Lue keskustelun säännöt.
Eikö jokin ole pielessä, jos perheessä on kaksi palkansaajaa ja rahasta on koko ajan tiukkaa?
21.03.2012 |
Meillä nettotulot vähän alle 4000t, jos lasketaan lapsilisätkin mukaan.
Meillä on halpa, keskivertoja vaatimattomampi talo, kaksi melko vanhaa autoa. ei kalliita harrastuksia, ei tupakoida, ei juuri matkustella. Syödään tavallista terveellistä ruokaa.
Ja joka kuukausi jännittää, riittääkö rahat.
Ihan oikeasti kuvittelin joskus, että jos tekee työtä, sillä elättää perheen ja joskus silloin tällöin saa jotain säästöön tai vaihtoehtoisesti voi toteuttaa jonkin pienen haaveensa. Olen sentään saanut yliopistokoulutuksen. Eikä lapsiakaan ole kuin kaksi, normimäärä.
Tunteekö muut näin? Raivostuttaa!
Kommentit (127)
Ja tosiaan luulen että moni muukin, en vain usko että me olemme ainoita Suomessa joilla tällainen olo..
Ei olla köyhiä, mutta tosiaan kaikki tulot menevät eikä "ylimääräistä" jää. Silti molemmat töissä, aivan puhki työpäivien jälkeen, tuntuu että elämä jotenkin lipuu käsistä tässä väsymyksen keskellä.
Mietin esim. sitä, että silloin kun itse olin lapsi (70-80-luvulla..), niin oma äitini oli kotona kunnes nuorempi siskoni meni kouluun, ja senkin jälkeen teki vain 4-tuntisia työpäiviä. Ihan tavallista elämää saattoi elää niin- silloin. Ei luksusta, muttei hirveää pihistelyäkään. Ja moni äiti tuttavaperheistä olivat kotona lasten kouluikään asti tai tekivät puolta päivää, ja tämä oli ihan mahdollista perheille.
Ei kyllä enää ole, ellei toisella vanhemmalla ole sitten todella isot tulot..
Minäkin unelmoin rauhallisemmasta seesteisemmästä elämästä..mutta tuntuu että tähän oravanpyörään on juuttunut ihan loppuiäksi.
Ja ei, ei eletä mitään ökyelämää tosiaan. Esim. etelänmatka on kyllä kaukainen haave.
Moni pieni asia on tähän ehkä vienyt, ja "korjaaminen" vie aikaa..olin kuopuksen kanssa kotona sen 3v, koska hän ei ollut perusterve ja päiväkotiin meno/töihin paluu oli sinne 3-vuotiaaksi asti ihan mahdoton ajatus, sen verran tuli sairaalassa oloa, leikkauksia ym.
Ja silloin venytettiin budjettia kyllä niin, että nyt on sitten luottolaskua ym. ihan liikaa- sekin syö sitten näitä kuukausittaisia tuloja..
Mutta joo..ap, ymmärrän, ja ajattelen samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sattumoisin Berliini on Saksan edullisin kaupunki niin asumisen kuin elämisenkin suhteen. Esimerkiksi Münchenissä saa vastaavanlaisesta talosta pulittaa ainakin puoli miljoonaa. Berliinin hintataso johtuu historiasta ja Saksojen yhdistymisestä.
hienohko omakotitalo Berliinissä. Tässä olisi yksi, eikä ollut todellakaan halvin vaihtoehto.
<a href="http://www.findaproperty.com/displayprop.aspx?edid=09&salerent=0&pid=97…" alt="http://www.findaproperty.com/displayprop.aspx?edid=09&salerent=0&pid=97…">http://www.findaproperty.com/displayprop.aspx?edid=09&salerent=0&pid=97…;
Teillä on talo ja kaksi autoa! Ja ihmettelette mihin rahat menee. Minusta on ihan ylellistä, kun meilläkin on nykyään noin suuret tulot. Talosta en sentään haaveile, asutaan aso-kerrostalossa (pk-seutu). Kaksi akateemista ollaan.
