Jos perheenjäsenesi alkaisi kasvissyöjäksi

vaiheessa kasvissyöjäksi! On sen tyyppinen.



Olen jo päättänyt että teen näin.



Lapsi viedään ravintoterapeutille, jolta saadaan ohjeet siihen miten turvataan kasviproteiinien ja vitamiinien saanti.



Koko perheellä esim. 2 tai3 kasvisruokapäivää viikossa. Tekee hyvää ihan kaikille.



Lapsi laittaa yhtenä päivänä viikossa ruoan koko perheelle. Yhdessä etsitään reseptit ym. ja mietitään miten saadaan maittava ja ravintopitoinen ateria kaikille. Kasvisruokaa ei ole se että yksi syö vaan perunaa ja salaattia kun muilla on pihvit edessä.



Muina päivinä syö esim. edellisen päivän kasvisruokaa. Viikonloppuna voin tehdä eri ruokaa kuin muille, tai esim. erilaisia lisäkkeitä joista kukin voi koota oman ruokansa.



Kasvissyönti on ihan kelpo valinta siinä missä lihankin syönti. Haluan tukea tätä valintaa mutta samalla varmistaa että kasvava lapsi saa kaiken tarvitsemansa ruoastaan.

Minusta tuli kasvissyöjä, kun menin lukioon. Äitini opetteli tekemään kasvisruokaa ja monesti meillä oli kahta ruokaa. Tykkäsin myös itse laittaa ruokaa, joten tein sitä välillä koko porukalle. Usein oma kasvisruoka tehtiin aluksi samassa muiden kanssa ja esimerkiksi ennen jauhelihojen lisäämistä keittoon minulle otettiin osa sopasta eroon ja lisättiin soijarouhetta. Osa kasvisruuista oli myös koko perheen lemppareita, jolloin erillistä liharuokaa ei ollut. Suurin muutos mitä tapahtui, oli ruokavalion monipuolistuminen. Kun äiti joutui opettelemaan uusia ruokalajeja niin perinteiset ruuat jäivät. Toki niitäkin tehdään yhä muttei enää joka viikko syödä kanakastiketta tai lihamureketta. Isänikään ei enää nirsoile ruuan kanssa ja koko lapsuudenperheeni kokeilee ennakkoluulottomasti eri juttuja ruuan parissa. Näkisin siis, että meidän perheessä kasvissyönti oli ainoastaan positiivinen asia. Noin vuosi sitten siskonikin jätti lihan, joten vaihdellaa mielenkiintoisia reseptejä kolmisteen.



Nykyään avomies syö sitä ruokaa mitä laitan. Pääasiassa syödään kasvisruokaa, eikä mies valita. Joskus teen liharuokaakin mutta harvemmin. On inhottava tehdä ruokaa jonka mausta ei voi mennä takuuseen. Mieskin tykkää ennemmin syödä hyvää kasvisruokaa kuin lihapullia, joissa mausteita on joko liikaa tai liian vähän.

monissa kulttuureissa paljon ihan hyvällä menestyksellä...



Mutta ennen kaikkea meillä on Suomestakin saatavilla erittäin hyviä ja ekologisia kasvikunnan proteiinilähteitä. Kannattaa muistaa härkäpapu, herneet ja erityisesti hampunsiemenet sekä tietenkin myös viljat. Kasvissyöjän ei välttämättä tarvitse syödä soijaa lainkaan. Itsekin olen ollut jo pitkään soijattomalla ruokavaliolla. Mielestäni superhyvää tofua kyllä välillä kaipailen mutta kasvisruoka ei todellakaan tarvitse olla pelkkää soijanpopsintaa.

Ei ole mikään ongelma tehdä kahta tai vaikka kolmeakin eri ruokaa (esim. allergian takia).

Kaikki eivät muutenkaan voi, saata tai halua syödä kaikkea enkä siihen pakota. Lapsille on aina kelvannut se ruoka mitä olen tehnyt, nirsoilua meidän perheessä ei ole ikinä nähtykään mutta ihan kaikki ei meilläkään mene kaikilla alas, eihän ihminen mikään massatuote ole!

Ylipäätänsä en tajua miksi joku päättää jopa sen mitä puolisokin syö!

