huikkasivat vaan, että voidaanko katsoa samalla heidän lapsensa perään! Kun kerta siellä pihalla hämmentyneenä muutenkin seisoskeltiin!



Kyllähän sitä saunaan mentiin ja syötiin, joskus keskellä yötä kun oli saatu pihahommat tehtyä. Sanomattakin varmaan selvää, että isäntäpari hipsi heti kun mahdollista nukkumaan, kun takana oli niin raskas päivä!



Tämä toistuu joka kerta kun heillä vierailemme, oon jo pikku hiljaa alkanut tarkoituksella vähentää (niitä harvojakin) vierailuja. Ja kyseinen pariskunta ei IKINÄ käy meillä.

olet laittanu ittes ja sitten pääset kyläpaikkaan, niin ekaks sanotaan, et nyt sitten naiset saunaan ja miehet sen jälkeen. No jos meen saunaan, niin olen sitten tukka hapsottaen loppu illan ja toisekseen inhoon akkaporukkasaunomisia. Kotonakin saunon aina yksin. Yhessä perheessä äiti ja neljä lasta. Joista kaks poikaa ja vanhin 11 v. Olivat kaikki tulossa mun kanssa yhtäaikaa... Kieltäydyin sitten koko saunomisesta.



Minä olen täysin vierottunu kyläilyistä. En välitä mennä minnekään, enkä kutsu meille enää nykyään ketään. Ja kun ei kymmeneen vuoteen ole kyläilyjä suuremmin harrastanu, niin ei oikeen tiedä miten pitäis olla ja mitä puhua vieraiden kanssa. Televisio on näitä tilanteita pelastanu, ettei ihan hiljaisuudessa sitten vaan istuta. Siks ainakin meillä on aina tv auki.



Ystäväni ilmoitti tulevansa meille ensi kesänä kylään lastensa kanssa (välimatkaa 1000 km). Ja en ole yhtään innostunut. Musta ei ainakaan ole montaa vuorokautta vaan seurustelemaan vieraiden kanssa. Ja kun tosiaan nyt jo viduddaa, niin tää kertoo, et olen tosiaan vierottunut kyläilyistä.



Viihdyn vain omissa oloissani ilman velvoitteita. Ja saa tosiaan mennä aamusin 10 km juoksulenkille kaikessa rauhassa :)

Ekaa kertaa. Muuten ijan mukavia ihmisiä, mutta jossakin vaiheessa tajuttiin että mies on hieman outo.

Kierrätti miestä 2 tuntia taossa ja talon ulkopuolella. Esitteli kaikki rakennukset ja sisukset. Joka puolella oli ihan tavallisia tavaroita. Ei mitään sellasta mitä olis tarvinnut erikseen esitellä. Mies kertoi jälkeenpäin että ei kehdannut sanoa mitään mutta oli ottanut hiukan päähän.



Kaveri kertoi että oli mennyt tuttavallensa kylään ja tämä tuttava oli sanonut että hän pesee äkkiä tuon saunan kun jäi eilen pesemättä. Todella törkeää mun mielestä.



Itse kun olin lasten kans kylässä niin emäntä puhui puhelimessa puolituntia jonkun kanssa. Tämä jos mikä on moukkamaista!

Itse olen harrastelijamaratoonari ja täytyy mäyntää, että olen tehnytkin noin. Esim. kilpailuihin valmistautussa ei suunnitetua harjoittelua voi tai ainakaan kannata jättää väliin. Itse hoidan sen yleensä niin, että menen lenkille aamulla niin aikaisin, että vieraat ovat ehkä vielä nukkumassa (toki kerron heille siitä etukäteen etteivät kaipaile minua jos heräävät). Kaverini tietävät tästä harrastuksestani ja miten tärkeää se on minulle, vaikka en sillä elantoani tienaakaan. Toivottavasti kukaan ei ole siitä loukkaantunut. Muuten sitten yritän olla hyvä emeäntä, kokata ja keskustella ja kuljettaa vieraita kotikaupungissamme (asumme ulkomailla joten usein vieraat viipyvät ainakin muutamia päiviä).

Eihän koulutettujen normaaliaikuisten vierailukulttuuriin yksinkertaisesti kuulu jokin viikkosiivous tai saunomishupsuttelu. heheheh :D

Ystänävi kutsui minut kylään silloin 1v lapseni kanssa.

Ajoin 800km heille lapsen kanssa ja perille päästyäni selvisi että he aikovat lähteä seuraavana päivänä mökkeilemään.

Illalla minulle vielä esitettiin toive että jos saisin pidettyä poikani mahdollisimman hiljaa koko yön ettei heidän lapsensa heräisi kesken unien, koska perheen äidillä on vaikeuksia saada unen päästä kiini jos hän joutuu nousemaan lapsen vuoksi ylös.



