Mökilliset: Onko teillä täysin oma mökki vai ns. sukumökki?

ja minä muistan kysyä, että koska te tämän aiotte maksaa, jos omananne pidätte. Osallistuisivat edes käyttökustannuksiin, mutta se ei nuorille sovi. Oma on, mutta muut maksavat.

jos puhutaan tulkaa meille mökille, niin pitää sitten tarkistaa aina että kyseessä on pienen pieni kuivanmaan mökki. Tää on sitä suomalaisuutta pahimmillaan! Toisaalta ollaan tosi kateelllisia ja toisaalta halveksitaan jos ei ole kriteereiden mukaista (järvenrannalla iso mökki).



Mökki kuin mökki, oli sitten iso tai pieni, uusi tai vanha, kuivanmaan tai järvenrannalla. Se on mökki kuitenkin, ja ihan rakas omistajilleen riippumatta niistä mukavuuksista tai kalleudesta tai omistusosuudesta. Ihme virittynyttä tää nykymeno. Kaikelle omistamiselle annetaan hirveä painolasti ja vertailu. Mitä väliä sillä on millainen mökki toisella on???? Onko jokainen mökin omistaja nyt kollektiivisesti tilivelvollinen selittämään tunnontarkasti millaisesta mökistä on omassa mökissä kyse??? Ei helvata, en minä jaksa alkaa mussuttamaan jokaiselle vastaantulijalle tarkkaa selostusta meidän omasta mökistä. Sairasta menoa.



Jos joku vetää pultit siitä millainen meidän mökki on, tai on olematta se on hänen ongelmansa, ei minun!

mitään käyttöoikeuksia...





Meillä on oma kesämökki- Aikuiset lapsemme ovat kanssamme perheineen usein mökillä, mutta annamme luvan ja avaimen jos menevät ilmann meitä vanhempia jos itse emme päääse.



Toki emme lupaa mitään bileporukkaa sinne, mutta esim. otamme nyirenparin lapsen viikonlopuksi jotta nuoripari voi olla mökillä...



Kysymykseen vastaus siis on oma kesämökki.

Halukkaita kimppaan olisi ollut, mutta ei otettu ettei tarvi kinastella kenenkään kanssa. Tehtiin niin pieni piilopirtti ettei tarvi kenenkään tänne yöksi ängetä, buhahhahahaaa....

50% mun ja 50% mieheni. Ostimme sen äidiltäni muutama vuosi sitten. Äidilleni jäi siihen käyttöoikeus. Täytyy sanoa että pikkuveljellä meni kyllä hetken aikaa, ennen kuin tajusi että omistussuhteen muutos tarkoittaa muutosta mysö hänen ja hänen perheensä oikeuteen käyttää mökkiä niin kuin tahtoo.

ei oo mökkiä :( eikä vanhempien mökkiä :'( eikä mitään paikkaa jossa voisi viettää jonkin mukavan rennon päivän tai kaksi. olkaa onnellisia & muistakaa kiittää ,kun pääsette mökkeilemään, älkää pitäkö itsestäänselvyytenä...

Meillä on sukumökki, joka on virallisesti vanhempieni nimissä, mutta myös minun ja veljeni perheillä on täysi käyttöoikeus siihen.

jos puhutaan tulkaa meille mökille, niin pitää sitten tarkistaa aina että kyseessä on pienen pieni kuivanmaan mökki. Tää on sitä suomalaisuutta pahimmillaan! Toisaalta ollaan tosi kateelllisia ja toisaalta halveksitaan jos ei ole kriteereiden mukaista (järvenrannalla iso mökki).

Mökki kuin mökki, oli sitten iso tai pieni, uusi tai vanha, kuivanmaan tai järvenrannalla. Se on mökki kuitenkin, ja ihan rakas omistajilleen riippumatta niistä mukavuuksista tai kalleudesta tai omistusosuudesta. Ihme virittynyttä tää nykymeno. Kaikelle omistamiselle annetaan hirveä painolasti ja vertailu. Mitä väliä sillä on millainen mökki toisella on???? Onko jokainen mökin omistaja nyt kollektiivisesti tilivelvollinen selittämään tunnontarkasti millaisesta mökistä on omassa mökissä kyse??? Ei helvata, en minä jaksa alkaa mussuttamaan jokaiselle vastaantulijalle tarkkaa selostusta meidän omasta mökistä. Sairasta menoa.

Jos joku vetää pultit siitä millainen meidän mökki on, tai on olematta se on hänen ongelmansa, ei minun!

kuin toisen ihmisen omaisuuden arvioinnista. Tähän suomalaiseen kulttuuriin nyt vain sattuu kuulumaan tuo mökkeily aika vahvana. Ja mökki-sanan kuulleessaan jokaiselle ihmiselle syntyy jonkinlainen mielikuva. Ja jos haetaan jotain tyypillistä mökkiä, niin se olisi varmaan järven rannalla metsässä oleva mökki, jossa on sauna, yöpymismahdollisuus ja pikkuruinen alkeellinen keittiö.