Meillä teinipojille ja taaperolle kelpaa niin tofu kuin lihakin, rehut iduista sipuliin ja porkkanoista linsseihin. Myös pesto, parmesaani ja oliiviöljy ovat arkea, eivät vain se ketsuppi. En todellakaan viitsi tehdä ruuasta ongelmaa, maailmassa kuolee tämänkin viestin aikana monta lasta nälkään.

Ja isommat lapset osaavat kyllä itsekin kokata - muillekin kuin itselleen.

Jos meillä olisi joku allerginen niin toki ruokailussa tehdään ruokaa jota kaikki voi syödä tai sitten muunnos yhdelle, jokotai.



Mutta meillä lapset on taaperosta saakka osallistuneet ruuanlaittoon niin voisi lapset keskenään laittaa ruuat.



Meillä syödään välillä kasvisruokaa joten laiskuuden nimessä varmasti tehtäisiin useammin kasvisruokaa että tehdään vaan 1 versio.



Kurjaa jos mamma vaan yksin hoitaa perheen ruuat, ottakaa ne lapsenne mukaan ruuanlaittoon!

Onhan mulla 4 levyä hellassa.



Ruokavlioita siis mahtuu tähän perheeseen.

minä maksan ja päätän. Lapselta loppuisi viikkorahat ja joutuisi arestiin jos ei söisi jauhelihakastiketta. Pakottaisin istumaan pöydän ääressä niin kauan, että nielisi. Istuisi sitten siinä vaikka viikon. Mutta kyllä routa porsaan kotiin ajaa eli nirso ja pilalle passattu teini söisi kun tulee nälkää. Liha passaisi ihan hyvin kun alkaisi oikeasti maha mouruamaan.

sillä siinä vaiheessa kun päättää ryhtyä kasvissyöjäksi, on oltava omat tulot. Minun ruokakunnassani kukaan muu kuin minä ei päätä, mitä ostetaan.

ei meilläkään kukaan päätä alkaa kasvissyöjäksi. Piste. Tehkööt aikuisina sitten omat valintansa.

Entä jos joku päättää? Ei vain suostu syömään lihaa missään muodossa. Mitäs sitten teette? Tapatte nälkään? Potkitte ulos? Syötätte yksitoikkoista einestä (esim. pelkkää leipää) päivästä toiseen? Mistä tuollainen minä määrään-mentaliteetti kumpuaa? Meneekö auktoriteetti jotenkin pilalle jos joku tekee eri tavalla? Koetteko voittavanne jos jyräätte toiset tuolla lailla?

niin pitääkö se hyväksyä? Tai jos lapsi päättää, että tupakoi - pitääkö se hyväksyä? Jos lapsi haluaa syödä vain suklaata, niin sanonko, että hieno valinta?

Perheessä aikuinen päättää, mitä syödään. Lapsi päättää, syökö vai kuoleeko nälkään.Jos kuolee täyden jääkaapin viereen nälkääänsä, on tyhmä.

Eivät nuo asiat ole verrattavissa. Tupakointi tai pelkkä suklaan syöminen ovat vahingollisia, kasvissyönti ei. Mitä todella tekisit jos esimerkiksi muksusi kieltäytyisi syömästä lihaa?

isossa perheessä tulee kyllä kaikki syötyä. Hauskempaa on syödä kaikkea, mitä mieli tekee, ja kone tiskaa. Päivittäin on tarjolla perunoita kananmunia pestoa oliiveja kalaa inkivääriä tomaatteja salaattia ja mozzarellaa, lisäksi jotain vihanneskeittoa, ja vaihtelevasti lasagnea, tms eri aineilla. Kaikki vihannekset kypsennän höyryttämällä, nyt on menossa parsa, purjo ja fengoli.

Aikanaan kun yläasteikäisenä lopetin lihansyönnin, äiti alkoi kokkaamaan mulle ja itselleen eri ruokaa ja isälleni sitten lihaversiota. Äiti oli tähän itse asiassa tyytyväinen, pitää enemmän kasvis- kuin liharuoista mutta oli tehnyt niitä aiemmin vain itselleen töihin evääksi.



