Voi että harmittaa nuoren opiskelijan puolesta!
Kesätyöpaikat vielä tiukemmassa kuin viime kesänä.
Nuori on hakenut varmaan sataan paikkaan, mutta joka paikasta on tullut vain eieitä tai sitten ei ole vaivauduttu edes vastaamaan. Ymmärrän kyllä että taloustilanne on firmoissa tiukka mut jos nyt voisivat edes vastata.
Nuorelle kelpaisi mikä työ tahansa, ei todellakaan ole mikään niuhottaja ja on itsekin kiertänyt firmoissa kyselemässä mut ei ole tärpännyt.
Harmittaa kaikkien ilman kesätyötä jäävien nuorten puolesta! Se on tosi iso juttu itsetunnolle monella nuorella puhumattakaan siitä että jotain työkokemusta pitäs saada.
Miehen kanssa ei voida auttaa suhteita käyttämällä. Omalla työpaikallani ei ylipäätään oteta kesätyöntekijöitä koska on pieni työpaikka ja hyvin suppean alan asiantuntijatason työtä.
Miehen työpaikalla taas on irtisanomiset takana ja uusi yt-kierros käynnissä joten siellä kaikki kesätyöt menee automaattisesti irtisanotuille.
Kommentit (169)
Luuletko, ettei kukkakaupoilla ole jo kesälähetit valmiina ja tehtailla siivoojansa yms.
Meinaatko, että tällaisia työpaikkoja lilluu täyttämättömänä tuosta noin vain ja on otettavissa jos viitsii pyytää.
Yrittäjän tyttönä tiedän, että ne lähetit oli jo valittu edellisen kesän työntekijöistä jo syksyllä ja siivoojat oli tiedossa jo helmikuussa. Hakijoita on niin paljon, että on työnantajan markkinat. Kunhan valitsee ja helmikuun lopussa on jo paikat menneet.
Niin ja yrittäjä mieluummin ottaa sen tutun lapsen, koska se ainakin takaa, että lapsi tekee työt kun yrittäjä tuntee lapsen vanhemmat.
Tämä siis sille, joka muistutteli erilaisista persoonallisuudenpiirteistä. Juu, ihmiset on erilaisia, ja jotkut ei kykene töihin joita toiset tekevät mielellään.
Mutta nähdäkseni tässä nyt ei ollut kyse siitä, vaan että ei-nirso opiskelija ei saa yhtään mitään työtä. Epäilen todenmukaisuutta siltikin.
En ole itse mikään superreipas tai yltiösosiaalinen, vaan kohtuujäyhä ja ujo. Silti olen saanut töitä. Huomio, en ekaa hakemaani työtä, vaan pitkänkin prosessin jälkeen.
Eikä ihan aina kannata uskoa niitä vaatimuslistoja - niitä kun kirjoitetaan varmuuden vuoksikin hakemuksiin.
Joitan töitä hakee varmasti sadat nuoret, esimerkiksi muotikaupan myyjänpaikkoja aivan varmasti hakee moni. Väitän silti löytyvän hommia, joita moni nuori ei edes hae.
34
Siis niitä piilotyöpaikkoja. Minusta tää ketju ois voinut lähteä just sellaiseen rakentavaan suuntaan, mutta ihme kyllä lähdettiin juupas eipäs-syyttelyihin ;-)
Jos siis unohtaa nää naapuriavut ja muut pimeät epäviralliset 'työt' ja listataan paikkoja, joissa tarvitaan kesätyöntekiöitä, mutta mitkä ei tule heti mieleen. Esim. mistä ne omat nuorenne on saaneet viime aikoina töitä.
Osa näistä selviä kaikille tietysti, mutta: paikallset puutarhat, kukkakaupat, jos tarvitsevat vaikka lähettiä, huoltoasemat, lehdenjako, tuotantolaitokset. Niissäkin muutakin kuin linjaa, on ylläpitoa, siivousta ym.
Luuletko, ettei kukkakaupoilla ole jo kesälähetit valmiina ja tehtailla siivoojansa yms.
Meinaatko, että tällaisia työpaikkoja lilluu täyttämättömänä tuosta noin vain ja on otettavissa jos viitsii pyytää.
Yrittäjän tyttönä tiedän, että ne lähetit oli jo valittu edellisen kesän työntekijöistä jo syksyllä ja siivoojat oli tiedossa jo helmikuussa. Hakijoita on niin paljon, että on työnantajan markkinat. Kunhan valitsee ja helmikuun lopussa on jo paikat menneet.