En ole AP, mutta juuri tätä AP mielestäni tarkoitti ongelmanytimeksi: jos kaksi aikuista tienaamassa normaalissa palkkatyössä, ja joutuu laskemaan jukoliste yksittäisen ruokakauppakäynnin tiskipesuaineen tarkkuudella, niin hieman syö motivaatiota ja saa aikaan tunteen, ettei työllä saa kuin juuri ja juuri hankittua välttämättömän. Korjaa ap, jos olen väärässä.
Tämä oli yksi tämän palstan hienoimmista vastauksista. Kiitos!
Ei olla köyhiä, mutta tosiaan kaikki tulot menevät eikä "ylimääräistä" jää. Silti molemmat töissä, aivan puhki työpäivien jälkeen, tuntuu että elämä jotenkin lipuu käsistä tässä väsymyksen keskellä. Mietin esim. sitä, että silloin kun itse olin lapsi (70-80-luvulla..), niin oma äitini oli kotona kunnes nuorempi siskoni meni kouluun, ja senkin jälkeen teki vain 4-tuntisia työpäiviä. Ihan tavallista elämää saattoi elää niin- silloin. Ei luksusta, muttei hirveää pihistelyäkään. Ja moni äiti tuttavaperheistä olivat kotona lasten kouluikään asti tai tekivät puolta päivää, ja tämä oli ihan mahdollista perheille. Ei kyllä enää ole, ellei toisella vanhemmalla ole sitten todella isot tulot..
Eihän meillä ainakaan ollut juuri mitään, enkä silti kokenut meidän olevan köyhiä. Nykyään meillä pienituloisilla on paljon parempi elintaso kuin omilla vanhemmillani aikoinaan. Ihan jos ajatellaan ruokaa, vaatteita, mukavuuksia. Ja joskus käydään ihan ulkomailla asti, 70-luvulla en tuntenut juuri ketään joka olisi käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole AP, mutta juuri tätä AP mielestäni tarkoitti ongelmanytimeksi: jos kaksi aikuista tienaamassa normaalissa palkkatyössä, ja joutuu laskemaan jukoliste yksittäisen ruokakauppakäynnin tiskipesuaineen tarkkuudella, niin hieman syö motivaatiota ja saa aikaan tunteen, ettei työllä saa kuin juuri ja juuri hankittua välttämättömän. Korjaa ap, jos olen väärässä.
Tämä oli yksi tämän palstan hienoimmista vastauksista. Kiitos!
Olen ollut oikeasti pienituloinen, kahden palkkatyöläisen perhe tulee kyllä siihen verrattuna upeasti toimeen.
t. akateeminen "landelainen", jolla ei todellakaan ole isin puutavaroita, firman tarvikkeita tai rakennusalalla työskenteleviä kavereita - hyvästä tontistakin saa maksaa useamman kymmenen tuhatta
maata kalliimpaa.
Saman se ruoka maksaa Helsingissä kuin Mikkelissäkin. Samoin vaatteet, sähkö, bensa.
Vain asunnot voivat olla hiukan kalliimpia mutta ei sekään pidä paikkaansa aivan aukottomasti sillä tietyissä kaupungeissa hintataso on ihan Helsingin ja Vantaan luokkaa.Ja mitä tulee peräkuusessa vaatteilla koreilemiseen niin kyllähän sieltäkin joskus lähdetään ihmisten ilmoille ja silloin olisi hyvä olla säällisesti pukeutunut.
"Vain asunnot voivat olla hiukan kalliimpia"
Tontti Espoossa maksaa helposti 1500 eur/rakennusoikeus-m2, landella limestää nollaa.
Rakentaminen on todella kallista. Landella rakennetaan isin puutavarasta, firman tarvikkeilla ja työkaluilla ja käytetään pimeää kaveriapua.