Muutin kotoa vuosikymmen sitten mutta vanhemmillani jatkuu tämä kahtiajako ruokapöydässä :)



Karsea asenne tuolla joka diktaattorina päättää mitä perhe syö :/

pakottaisivat lapsen syömään lihaa.



Nuori tekee valintoja eettisyyden pohjalta ja ei noin vain voi toimia ja pakottaa syömään lihaa.



Ei tulisi itselleni mieleen olla noin julma ihminen.



Oma nuoreni on hyvin valveutunut. Hän ei syö tuotteita joissa on tiettyjä E-koodeja joten meillä on asteen vaikeampaa kuin pelkän lihan välttäminen.



Nuori on semi-vege.



Mielestäni jokaisella on oikeus tehdä valintoja mitä suuhunsa laittaa kun on sen ikäinen että osaa perustella valintansa. Meillä tämä alkoi pari vuotta sitten ja nyt hän on 15.



Kunnioitan hänen tahdonlujuuttaan. Ei lipsu päätöksestään vaikka olisi minkälaista herkkua tarjolla jos niissä on tiettyjä lisäaineita tai liivatetta.



Katsoo aina tuoteselosteet ja se määrittää syökö jotain.

Itse olen vege, muut ei ole. Homma on helppoa, joko kaikki syö kasvisruokaa (ja kasvisruoka ON hyvää, täyttävää, proteiinipitoista kun vaan tietää mistä sen tekee) tai sitten teen ns liharuoan, josta osa eri astiaan ja liha korvataan muulla. Eli esim kinkkukiusaus, lasagne, makaroniloota, lihakeitto jne, osa liharuoasta eri vuokaan tai karrilaan ja sekaan soijaa, tofua, papuja, fetaa tms. Itse olen laktovege eli maitotuotteet käy. Jos on kokovegaani niin sit menee hankalaksi.

Lapset tykkää kasvisruuista, maistuvat hyvälle kun maustaa oikein ja neutraloi kirpeyden, esim jos on paprikaa, niin sekaan kermaa jne.

Ei siis ole niin vaikeaa kuin luulisi. Itse harrastan painonnostoa vegeravinnolla ja olen todella lihaksikas, vahvempi kuin mieheni, joten ne jotka haukkuu vegejä narukäsi-ruikkuhipeiksi eivät tiedä asiasta mitään. Jotkut luulee että kasvisruoka on yhtä kuin salaatti.

Lisäksi usein ihmiset kuvittelee, että kasvisruokavalio tarkoitta automaattisesti kaikenlaisia puutoksia. Itse asiassahan se on monipuolisempaa ja ravintorikkaampaa kuin liharuokavalio. Mulla veriarvot parani huimasti kun siirryin vegeruokaan, vaikken aiemminkaan mitä tahansa kakkaa ollut suuhuni tunkenut.

Kiinnostunut esim. elävästä ravinnosta. Mitä ilmeisemmin meidän perheen pojille ei tule kasvisruokavalio-viilitystä, mutta jos tulee niin tuen sitä. Voitais tehdä välillä koko perheelle vihersmoothiet tms. Voisin kuvitella itsekin vähentäväni lihaa, viljatuotteita jne. Ja siirtyväni osittIselle kasvisruokavaliolle. Elävä ravinto olisi minusta paljon parempi vaihtoehto kuin kasvisruokavalio. Ehkä kuitenkin suosittelisin nuorelle vaikkapa kalaa yhdeksi proteiininlähteeksi.

Miten hoitaisitte ruokailut? Tekisittekö kahta ruokaa, siis kasvisversion ja lihaversion? Vai tekisikö kasvissyöjä itse ruokansa? Söisittekö usein/useammin kasvisruokaa koko perheen voimin?