Jos puhujan mökki poikkeaa tästä stereotypiasta, niin se on kai sitten vähän niin kuin kulttuurissa sisällä, että se vaatii jotain selittelyä. Eikä kyse ole siitä, että moitittaisi, että miksi sinulla ei ole keskivertomökkiä, vaan siitä, että se kuulijan mielikuva vaatii muokkausta.

Silti tietenkin vastuu on kuulijalla, ja on kuulijan virhe, jos hän erehtyy ajattelemaan liian stereotyyppisesti. Mutta muistetaan, että se on myös inhimillistä, kun on kyse kulttuurin osasta, joka on näin vahva.

Sen lisäksi anopilla on aika lähellä mökki ja mun vanhemmilla on pohjoisessa mökki. Niitä saadaan käyttää kuin omia, mutta niistä ei puhuta meidän mökkinä, vaan anopin, mummun tai vanhempien mökkinä.

että toteaa jossain vaiheessa meidän mökin tarkoittavan suvun mökkiä.



Ystävälläni näitä suvun mökkejä oli kaksi kappaletta, ja tottakai vieraammille kertoi mökkilomistaan, mutta meille tutummille kyllä melko varhaisessa vaiheessa kertoi, että mökit olivat suvun ja että käyttöviikot olivat kortilla. Onhan se hiukan eri asia, jos niitä käyttäjiä on useampia perheitä. Silloin niitä käyttöviikkojakin on vähemmän.



Toisaalta toisen ystäväni vanhemmat omistavat mökin, mutta ystäväni on ainoa lapsi ja mökki koostuu kahdesta mökistä, joista toinen on isovanhemmille ja toinen ystäväni perheelle, jolloin käyttöä ei ole rajoitettu. Heillä siis on periaatteessa oma mökki, jota saavat käyttää välittämättä pätkääkään isovanhempien aikatauluista. Maksavat tosin myös puolet mökkien ylläpitokustannuksista.



Kahdessa tilanteessa on väärin kehuskella omalla mökillä, vaikka sen omistaa joku muu:

1) kun puhutaan mökkeilyn kalleudesta, ylläpitokustannuksista tai hankkimiskuluuista

2) kun mietitään käyttöä ja sitä kuinka paljon siellä viettää kesäisin aikaa tai sovitaan mökkilomista tms.



On näissä asioissa reilua ilmaista, että mökki ei ole vain meidän käytössämme tai että emme itse asiassa ole maksaneet mökistä mitään/ylläpidosta mitään. Ärsyttää aina puhua erään työtoverin kanssa mökkeilystä, kun jo vuosia sitten kehuskeli, miten vain 20+-vuotiaana olivat miehen kanssa hankkineet omakotitalon ja mökin ja että ahkeruudella ja töitä tekemällä se onnistuu. Nyt kun tunnen hänet paremmin, tiedän, että omakotitalotontin oli mies perinyt ja talopakettikin kustannettiin perintörahoilla. Mökin taas osti työkaverin vanhemmat ja sitä käyttää vanhempien lisäksi työkaveri ja siskonsa perhe. Lapset eivät maksa mökin kustannuksista mitään. Juu, ahkeralla työllähän he ovat omaisuutensa hankkineet...

Hankittiin mökki, kun oltiin 30- ja 31-vuotiaita. Velattomaksi saatiin se, kun oltiin 34- ja 35-vuotiaita. Maksettiin tuolloin pankkilaina pois, kun mies sai perinnön. Mökin arvosta siis 25% on perintörahoilla maksettu.

Omaa tuskin hankitaan ainakaan ihan heti. Tuo suvun mökki riittää oikein hyvin, emme ole kuitenkaan niin fanaattisia mökkeilijöitä.

Saamme olla siellä käytännössä aina kun haluamme, mökkejä on kaksi (toinen niistä saunan yhteydessä oleva pieni nukkumahuone) joten ei ole väliä, vaikka sattuisimme mökille anopin ja apen kanssa samaan aikaan, omaa rauhaa saa silti tarpeeksi. Puhun kyllä "meidän mökistä".

Tosin velkaa on vielä 40tuhatta. Mutta ei tuo nyt niin paha ole. Mihinkään kimppa mökkeihin en alkaisi. En edes lähisukulaisten kanssa.



Vaikka kallista onkin pitää ihan omaa mökkiä, niin on se sen arvoistakin :) On aina paikka minne voi mennä akkujaan lataamaan. Ulkomaan matkailut ja sukuloinnit jääneet lähes kokonaan pois. Mielummin suuntaamme aina lappiin oleileman omissa oloissa.