Espoossa et saa kuin tontin sillä rahalla kun siellä Penteleellä tontin, talon, pari autoa, kultaisen noutajan, emännälle kalevalakorut, lionsklubin ja rotareiden jäsenyyden ja vuosittaisen käyttöoikeuden Maailman Meijerijohtajien Liiton Eläkekassan loma-asuntoon Ibitsalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakastimiahan tarvitaan 1. hirvenpuolikkaille, 2. muille lihoille, 3. mustikoille, 4. puolukoille ja sienille ja 5. puutarhamarjoille.
Espoossa et saa kuin tontin sillä rahalla kun siellä Penteleellä tontin, talon, pari autoa, kultaisen noutajan, emännälle kalevalakorut, lionsklubin ja rotareiden jäsenyyden ja vuosittaisen käyttöoikeuden Maailman Meijerijohtajien Liiton Eläkekassan loma-asuntoon Ibitsalle.
En ajattele olevani osaton, vaikka mulla ei ole tonttia vaan asun kerrostalossa Espoossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja peräti kaksi autoa, ei voi todellakaan tuntea osattomuutta.
Tämä on juuri se asia, mikä syö työmotivaatiota ja halua maksaa korkeita veroja esim. virikehoitopaikoista.
Itse olemme maksaneet hoitopaikat korkeimman taksan mukaan, kuten muutenkin veroa menee kovasti. Tarvitsemme kaksi autoa, koska julkista liikennettä on vähennetty ja emme pysty kulkemaan muuttuvien työaikojen mukaan busseilla.
Jos täytyy sille linjalle mennä, ettei kahvikuppia raski ostaa ja pesuaineet pitää listalle laskea, kannattaako kulkea töissä.
Miehen kaverin perhe ei ole paljoa töitä elämässään viitsinyt tehdä. Kyse on lapsuudenkaverista. Heillä on 4h+keittiö kaupungin asunto, missä maksetaan asumistuella suurin osa. Päivähoitopaikat ilmaiset yms. Mies tekee keikkatöitä joskus kun jaksaa ja nainen pienipalkkaisessa työssä silloin kun ehtii. Tekee lapsia nimittäin 3 vuoden välein ja on aina hoitovapaalla tai äitiyslomalla. Ei tunnu rahahuolia olevan.
Joskus miettii, että miksi sitä oikeastaan koulutti itsensä ammattiin ja tekee pitkää päivää.
minä kotona, mies töissä. Rahaa on riittävästi kaikkeen tarvittavaan. Ja meidän perheen nettotulot jää alle kahteen tonniin kuussa. Aloita pitämään kulukirjaa. Kaupasta kuitit kotiin ja merkkaat vihkoon mitä oot ostannut. Kaikki yli vitosen ostokset kirjoitat myös. Esim. kauppakuitista kirjoitat ruoka, juusto 7,99, pesuaineet. Tämä siis tarkoittaa että ruoaan on voinut mennä vaikka 40 euroa ja pesuaineisiin yhteensä 7e. Siihen kirjaan panet myös esim. ravintola ja leffa, 40e, harrastusmaksu 75 e. Ja ihan kaikki heräteostokset myös. Kohta sä näät mihin teidän rahat kuluu ja osaat alkaa säästää. Ja huomaat että noilla tuloilla elää herroiksi. Turha sitten muuten vinkua, että tarttee olla kaksi autoa ja lainaa on puolen miljoonan kämpästä. Jos näin on, te ette asu tulojenne mukaisesti. Minun siskollani ei ole koskaan rahaa, vaikka hän elättää paremmilla tuloilla vain itsensä, kuin mitä me neljän hengen perheenä kulutamme. Vaikka hänellä olisi kymppitonnin tulot, kaikki menisi, koska hän on holtiton. Oletteko te?