En ole käynyt kylässä sen jälkeen.

En ihan ymmärrä minäkään mikesi kaverisi olisi voinut aamulla heittää puolen tunnin lenkkiä yksikseen? Mitä se haittasi? Kyllä mä vaan olisin osannut viihdyttää itseäni hyvin sillä aikaa. Olen joskus ollut kavereilla kylässä ja he ovat joutuneet välillä käymään töissäkin ja ihan hyvin olen pärjännyt itsekseni sillä aikaa.

Näyttää siltä, että on kahdenlaisia ihmisiä, mitä kyläilyyn tulee. 1. kun vieraita on kotona, ns. normaaliarki pysähtyy ja energia kohdistetaan vieraisiin. 2. jatketaan arkielämää, niin kuin ennenkin.

Olen itse kotoisin maalta, sukutilalta. Kun asuin kotona, kävi meillä aina paljon vieraita. Kun oli kesä, oli isälläni tapana sanoa, että mmeillä on ma-pe töitä klo 17 asti, tervetuloa mukaan. Tämä siksi, että yleensä vierailla oli lomaa, mutta maatilalla kiirein aika eikä silloin voi viihdyttää vieraita. Vieraat olivat yleensä innoissaan, että saivat osallistua tilan toimintaan. Ex-poikaystäväni tosin ihmetteli, miksei hänen ensivierailulla huomio ns. kiinnittynyt häneen. Hän ei oikein koskaan ymmärtänyt asiaa. Hänen kotonaan vieraita kävi ehkä pari kertaa vuodessa, kun taas minun kotona jopa pari kertaa vkossa.

Summa summarum kyläilyyn pätee saat asiat kuin ihmisten kanssa olemiseen yleensäkin. Sosiaaliset taidot, kokonaisuuksien ymmärtäminen ja tilannetaju auttaa kummasti. Sitten vielä kun tajuaa kysyä puolin ja toisin, niin vierailut suju.

Meidät sijoitettiin nukkumaan sohvalle samaan huoneeseen, jossa isäntäpari nukkui. Viereiseen tyhjään huoneeseen ei saanut mennä.

Emäntä aloitti aamulla samassa huoneessa imuroinnin noin seitsemältä. Oli sunnuntai.

En vieläkään tajua, mistä oli kyse.

Mitä ihmettä ihmiset oikein ajattelee! Ja mitä tulee tähän mysteeriin, niin onhan sen nyt selvää, että pariskunta on riidellyt huoneessa ja heitellyt posliinit pitkin seiniä juuri ennenkuin tulitte. Tai levittänyt sinne jotain muuta joka on niin noloa ettei siitä kehtaa puhua. En ymmärrä mitä se voisi olla. Jokin seksitalkkkipurkki levisi pitkin huonetta? Aamulla noustiin imuroimaan siksi että kaikki nukkui ja toiveissa oli saada nolo asia pois päiväjärjestyksestä ilman että kukaan tulee roikkumaan ovelle.

Näyttää siltä, että on kahdenlaisia ihmisiä, mitä kyläilyyn tulee. 1. kun vieraita on kotona, ns. normaaliarki pysähtyy ja energia kohdistetaan vieraisiin. 2. jatketaan arkielämää, niin kuin ennenkin.

Sitten vielä kun tajuaa kysyä puolin ja toisin, niin vierailut suju.

Se juuri, isäntäväellä pitäis olla tilannetaju sanoa, että sori, meillon menossa maratoonivalmentautuminen/joku muu ylitärkeä juttu, että pakko hoitaa sitäkin tässä nyt.

Itselleni kun tulee vieraita, on kyse normiarjesta poikkeavaa toimintaa. Jos tulevat viikolla niin että on töitä, otan joko vapaata tai yritän tehdä lyhennetyn päivän, että kokevat olevansa tervetulleita ja kaivattuja. Ja tottakai kerron asiasta etukäteen. Samoin odotan vieraiden tekevän. Kertovan minulle, jos ovat sopineet jotain pitkää kylästelyä tms. kun ovat meille tulossa kylään

saaneella pariskunnalla, kun meillä ei vielä ollut lapsia (niiden lapsi oli kyllä jo vuoden). Klo 20 molemmat lähtivät nukuttamaan esikoistaan yhdessä makuuhuoneeseen (eivät sanoneet mitään.

Yhdeksän jälkeen perheen nainen tuli ulos huoneesta ja sanoi, että lähdette varmaan samalla, kun hän pissattaa koiran.

No ei oltais tultu alunperin tai oltais lähdetty jo klo kahdeksan, jos olisivat pyytäneet :P

Tuo ketju oudoista vieraista oli aivan hulvaton! Mitä omituisuuksia löytyy kyläilyjen toiselta puolelta, eli isäntien toiminnasta?

