Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni yli 10 vuotta yhdessä miehensa kanssa ollut rakastaa vielä miestään?
19.03.2012 |
Oma mies on nyt reissussa ja ikävä on ihan valtava! Takana on 20 yhteistä vuotta ja yhä edelleen mies on mun mielestä maailman ihanin ja haluttavin. Viikko ilman seksiä tuntuu ikuisuudelta ja haluan pian miehen mun viereen. Mulla on ikävä miehen tuoksua ja tuntua.
Toivottavasti tämä tunne jatkuu vielä seuraavatkin kaksikymmentä vuotta.
Kommentit (51)
15 vuotta, enkä rakasta. Mies on mun hyvä ystävä ja mun lapsen isä. Mies kai rakastaa vieläkin. Siks en halua erota, en haluu pahottaa sen mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äh mä masennun teidän jutuista. Me oltu 15 v yhdessä, niistä naimisissa 12v. Ja rakkaus on niin kateissa. Arjen kumppanuus hyvää mutta ei. Rakkaus, mitä se on? Sen olen jonnekin hukannut. Seksiä viimeksi joskus keväällä, kun en halua. Ajatuskin ällöttää. Kerran jo yritin löytää apua, mutta en löytänyt täältä meiltäpäin mitään seks.terapeuttia, joka ois vaikuttanut sopivalta... plääh
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 21:30"]
15 vuotta, enkä rakasta. Mies on mun hyvä ystävä ja mun lapsen isä. Mies kai rakastaa vieläkin. Siks en halua erota, en haluu pahottaa sen mieltä.
[/quote] Mä olen niin samassa veneessä sun kanssa :(
28 vuotta yhdessä. En tiedä rakastanko, mutta siedän. En tosi ihan aina. Mies rakastaa 1) rahaa 2) töitä 3) lapsia 4) minua, tässä järjestyksessä. En ole mitenkään hänestä riippuvainen. Nautin elämästä ehkä eniten yksin.
Yhdessä 18 vuotta. Mies on rakastaja, kuuma mies edelleen, haluan häntä valtavasti. Paras isä lapsille mitä voi olla. Rakastan ihan mielettömästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23 vuotta yhdessä ja rakastan. Juuri aamulla kun lähdin töihin, mietin miten rakas hän minulle onkaan. Helppoa ei aina ole ollut, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Ikää meillä 38, joten paljon onnellisia vuosia toivottavasti vielä edessäpäin <3
18 vuotta yhdessä. Mukaan mahtuu tosi vaikeitakin vuosia, jotka olemme halunneet taistella läpi yhdessä. Rakastamme toisiamme paljon. Mies on elämäni rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 vuotta naimisissa ja edellen rakkautta ilmassa (love is in the air...).Seksi on oikeastaan taas lähtenyt kasvuun jossain tuossa 9 vuoden tienoilla, kun aloitin lukemaan eroottista kirjallisuutta. Mieheni on kyllä ollut kaikki nämä vuodet uskomattoman kärsivällinen vaikka kovasti on myös riidelty, tosin nykyään en enää nalkuta oikeastaan mistään asioista, mikä rauhoittaa osaltaan suhdettamme, mies ehkä nalkuttaa minulle enemminkin. Uskon myös että mieheni on ollut uskollinen, kuten minä ja maailman paras minulle, sillä joskus tuntuu ettei kukaan rakasta minua enempää kuin mieheni. Tallinnan laivalta tuodulla viinillä voi olla osuutta avautumiseeni.
En tiedä pitäisikö sanoa että en enää hirveän paljon pidä, mutta jollain tavalla kuitenkin rakastan? Vai toisin päin?
Valitsen siis edelleen olla hänen kanssaan, eikä syy ole taloudellinen. Hän raivostuttaa minua usein paljonkin, mutta esim. nyt meillä on ihan mukavaa tässä yhdessä osin telkkaria, osin kumpikin koneitamme katsellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottasin akasta eron mutta ei pysty kun menee fyrkat jakoon. En suo sille helppoa loppuelämää mun rahoilla.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 22:28"]
Ottasin akasta eron mutta ei pysty kun menee fyrkat jakoon. En suo sille helppoa loppuelämää mun rahoilla.