En ole AP, mutta juuri tätä AP mielestäni tarkoitti ongelmanytimeksi: jos kaksi aikuista tienaamassa normaalissa palkkatyössä, ja joutuu laskemaan jukoliste yksittäisen ruokakauppakäynnin tiskipesuaineen tarkkuudella, niin hieman syö motivaatiota ja saa aikaan tunteen, ettei työllä saa kuin juuri ja juuri hankittua välttämättömän. Korjaa ap, jos olen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakastimiahan tarvitaan 1. hirvenpuolikkaille, 2. muille lihoille, 3. mustikoille, 4. puolukoille ja sienille ja 5. puutarhamarjoille.
Ja näitä varten tietenkin ulkorakennuksen. Siellä voi sitten harjoittaa pienimuotoista siipikarjankasvatustakin, niin johan saadaan taloudellista kaulaa ruuhka-Suomeen.
olisi kannattanut varmaan jättää talo ostamatta ja mitoittaa lainat tulojen mukaan. Jos haluaa oman talon pk-seudulta tai kohtuullisen matkan päästä, se maksaa. Ette varmaan vaihtaisi taloanne kaupungin vuokra-asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enemmän rahaa kuin työtä tekemällä. mutta se on sitä sossiallidemokratiaa, mitä suomessa harjoitetaan. tekin maksatte sossiaalitapausten elämisen ja ranskan ja saksan pankkien tukemisen. kun jäät kaiken ulkopuolelle, olet saamapuolella. ja näitä saajia riittää.
Toisaalta, hyvinvointivaltiossa jos SINÄ jäät ulkopuolelle, et putoa täysin tyhjän päälle. Ja ne, jotka ovat sairauksista tai muista vastoinkäymisistä, tai kentien jonkun muun, esim. omien vanhempien toimista johtuen heikoissa lähtöasemissa, saavat aidon mahdollisuuden elää suht hyvää elämää ja tulla muun ohessa tuottaviksi kansalaisiksi ja veronmaksajiksi. On, joo, ihan paska systeemi, verot alas vaan! Ja BTW, käteen jäänen verotulon käytät sitten vaikka aitoihin pihan ympärille, yksityisiin vartioliikkeen palveluihin (kun niitä köyhiä ja syrjäytyneitä ja moniongelmaisia on "aika" paljon enemmän kuin tässä systeemissä), yksityiseen lastenhoitoon, yksityiseen terveydenhuoltoon JA NIIN EDESPÄIN...
olisi kannattanut varmaan jättää talo ostamatta ja mitoittaa lainat tulojen mukaan. Jos haluaa oman talon pk-seudulta tai kohtuullisen matkan päästä, se maksaa. Ette varmaan vaihtaisi taloanne kaupungin vuokra-asuntoon.
Aina riittää ihmisiä, jotka eivät tajua että he eivät ole köyhiä, jos omistavat kalliita asuntoja ja autoja ja käyttävät rahansa niiden maksamiseen.
Meillä ainakin on se tilanne, että menot kasvavat paljon tuloja nopeammin. Itse asiassa omat tuloni ovat pysyneet kutakuinkin samoina edelliset viisi vuotta (olen yrittäjä, joka ei pysty nostamaan hintoja jatkuvasti kovenevan kilpailun takia), mutta pakolliset menot (bensa, ruoka, asuminen) ovat samassa ajassa kasvaneet hurumycket. Eli jos vaikka viisi vuotta sitten on ostanut asunnon ja budjetti on silloin ollut mukavan löysä, se sama budjetti paukkuu nyt kaikista saumoistaan. Ei tunnu kivalta.
meitä oli kaksi työssäkävijää ja pieni lapsi.. velaton auto eikä oltu mitään sisustushullujakaan. asumismenot vaan 700e sis. sähkön ja veden.. ikinä ei ollut kahtakymppiä enempää rahaa tilillä knu palkkapäivä koitti. säästöönkin meni vaivaisia summia.