Serkkuni osti vanhempiensa kanssa heidän entisen kotitalon kesäpaikaksi. Olivat olleet talossa vuokralla 30 vuotta. Kulkivat siellä yhtäaikaa viikonloppuja ja lomia viettämässä ja kun serkku olisi kerran halunnut kutsua viikonlopuksi ystäväperheen mökille, niin sepä ei sitten vanhemmille passannu. Mökille ei raahata vieraita ihmisiä. Eli mukavaa tuo yhdessä omistaminen. (serkkuni oli silloin yli 30 v perheellinen ja vanhemmat eläkkeellä ja vanhemmat viettivät mökillä koko kesän, keväästä syksyyn)

sukumökkiä, eli ihan vapaasti voimme niihin mennä.



Yhtään omaa ei ole, mutta eipä tarvitsekaan :)

olen aina ihmetellyt sitä, että puhutaan omasta mökistä, vaikka mökki ei olekaan oma vaan vaikka vanhempien tai isovanhempien. Monet myös tuntuvat tösi omavaltaisilta tai röyhkeiltä, kun käyvät näillä mökeillä milloin huvittaa tai ovat siellä koko kesän. Itse en kehtaisi olla toisen mökillä kuin omallani. Jos mun vanhemmillani olisi mökki, me oltaisiin siellä todellakin kuin kylässä, ei mulla varmasti olisi edes avainta sinne.

Miehen vanhemmat ovat todella iloisia, kun joku heidän lapsistaan on mökistä kiinnostunut (miehen sisarukset eivät siellä ikinä käy). Anoppi aina pyytelee mökille ja ostelee sinne leluja lastenlapsille ja onnellisen näköisenä käyskentelee kallioilla meidän lasten kanssa, ukki sytyttää saunaan tulet vanhimman lapsenlapsen kanssa ja kärstää makkaraa. En usko, että esittävät, vaan ihan oikeasti tykkäävät, että mökille on käyttöä.



35

niin en tasan tarkkaan ala selittään mikä on mökin omistussuhde. Ei ole meidän eikä tule koskaan olemaankaan. Mökki ko mökki. Lomalla kävimme mökillä ja sieltä laskettelemassa. Eihän tuo kaikille kuulu kenen se mökki on eikä ainakaan työkaverilleni.

Eikä omistussuhde liity siihen loman viettoon.



Nämä ymmärrän, jotka puhuvat siskonsa möksitä omanaan niin voi ottaa siskoa päähän.



En muuten kerro sitäkään kenen hevosella käyn ratsastamassa. Käyn ratsastamassa niin käyn ja se siitä. Jos joku kysyy että onko omaa niin vastaan, ettei ole. Mutta ei se omistussuhde tässäkään tapauksessa liity minun harrastuksiin tai ajankäyttöön.

Virallisia omistajia ovat vanhempani, mutta ollaan jyvitetty maksut käyttömäärän mukaan, meille kuluja tulee tuo 1800 e, veljelleni muutama satanen (poikamies, joka käy mökillä max 2 krt/v) ja vanhemmilleni loput eli vähän yli 2500 e/v.



Kaikille kauhistelijoille tiedoksi, että tuossa on kiinteistövero, tiemaksu, talviauraus (maksettava erikseen), jätemaksu, sähkö, lämmitys, nuohous, korjauskulut ja vakuutukset. Esimerkiksi soutuvene maksoi 900 e ja se sisällytettiin yhteisiin kuluihin, samoin laiturin uusiminen ja puutarhakalusteet.



Edes sukumökkeily ei ole halpaa, jos reilusti jaetaan kulut eikä oleteta, että isovanhemmat maksavat kaiken.

Mun meilestä sukumökkiä voi hyvin tituleerata mun mökiksi. Mitä se kenenkään napaa rassaa.

Meillä ei ole kummallakaan puolella sukumökkiä, viimekesänälopulta löydettiin oma. Kummankin vanhemmat ja sisarukset ovat kyllä erittäin tervetulleita kylään, ainakin vielä ;) kyllä olisi kiva että olisi joku jakamassa vastuuta ja kustannuksia

kenen vanhemmilla kesämökki. Mökki on hienolla paikalla jossain saaressa. Käyvät kesäisin siellä viettämässä viikonloppuja ja lomilla pidempiäkin aikoja.



Miehen vanhemmat ovat eläkkeellä ja näin ollen paljon siellä mökillään. Tämäkös sitten raivostuttaa tätä mieheni siskoa. Tupisee jatkuvasti, kun eivät saa olla mökillä rauhassa. Aina nämä vanhukset ovat sinne tunkemassa itseään. No he omistavat mökin ja maksvat kaikki kulut, niin eikö heillä sitten ole oikeus siellä myös olla.



Meillä on oma mökki ja vanhimmat pojat jo seurusteluiässä. En minä kyllä hyväksyisi, että joku tuleva miniä alkaisi viettää vapaa-aikaansa meidän mökillä ja minä kulujen maksajana joutuisin alkaa miettimään, että koskas siellä mökillä voisi taas käydä, ettei olla miniän haittona. Viikonloppuja tietysti voidaan sopia, mutta etuoikeus mökkiin on omistajalla. En ala juhannuksesta, vuodenvaihteesta ja pääsiäisestä luopumaan muiden hyväksi.