[/quote]Raukkis. Raha tärkeämpi kuin onni. Ihan oikein sinulle. Eikö vaimosi muuten ole käynyt töissä? ja jos ei, niin miksi ei?. Jos on käynyt töissä ei kaikki omaisuus ole sinun. Vaimosi on ehkä ruokkinut sinut omilla rahoillaan?Elättääkö joku mies oikeasti vaimoaan? Meilläpäin ainakin kaikki tuntemani naiset käy töissä. Pari miestä on vaimojensa elätettävänä kun ovat joko työtömiä tai sairaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuitenkaan ole koskaan ollut kova ikävöimään, en edes ihan alussa. Minulla on niin voimakas mielikuva rakastetusta, että pärjään pitkät ajat pelkästään sillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuntuu, et rakkaus vain syvenee. Nykyään ei oikeestaan riidellä juuri paljoakaan, mutta onhan meilläkin riitaisat kautemme liitossa olleet ja kerran lasten ollessa vielä pieniä. Riideltiin usein vähäpätöisistä ja turhista. Nuorten velallisten lapsiperheitten tapaan oli tiukkaa rahasta. Käytiin jopa eron partaalla, mut onneksi silloin järki voitti ja katua ei ole nyt jälkeenpäin tarvinnut.
Sen lisäksi, että rakastetaan syvästi toisiamme, ollaan myös toistemme parhaat tukijat, ymmärtäjät ja kaveritkin, niinkuin pitkässä suhteessa yleensä tapahtuu, kun ne seksikerrat vähenee siihen 1 - 3 kertaan kuukaudessa.
Aivan samoin on meilläkin tuttapiirissä, niinkuin sinulla vastaaja 5.
Suurin osa samaanaikaan vihityistä on aikoja sitte eronneet, toiset jopa toistamiseen.
Jotenkin sivusta seurattuna harmittaa tää nykyajan meno, kun ihmiset ei enää edes halua yrittää pitää liittojaan kasassa. Tälläkin palstalla ensimmäinen neuvo parisuhdeongelmiin, jota ollaan valmiit kanssasisarille tuputtamaan on. Eroa!
Eihän mikään liitto ole koskaan ihan täydellinen, mutta lähelle sitä voi kyllä päästä, jos haluja piisaa. Pahan päivän koittaessa on hyvä palauttaa mieleen ne kaikki ihanat asiat elämässä, mitä sen kumppanin kanssa on yhdessä koettu. Aloittaa vaikka muistelemalla sitä ensimmäistä huumaavaa kertaa, kun puolisonsa on tavannut, sillä kyllä sen saman kipinän voi löytää uudelleenkin, jos sille vain antaa tilaisuuden, eikä lähde etsimään jo kerran löytämäänsä onneaan kauempaa.
miestäni rakastan, ja hän minua :)
Meillä takana 11 vuotta yhdessä, ensitapaamisesta tosin jo pidempään, kun ensin tunnettiin kavereina. Ja edelleen rakastan - vielä enemmän kuin ensimmäisinä vuosina.
No mä en ymmärrä teitä. Kyllä mäkin tavallaan rakastan mun miestä, mutta en ikävöi kun on jossain muualla. Oliskin sellanen ukko, joka kustantais puolet asumisesta ym. mutta olis aina itse jossain menossa. Tai no, yöllä sais olla kotona, koska pelkään nukkua yksin.
Seksi kuvottaa oman miehen kanssa. Kosketus ja ylipäänsä läheisyys inhottaa. Suostun ainoastaan siksi, että sopu säilyy.
Jostain kumman syystä mies tuntuu olevan aivan hulluna muhun.
..tai sitten haet apuja, eihän ihminen tollasta jalsa
ja miehenikin rakastaa! 11 vuotta yhdessä. Välillä mennään alamäes ja välillä huikeeta ylämäkeä.. Ihanaa elämää kaikessa epätäydellisyydessään! :)
Olemme olleet yhdessä reilut 12 vuotta. Mieheni on paras ystäväni, kumppanini, haluttava, turvallinen, yllätyksellinen, lempeä ja tarvittaessa jämäkkä puolemme pitäjä. Hän on paras isä lapsillemme ja paras mies minulle. Olen onnekas nainen.
Usein pelkään että hänelle tai lapsillemme kävisi jotain pahaa. En kestäisi elämää ilman heitä.