Satuhäät morsiamella viillellyt käsivarret?

Kertoo kyllä tiettyjä asioita ihmisestä...

Ihan mielenkiinnosta, kerro! Mäkin oon viillellyt teininä ja aikuisenakin, mitä ne viiltelyarvet kertoo. Katsotaan, osutko oikeaan.

Kertokaa mullekin, kiinnostaa.

Olen epävakaa mut en viiltelijä.

mutta lapset käyttäytyi tosi hyvin ja se morsian jaksoi nätisti vastata niille, toisin kuin jossain muissa jaksoissa lapsille on tiuskittu.

Toinen näyttävä arpi on kun 16-vuotiaana päätin tehdä verivalan kaatokännissä kaverini kanssa ja viilsin ihan perkeleellisen haavan käteeni.

Mulla on muutama muukin arpi kädessä jotka näyttää aivan viiltelyjäljeltä, mutta eivät niitä ole, kaikki ainakaan.. Muutama teiniangsteissa nyhrätty arpi varmaan on nimen omaan viiltämällä viilletty mutta so fucking what.

Olen siis täysin yhteiskuntakelvoton yksilö?

Te tuomitsevat idiootit, jotka olette sitä mieltä että nuoruudessaan typeryyksiä tehnyt ihminen on kelvoton ja leimattu loppuelämänsä, olette kapeakatseisempia kuin uskovainen ja TODELL suviatsematon äitini. Hänkin sentään myöntää että IHMINEN voi tehdä virheitä. Joskus elämässä menee paremmin, joskus huonommin. Mutta ei, te täydelliset ämmäthän ette koskaan ole elämässänne mokanneet tai kärsineet paskaa, koska te voitte 100% varmuudella sanoa noin sairaita ja terveestä järjestä kaukana olevia mielipiteitä? Toivon niin paljon etten koskaan törmää teidän kaltaisiin ihmisiin..

Itse olen korkeasti koulutettu ihminen, jolla nyt perhe ja hyvä+ mielekäs työ sekä tasapainoinen, terveellinen elämä. Olisi todella surullista ajatella että koska nuorena ryyppäsin, rellestin, riehuin ja tein hölmöyksiä minun olisi pitänyt jäädä rypemään siihen paskaan mitä teini-ikäni oli, eikä edes yrittää tsempata koska jos kerta olette sitä mieltä että olen kerran ollut sekopää, olen sitä aina.. Haha, tietäisitte vaan kun tuotte lapsenne seuraavan kerran toimintaterapiaan millainen hullu viilteljiä siellä lapsianne terapoi :D

Ps. ajatelkaa: Mieheni on ammatiltaan juristi. Hänellä lukee viilleltynä selässään eräs typerä sana. Oli teininä sammunut ja kaveri oli viiltänyt hänen selkäänsä tuon muka hyvänä läppänä. Mieheni on siis luuseri, epävakaa ja epäonnistuja.

Hyvin sanottu.

Mulla oli aivas sekopäinen nuoruus, moni uudemmista ystävistä ei koko totuutta tiedä.

Eivätkä uskoisi jos kertoisin, kun kuulostaiai niin erimoisen ihmisen temppuililta.. :D

Mut nyt pyyhkii hyvin, ja anoppi itseasiassa tietää kun ollaan hyviä ystäviä, eikä oo moksiskaan.

en mie ainakaan kehtais taimosen tahallaan kipua tuottaa.