Ja mikäli jollakulla tällainen tilanne jo on (ja monella toki onkin) kuulisin mielelläni käytännöistänne :)

niin en näe mitään syytä miksi en voisi tehdä kasvisruokaa ja sen lisäksi lihaa niille, jotka sitä haluaa.j

Lisäksi usein ihmiset kuvittelee, että kasvisruokavalio tarkoitta automaattisesti kaikenlaisia puutoksia. Itse asiassahan se on monipuolisempaa ja ravintorikkaampaa kuin liharuokavalio. Mulla veriarvot parani huimasti kun siirryin vegeruokaan, vaikken aiemminkaan mitä tahansa kakkaa ollut suuhuni tunkenut.

lähtee "kasvisruokavalioon" ja syö vain salaattia eikä ota yhtään selville sitä, mitä se oikeasti on ja millä voi korvata lihan jne.

sillä siinä vaiheessa kun päättää ryhtyä kasvissyöjäksi, on oltava omat tulot. Minun ruokakunnassani kukaan muu kuin minä ei päätä, mitä ostetaan.

ei meilläkään kukaan päätä alkaa kasvissyöjäksi. Piste. Tehkööt aikuisina sitten omat valintansa.

me emme eettisistä syistä syö ollenkaan. Pääsääntöisesti meidän perhe syö kasvis- tai kalaruokaa, jos olemme kaikki yhdessä syömässä. Jos taas on ruuaksi esim. paistia, niin paistan kuopukselle äkäpäätä tofua tai sieniä tai jotain muuta lihan tilalle. Jos kuopus syö kaverilla tai mummolassa tai missä milloinkin, niin silloin aika usein teen jonkun jauheliharuuan. Meillä on siis joka vuosi muutama luomulammas pakkasessa ja lihana käytämme lähes yksinomaan sitä. Kaupasta emme osta lihaa juuri koskaan, joten sikäli tämä kahden ruokavalion kokkaus on simppeliä meillä, kun ei tarvitse ihan kamalasti suunnitella ostoksia etukäteen.



Meidän kasvissyöjä on vasta 6-vuotias, joten ihan itse hän ei vielä tee kuin ehkä salaatin :) Jatkossa toki odotan lapsilta osallistumista ruuanlaittoon, mutta siihen menee vielä muutama vuosi.

tehtäisiin niin, että syötäisiin muutkin useammin kasvista. (Itse muutenkin ihan mielelläni söisin useammin kasvisruokia, vaikken kasvissyöjäksi aiokaan.) Joskus tekisin varmaan eri versiot ruoasta ja joskus saisi kasvissyöjä itse hoitaa omat ruokansa. Tilanteen mukaan varmaan mentäisiin, jokainen joustaisi vähän, eiköhän se siitä sujuisi.

Lisäksi usein ihmiset kuvittelee, että kasvisruokavalio tarkoitta automaattisesti kaikenlaisia puutoksia. Itse asiassahan se on monipuolisempaa ja ravintorikkaampaa kuin liharuokavalio. Mulla veriarvot parani huimasti kun siirryin vegeruokaan, vaikken aiemminkaan mitä tahansa kakkaa ollut suuhuni tunkenut.

lähtee "kasvisruokavalioon" ja syö vain salaattia eikä ota yhtään selville sitä, mitä se oikeasti on ja millä voi korvata lihan jne.

Luulen että aika moni nuori tyttö tekee tällä hetkellä itselleen vahinkoa kuvittelemalla että kasvisruokavalio tarkoittaa sitä, että spagetti & jauhelihakastike -annoksesta jätetään jauhelihakastike syömättä ja syödään makaronit ketsupin kanssa. Jos ryhtyy kasvissyöjäksi, on paljon opettelemista ja on otettava uusia aineksia ruokavalioon. Selailin viikonloppuna elävän ravinnon ruokakirjoja ja kyllä siinäkin touhussa on monella maalaisjärki kadonnut kokonaan. Kyllä ihminen sentään tarvitsee järkevät määrät rasvaa ja proteiinia.

eli syömme jo muutenkin useimpina päivinä kasvisruokaa. Jos joku ryhtyisi täysin kasvissyöjäksi, niin henkilöstä riippuen tekisi liharuokapäivinä ruokansa osin/täysin itse: velvottaisin esim. 8-vuotiasta lasta osallistumaan esim. pilkkomiseen ja mies saisi tehdä lihapäivinä oman annoksensa itse ellei kasvisversio syntyisi ns. samalla. Välillähän kasvisruoka syntyy helposti erottamalla osa ruuasta ennen lihan lisäämistä eli ei aiheuttaisi lisätyötä.