nykyään teen ravintola-alalla kolmessa eri paikassa extratyötä ja mieheni opiskelee. asumme isommassa kaupungissa. nykyään meillä jää pakollisten menojen jälkeen n. 800e kuussa käteen! siis ruoankin jälkeen! erotuksena on se, että elämme niin pihisti kuin vain jaksamme. kaikki vaatteet ja mahdollisimman suuri määrä muistakin aisoista ostamme kirpparilta. ruoka on perusruokaa, ei eineksiä eikä pihvejä. kaikkien pienienkin hankintojen kohdalla mietin tarkasti: miksi minä haluan tuon? tarvinko sitä todella? vaikuttaisiko puutos elämänlaatuuni? noilla me aika pitkälle ollaan saatu talous kuosiin. pitää elää varojensa mukaan.
Tälläkin palstalla tuntuu riittävän niitä, jotka tienaavat 10000e/kk/henkilö ja kaikki lainat on jo maksettu. Todellisuudessa erityisesti pienten lasten perheissä on isot asuntolainat ja isot päivähoitomaksut suhteessa tuloihin. Asuntoon uppoaa toisen palkka kokonaan, toisen palkasta maksetaan ruoka, päivähoito ja muut laskut. Jos olisin ymmärtänyt nuorena, että palkkaerot ovat niin huikeat, eli yliopistotutkinnolla saa kituuttaa, olisin valinnut toisin. Nyt ollaan oravanpyörässä. Ei varaa lähteä uudelleen opiskelemaan, sillä kun on kuitenkin ihan kohtuullinen toimeentulo, ei tule tehtyä mitään radikaaleja muutoksia.
En kuitenkaan ihan ap:n kaltaisesti kuvailisi elämääni ankeaksi, meillä riittää rahaa vähän matkusteluun, kun ei juuri säästetä, paitsi lainanlyhennyksen muodossa. Pidän ok-talon lainanlyhennystä myös säästämisenä, sillä vaikka asunnon arvo laskisi, voisihan samoin myös rahastot valua hukkaan. Minä katselen toisinaan ympärilleni, ja olen sitten lopulta tosi tyytyväinen elämään, vaikka mitään isoa extraa ei saadakaan. Asiat on hyvin, kun laskut on voitu maksaa ajallaan, oma asunto on pystyssä, tosin ei vielä maksettu ja perheellä market-vaatteet ihan puhtaita ja ehjiä.
elämäänne kituuttamiseksi, jos asutte omakotitalossa josta on lainaa? En tiedä mihin todellisuuteen te vertaatte elämäänne, mutta eikö oman talon ja auton taikka peräti useamman omistaminen merkitse teille minkäänlaista elintasoa?
Ehkä ihmiset katsovat liikaa amerikkalaisia sarjoja kun ei nähdä sitä mitä itsellä on.
vuokralla ja rahaa kulutettiin surutta kahdestaan. Säästöön jäi nykyeuroissa n. 500 euroa kuussa (n. 3000mk, mikä oli meidän pienistä tuloista tosi paljon eli melkein toisen palkka).
Nyt on 3 lasta ja oma talo ja kyllä kaikki, mikä tulee, meneekin. Ihan jo lukiokirjat yms on suht hintaisia.
Toki elämä on valintoja, mutta en valitakaan, vaikka rahaa ei jääkään. Haluan antaa lapsille kuitenkin jotain. En siis parasta, koska merkkivaatteita eivät saa, mutta haluan maksaa lukion ja autokoulun ja kännykän hommata ja jokaisella oma läppäri, mitä tarvitsee opiskeluun. Onneksi on töitä, että pystyy jokaiselle lapselle nämä laittamaan ja nuoret pystyy opiskelemaan ihan rauhassa.
Kun talolaina on maksettu, saakin ottaa vähän remonttilainaa ja laittaa talon siihen kuntoon, että pärjäämme siinä loppuelämän. Eläkkeellä ei ole varaa enää remonttilainoja otella.