Itseäni ärsyttää suunnattomasti, että mieheni veli ja hänen vaimonsa saattavat olla netissä pitkiäkin aikoja meidän kyläillessämme heillä. TV vähintäänkin on auki, eikä silloin kysellä mitä me haluaisimme katsoa.

Emme mielestäni käy niin usein, että tuollainen on sopivaa. Kun minä menen heille kylään, haluan viettää aikaa heidän seurassaan. Sama pätee meillä vieraillessa.

mutta repesin totaalisesti tuolle seksitalkkipurkille!! :D Siis kun joku epäili, että moinen on levinnyt pitkin kammaria ja siksi emäntä imuroi aamutuimaan..



Seksitalkkipurkki!! Apua!

pienen esikoiseni kanssa klo 13. Pyydettiin samalla tuomaan jätskiä, jota sitten voitaisiin yhdessä kahvin kanssa syödä.



Pakkasin vauvan ja jätskin autoon ja lähdin ja kun perille saavuimme, makoili isäntäpari parin muun vieraansa kanssa olohuoneessa patjoilla krapulaansa parantelemassa yöpukusillaan. Oli edellinen ilta kuulemma vähän venähtänyt pitkäksi. Talon emäntä kiitti jäätelöstä ja pamautti sen pakastimeen, mitään aikeita kahvin keittoon ei näkynyt, kun emäntä oli pahoinvoivan näköinen. En viipynyt vauvan kanssa siinä viinanlemussa puolta tuntiakaan, enkä ole käynyt heillä sen koommin.

Niin tosiaan jos on ollut liian liukasta ja siitä on hermostuttu ja eikun talkit seinille :D

Aikamoista wt-jengiä täällä taas liikenteessä tai ainakin palstailijoiden ystävät ja sukulaiset on. Ei mulle ole koskaan sattunut mitään tollasta kyläillessä. Kannattais teidänkin tutustua joihinkin normaali-ihmisiin.

Ennemminkin on outoa, että yövieras suuttuu emännän aamulenkistä :)

Jos on tottunut käymään aina aamusta lenkillä, niin miksi ei saisi käydä kun on yövieraskin :O

Tuskin se siellä lenkillä oli tunteja.

Ei se toki pahimmasta päästä olekaan, varmaan kaikki tässä ketjussa kerrotut jutut ovat pahempia ja juntimpia. Mutta on se silti vähän outoa mun mielestä.

Tietysti kokoaisuus vaikuttaa myös. Jos isäntä/emäntä on muuten kohtelias jne ja esim. kysyy, että haittaako jos käyn lenkillä, niin ei siinä sitten mitään. Mutta jos taas on senkaltainen juntti mitä tässä ketjussa on muuten tullut vastaan (noita tapauksia siis) ja suunnilleen vaan sanoo että "mä lähen lenkille" ja jättää vieraan ihmettelemää, niin se on sitten taas eri juttu.

En sanoisi, että outona pitäminen ja suuttuminen on sama asia.

Ja kuten sanoin tuossa aiemmin, niin se vaikuttaako se lenkille lähtö epäkohteliaalta vai ei, riippuu paljon siitä miten sen hoitaa ja millainen se vierailu on noin muuten. Esim. tämän maratoonarin kuvaus tuolla ylempänä vaikutti fiksulta toiminnalta ja ymmärrettävältä. Jos muuten on ihan tervejärkinen ja käytöstavat omaava ihminen niin osaa sen lenkkiasiankin hoitaa.

Sitten taas jos isännän/emännän yleinen asennoituminen on sitä luokkaa mitä tässä ketjussa on tullut vastaan (eli ollaan vähän niin kuin vierasta ei olisikaan) niin se lenkille lähtö on osa sitä moukkamaisuutta.

Siitä olen yllättynyt miten junttia porukkaa tämä maa päällään kantaa.

58

Tämä ei ihan suoraan liity aiheeseen, mutta kuitenkin.

Eräs tuttuni voi tavata mua mutta tarkkaan ottaa huomioon etten näe hänen aviomiestään, koskaan.

Ja muut hänen tuttunsa saavat tulla kylään ja illanistujaisiin viikonloppuisinkin ja mies on mitä

ilmeisimmin paikalla silloin.

Näin on menty jo vuosikaudet.

Onkohan meillä yhteinen tuttu? Tosin en kuulu samaan uskontokuntaan heidän kanssaan niin luulen että mies pitää minua "huonompana" ystävänä kuin seurakuntaan kuuluvia naisia. Samoin meitä ei koskaan kutsuta heidän lasten synttäreille vaikka muut ystävän ei-niin-läheiset tutut siellä ovat. Tämä on outoa, koska muuten olemme ystäväni kanssa todella läheisiä ja hyviä ystäviä.