Niin ja yrittäjä mieluummin ottaa sen tutun lapsen, koska se ainakin takaa, että lapsi tekee työt kun yrittäjä tuntee lapsen vanhemmat.
Tämä siis sille, joka muistutteli erilaisista persoonallisuudenpiirteistä. Juu, ihmiset on erilaisia, ja jotkut ei kykene töihin joita toiset tekevät mielellään.
Mutta nähdäkseni tässä nyt ei ollut kyse siitä, vaan että ei-nirso opiskelija ei saa yhtään mitään työtä. Epäilen todenmukaisuutta siltikin.
En ole itse mikään superreipas tai yltiösosiaalinen, vaan kohtuujäyhä ja ujo. Silti olen saanut töitä. Huomio, en ekaa hakemaani työtä, vaan pitkänkin prosessin jälkeen.
Eikä ihan aina kannata uskoa niitä vaatimuslistoja - niitä kun kirjoitetaan varmuuden vuoksikin hakemuksiin.
Joitan töitä hakee varmasti sadat nuoret, esimerkiksi muotikaupan myyjänpaikkoja aivan varmasti hakee moni. Väitän silti löytyvän hommia, joita moni nuori ei edes hae.
34
Siis niitä piilotyöpaikkoja. Minusta tää ketju ois voinut lähteä just sellaiseen rakentavaan suuntaan, mutta ihme kyllä lähdettiin juupas eipäs-syyttelyihin ;-)
Jos siis unohtaa nää naapuriavut ja muut pimeät epäviralliset 'työt' ja listataan paikkoja, joissa tarvitaan kesätyöntekiöitä, mutta mitkä ei tule heti mieleen. Esim. mistä ne omat nuorenne on saaneet viime aikoina töitä.
Osa näistä selviä kaikille tietysti, mutta: paikallset puutarhat, kukkakaupat, jos tarvitsevat vaikka lähettiä, huoltoasemat, lehdenjako, tuotantolaitokset. Niissäkin muutakin kuin linjaa, on ylläpitoa, siivousta ym.
Kauhee lainaus tulee, sori Tilanteet vaihtelee, se syksyllä rekrytoitu voi muuttaa tai saada muun työn, ja todellakin jotkut palkkaa ihan kevätpuolellakin :-) Myös sekä yrittäjän tyttärenä että työhönottajana sanon.
Jos kaikkialla, aina ja ikuisesti olis noin, niin eihän kenenkään kannattais edes yrittää. Tiettyä rutiinia se työnhakeminenkin vaatii, sen kun nuoret kokeilemaan vaan!
Ja niitä paikkoja vois vielä nuorille avuksi vinkkailla.
asunnon irti? Tulikö vähän juhlittua ja ryypättyä liikaa?
Meillä nuoren ei ole tarvinnut asuntoja sanoa irti vaan on ihan säästänyt tuloistaan ja otti kesäkursseja ja opiskeli kesän. Samalla otti käyttöön opintolainan. Tästä hyötyi paljon enemmän kuin siitä, että talvet ryyppäsi ja juhli rahansa ja sitten kesällä asunnottomana kontaa pitkin mansikkapeltoja.
Hiukan järjestelmällisyyttä peliin niin ei ole paskat housuissa kesällä.
Enhän sanonutkaan sen olevan ensisijaista tai kivaa. Mutta sellaista se elämä on. Saatte puida, niinhän itsekin teen. :) Väitän kuitenkin, että niitä töitä kyllä suurimmalle osalle löytyy jos ei vain ole turhan ronkeli.
34
Mielestäni ei ole mitään ronkeliutta siinä, että 17-vuotias omillaan asuva lukiolainen EI jätä asuntoaan ja muuta koko kesäksi toiselle puolelle Suomea vain palatakseen syksyllä takaisin ja huomatakseen, ettei saa mistään kämppää. Joutuu muuttamaan takaisin vanhemmilleen mutta kas kummaa, nyt opiskelupaikka onkin 80 kilometrin päässä.
Jotain järkeä taas noihin "sellaista elämä on" -heittoihin.
Sun mukaan töitä ei vain kerrassaan alueella ole. Ok. Rahaa tarttis jostain silti saada, lainaksi siis? No ei kai siinä sen kummempaa ongelmaa, kun kerran jo opiskelee ja voi sitten maksaa lainansa pois niinkuin muutkin.Jos ei laina sitten käy, niin vaihtoehdot on aika vähissä. Asunto täytyy saada jostain, joten sitten täytyy valita pahoista vaihtoehdoista se vähiten huono: vanhemmille asumaan, mansikanpoimintaakin ehdotettiin.. mitähän vielä keksisi? Aupair-systeemi? en tiedä.
