Mökilliset: Onko teillä täysin oma mökki vai ns. sukumökki?

mökki on vanhempieni omistuksessa. Kaikilla perheemme jäsenillä on täysi oikeus käyttää mökkiä. Joskus sanoin äidilleni, että teidänhän mökki tämä oikeastaan on, johon hän totesi, että älä nyt hulluja puhu, mökki kuuluu yhtä paljon koko perheelle. Vanhempani kyllä maksavat kustannukset, koska heillä ei ole talo- tai muita velkoja enää. Meillä on talolaina ja kaikki ylimääräinen menee remontointiin, joten ei ole yhtään ylimääräistä panna mökkiin. Tosin käytämme sitä myös vähiten.

mutta minun sisarukseni lainailevat sitä kyllä.

on käytännössä vanhempien kuitenkin. Heillä on ihan juridinen hallintaoikeus ja päättävät ihan kaikesta mökkiin liittyvästä. Tekivät vaan tuon siirron, kun sai mukavat vähennykset hallintaoikeudesta noinkin nuorella iällä. Perintöverosuunnittelua näes.

halua kökkiä koko kesää alkeellisissa oloissa.



Toisaalta nykyään liian paljon kompromisseja, sopimisia ja aina jonkulla palaa käämit mökkipäivien aikana.



Mielummin oma kesäasunto Espanjassa tai vaikka kaupunkiasunto Suomessa, mutta mies on ihan mökkihöperö joten minkäs voin:)



Ja sanon aina: mennään mökille. En ala puolitutuille selvittelemään omistussuhteita, tuskin niitä edes kiinnostaa ja muuthan omistussuhteet tietävätkin, joten turha niillekään on asioita rautalangasta vääntää.

Sukumökki on tullut miehen suvun puolelta.

*rikas ja laiska akateeminen kotiäiti*

Ja kauhulla ajatellaan, kun ne peritään. Toivottavasti saadaan myytyä mahd.pian. Mieheni on ainut lapsia ja mun velikään ei ole kiinnostunut mökkeilystä. me ei todellakaan olla mökki-ihmisiä. Muksujen kanssa käydään muutaman kerran kesässä, mutta se riittää.

Eivät ole kuntunnin ajomatkan päässä kotoa, mut silti. Ei vaan natsaa.

kuten myös mieheni vanhemmilla on oma mökki. Ja ihan heidän mökkeinään niistä puhutaan.

Meillä on sitten miehen kanssa ihan itse ostettu mökki. :)

ollaan nautittu niistä se aika mikä on kiinnostanut ja myyty voitolla pois.



Huvittuneena olen kulkenut ystäväni kanssa heidän perhemökillään. Olet rauhassa lämmitellyt mökkiä ja alat nauttimaan paistettua kalaa. Siihen tupsahtaakin yllätys, yllätys siskosi mies tietokoneineen ja työjuttuineen viettämään perjantai-iltaa. Koirakin tulee mukana ja siinä vaiheessa allerginen ystävä sanookin, että sorry, mun on nyt lähdettävä, jäi lääkkeet pois, kun en arvannut koiran kanssa viettävän aikaa.



Eli olen todellakin päättänyt, että en ala porukalla rakentamaan tai ostamaan ikinä mitään yhteismökkiä. Tyydyn pienenpään tai huononpitasoisenpaan ennemmin.