Jos teille tulisi avioero, kumpi teistä saisi pitää omanaan nykyisen asuntonne?
Kommentit (49)
Mieheni muutti asuntooni ja nyt suunnitellaan yhteisen kodin rakentamista.
Mua ei saa tästä talosta kuin kilon paloina. Mies ei tätä taloa varmaan edes huolisi jos ero tulisi. Sijainti mun kotiseudulla.
Minulla ei myöskään olisi varaa maksaa yksin lyhennyksiä ym., mieheni voisi sen omalla palkallaan tehdä.
koska asutaan opiskelijaperheasunnossa. Tässä ei saa asua sinkkuna. Eli edes se toinen meistä, joka siis opiskelee, ja jonka opintojen nimissä kämppä on saatu, ei sais jäädä tähän. Eikä olis kyllä rahaakaan opintotuella yksin maksaa vuokraa. Ja se joka ei opiskele ei tietenkään myöskään.
Ilman miestä en omakotitalossa haluisi edes asua, liikaa hommaa yksin minulle. Tosin luulen, että asunto menis siinä kohtaan myyntiin.
Tosin tarvitsisin taloudellista apua vanhemmiltani, jotta voisin lunastaa miehen osuuden. Isäni varmasti auttaisi, saattaisi vaikka ostaa miehen osuuden talosta itselleen. Lainakuluista selviän kyllä yksinkin.
Toisaalta yksin voisi olla hankala ylläpitää isoa omakotitaloa. Mieluiten muuttaisin reilunkokoiseen rivariin samalla asuinalueella (jotta lasten elinpiiri, koulut ym pysyisi samoina) mutta sellaisia ei ole tällä alueella juurikaan tarjolla.
että lapset jäisivät tähän nykyiseen kotiimme asumaan ja me vuorottelisimme miehen kanssa vuoroviikoin. Tilaa olisi kyllä asua väliaikaisesti saman katon allakin eri makuuhuoneissa. Ollaan sen luonteisia että sekin saattaisi onnistua.
avio-oikeutta. Talo on miehen ja vain miehen.
että lapset jäisivät tähän nykyiseen kotiimme asumaan ja me vuorottelisimme miehen kanssa vuoroviikoin. Tilaa olisi kyllä asua väliaikaisesti saman katon allakin eri makuuhuoneissa. Ollaan sen luonteisia että sekin saattaisi onnistua.
Inhoan kituuttamista - en haluaisi uuden asunnon lainaa yksin hartioilleni kannettavaksi. Laitettaisiin asunto myyntiin ja ostettaisiin varmaan molemmat pienemmät riviri tai kerrostaloasunnot, mies saattais haluta jopa vuokralle.
ajatelleeksi uusperhekuvioita...
Tuskin kovin moni uusi vaimo uusine plus yhteisine lapsineen suostuisi viikko-viikko systeemeihin.
#
että lapset jäisivät tähän nykyiseen kotiimme asumaan ja me vuorottelisimme miehen kanssa vuoroviikoin. Tilaa olisi kyllä asua väliaikaisesti saman katon allakin eri makuuhuoneissa. Ollaan sen luonteisia että sekin saattaisi onnistua.
Mieheni ei ole maksanut kodistamme senttiäkään. Meillä on avioehto.
että lapset jäisivät tähän nykyiseen kotiimme asumaan ja me vuorottelisimme miehen kanssa vuoroviikoin. Tilaa olisi kyllä asua väliaikaisesti saman katon allakin eri makuuhuoneissa. Ollaan sen luonteisia että sekin saattaisi onnistua.
Tämä vastaus siis sille, joka kysyi mitä tapahtuisi, jos uusi vaimo ei tykkäisi järjestelystä.
Vaikka asumme unelmiemme kodissa, en usko, että kumpikaan meistä olisi valmis maksamaan niin paljoa asumisesta, mitä lainanlyhennykseen menisi.
tällä hetkellä ulkomailla, mutta meillä on asunto myös Suomessa. Todennäköisesti mies jäisi ulkomaille ja minä palaisin lapsen kanssa Suomen-asuntoomme siksi aikaa kunnes omaisuus olisi jaettu. Eli tuo asunto siis myytäisiin ja tuotto puoliksi, jolla minä sitten kiinni uuteen asuntoon.
ajatelleeksi uusperhekuvioita... Tuskin kovin moni uusi vaimo uusine plus yhteisine lapsineen suostuisi viikko-viikko systeemeihin. #
että lapset jäisivät tähän nykyiseen kotiimme asumaan ja me vuorottelisimme miehen kanssa vuoroviikoin. Tilaa olisi kyllä asua väliaikaisesti saman katon allakin eri makuuhuoneissa. Ollaan sen luonteisia että sekin saattaisi onnistua.
Veljeni elää viikko/viikko -systeemissä siten, että lapsilla on vain 1 koti. Näin ollut jo 4 vuotta. Veli seurustelee 2 lapsen äidin kanssa eikä mieti hetkeäkään yhteenmuuttoa. Joka toinen viikko hänellä on aikaa seurustelulle, joka toinen viikko lapsilleen. Tiedän, että naisystävä haluaisi muuttaa lapsineen veljeni omistamaan taloon (reilusti yli 300 neliötä), mutta veli on sitä mieltä, että ei tarvitse sellaista suhdetta.
Naisystävän ei tarvitse suostua mihinkään systeemeihin, hän joko hyväksyy veljeni tai sitten ei.
nimim. ei eroa näköpiirissä mutta näin olen asian ajatellut.
Koska tää on lasten koti, eikä mulla oisi yksin varaa lunastaa tätä. Lisäksi mun työt on toisella paikkakunnalla.
Asutaan miehen lapsuuspaikkakunnalla. Olen muuttanut tänne 700 km päässä ja myönnän etten koe paikkakuntaa omakseni vaikka olen asunut täällä jo 15 vuotta. Jatkuvasti haikailen pois..
Mökki sitten varmaan jäis mulle. Nimittäin mies maksanut talolainan ja minä olen maksanut mökkilainan. Mökki on kuin oktalo vähän pienemmässä koossa, kaikilla mukavuuksilla. Siinäkin vois vaikka asua. Tosin siellä olis lasten koulumatka 50 km suuntaansa.
että sen mitä mies tienaa, menee myös ja aina laskuihin, jotka ollaan ihan yhdessä "tehty". Tässä tapauksessa kummankaan omaisuus ei kyllä kartu. Eikä kyllä asunnon arvokaan ole noussut. Vähemmän tästä nyt saa kuin esim. kymmenen vuotta sitten.