Siis kurja juttu toki ap jos ei sun lapsi saa töitä. Voihan se oikeasti olla joskus vaikeaa. Mutta oikeasti: sellaista se elämä on! Kaikki muutkin nuoret on samassa jamassa.
34
ole kesäkursseja. Opintolaina on nostettava, jotta voi kesällä maksaa vuokran. Eli talvella sitä ei ole varaa käyttää edes välttämättömiin menoihin kaikkea, jotta kesälläkin jollain vuokran voisi maksaa. Eipä siis todellakaan opsikelija juhli ja ryyppää talvella. Ja mistä ihmeen tuloista säästät, kun ei työpaikkoja ole???
Opintotuki menee elämiseen joka kuukausi. Vuokra on isompi kuin asumistuen osuus eli opintorahasta menee iso osa jo asumiseen. Lainasta säästetään iso osa kesää varten. Herää todellisuuteen sinäkin.
jotka ruikuttavat kun ei kesätyöpaikkoja löydy. Yleensä nämä ruikuttajat ovat niitä, jotka ovat laittaneet kaksi hakemusta netin kautta, mutta kun ei tärppää niin luovutetaan.
Sitten on niitä, jotka ovat paljon etsiskelleet paikkoja. Asiahan on nyt kuitenkin niin, että netin kautta vain tosi harvat niitä paikkoja saa. Itse kiersin firmasta firmaan, ja kas kummaa, ei mennyt montaakaan kun sain paikan. Vinkkasin kaverille, että kannattaa oikeasti olla aktiivinen ja kierrellä. Hänkin sai paikan. Oltiin 15- vuotiaita. Molemmat kierreltiin isojen firmojen "teollisuusalueella". Kyllä jossain vaiheessa aina tärppää, kunhan tyytyy sitten ihan mihin hommaan vaan.
Noita paikkojahan ei luonnollisesti näy missään netissä.
Kavereista ne, jotka laittoivat vain kotoa koneen äärestä hakemuksia, ei kukaan saanut paikkaa. Ja niitä oli monta.
17
jotka ruikuttavat kun ei kesätyöpaikkoja löydy. Yleensä nämä ruikuttajat ovat niitä, jotka ovat laittaneet kaksi hakemusta netin kautta, mutta kun ei tärppää niin luovutetaan.
Sitten on niitä, jotka ovat paljon etsiskelleet paikkoja. Asiahan on nyt kuitenkin niin, että netin kautta vain tosi harvat niitä paikkoja saa. Itse kiersin firmasta firmaan, ja kas kummaa, ei mennyt montaakaan kun sain paikan. Vinkkasin kaverille, että kannattaa oikeasti olla aktiivinen ja kierrellä. Hänkin sai paikan. Oltiin 15- vuotiaita. Molemmat kierreltiin isojen firmojen "teollisuusalueella". Kyllä jossain vaiheessa aina tärppää, kunhan tyytyy sitten ihan mihin hommaan vaan.
Noita paikkojahan ei luonnollisesti näy missään netissä.
Kavereista ne, jotka laittoivat vain kotoa koneen äärestä hakemuksia, ei kukaan saanut paikkaa. Ja niitä oli monta.
17
ei todellakaan avaa ovea edes työpaikan kyselijöille. Ainoastaan netti- tai postitse lähetetyt hakemukset huomioidaan. Ei myöskään puhelintiedusteluja.
Nyt puhutaan tästä ajasta, ei jostain 80-90-luvusta.
Sain minäkin 15-vuotiaana paikan uimaopettajaksi kunnan uimakouluun ja 16-vuotiaana kaupan kassalle. Tänä päivänä varmaan turha haaveillakaan ilman meriittejä uimaopen paikasta tai mennä lähikauppaan alaikäisenä, joka ei saisi kassallakaan kaikkea myydä
jotka ruikuttavat kun ei kesätyöpaikkoja löydy. Yleensä nämä ruikuttajat ovat niitä, jotka ovat laittaneet kaksi hakemusta netin kautta, mutta kun ei tärppää niin luovutetaan.
Sitten on niitä, jotka ovat paljon etsiskelleet paikkoja. Asiahan on nyt kuitenkin niin, että netin kautta vain tosi harvat niitä paikkoja saa. Itse kiersin firmasta firmaan, ja kas kummaa, ei mennyt montaakaan kun sain paikan. Vinkkasin kaverille, että kannattaa oikeasti olla aktiivinen ja kierrellä. Hänkin sai paikan. Oltiin 15- vuotiaita. Molemmat kierreltiin isojen firmojen "teollisuusalueella". Kyllä jossain vaiheessa aina tärppää, kunhan tyytyy sitten ihan mihin hommaan vaan.
Noita paikkojahan ei luonnollisesti näy missään netissä.
Kavereista ne, jotka laittoivat vain kotoa koneen äärestä hakemuksia, ei kukaan saanut paikkaa. Ja niitä oli monta.
17
ei todellakaan avaa ovea edes työpaikan kyselijöille. Ainoastaan netti- tai postitse lähetetyt hakemukset huomioidaan. Ei myöskään puhelintiedusteluja.
Nyt puhutaan tästä ajasta, ei jostain 80-90-luvusta.
Sain minäkin 15-vuotiaana paikan uimaopettajaksi kunnan uimakouluun ja 16-vuotiaana kaupan kassalle. Tänä päivänä varmaan turha haaveillakaan ilman meriittejä uimaopen paikasta tai mennä lähikauppaan alaikäisenä, joka ei saisi kassallakaan kaikkea myydä
Joten valitettavasti en tiedä mitään 80-90- luvun työpaikoista, koska olin silloin vielä melko pieni. Kokemusta siis vain nykyajan kesätyöpaikkojen hausta.
Laiskuus on kyllä isoin syy, miksi ei paikkoja saa.
Ja tosiaan, kaikkiin ei niin vain edes mennä. Mutta ihan ovat tehneet niin kuin tässä neuvottiin, eli kiertelivät teollisuusalueitten kaikki yritykset ja hyvissä ajoin, jättivät hakemukset jne., mutta ei vain tärpännyt. Ja netissä ovat tehneet mieluummin 102 kuin 2 hakemusta.
Tuli mieleen tuosta työpaikkojen kiertelystä yksi nuorukainen, joka pamahti pieneen myymäläämme töitä kysymään. Ohjeistuksen mukaan pyysin poikaa laittamaan hakemuksen sähköpostitse, annoin käyntikortin ja toivotin hyvää työnhakua.
Poika jäi seistä töröttämään siihen ja tokaisi, että hän on kuullut, että antaa hyvän vaikutelman kun tulee itse eikä vaan laita hakemusta. Myönsin näin olevan, mutta meidän käytäntömme on, että sähköposti esimiehelle, joka valitsee sitten. Vielä jäi siihen jo hieman punoittavana, kunnes sanoi, että voitko kertoa, että mie kävinkii täällä. Tokikin lupasin, sanoinkin, mutta hei... Ei se paikalle tulo ole se itseisarvo, vaan tilanteen mukaan toimiminen!
Tuli mieleen tuosta työpaikkojen kiertelystä yksi nuorukainen, joka pamahti pieneen myymäläämme töitä kysymään. Ohjeistuksen mukaan pyysin poikaa laittamaan hakemuksen sähköpostitse, annoin käyntikortin ja toivotin hyvää työnhakua.
Poika jäi seistä töröttämään siihen ja tokaisi, että hän on kuullut, että antaa hyvän vaikutelman kun tulee itse eikä vaan laita hakemusta. Myönsin näin olevan, mutta meidän käytäntömme on, että sähköposti esimiehelle, joka valitsee sitten. Vielä jäi siihen jo hieman punoittavana, kunnes sanoi, että voitko kertoa, että mie kävinkii täällä. Tokikin lupasin, sanoinkin, mutta hei... Ei se paikalle tulo ole se itseisarvo, vaan tilanteen mukaan toimiminen!
että sähköpostit ja hakemukset hukkuu satojen muiden joukkoon.
Mainitsemasi nuori oli sekä rohkea, että oma-aloitteinen. Kyllä sellaisesta olisit jo todella voinut laittaa pomollesi erityismaininnan hyvästä työnhakija kandidaatista.
Ihmiset eivät tunnu millään tajuvan, että Suomessa on huutava pula työpaikoista. Kaikenikäisille.
Itse sain tänä vuonna kesätyön kahden vuoden tauon jälkeen. En silti vielä lannistuisi. Avopuolisoni sai viime kesänä kesätöitä heinäkuussa ja monessa paikassa on vielä haku päällä. Omista hakemistanikin paikoista hakuaikaa on vielä tämän kuun loppuun ja ensimmäinen haastattelu olisi ollut vasta kolmen viikon päästä. Kesätöiden hakeminen kannattaa lopettaa vasta heinäkuun lopussa. Siihen saakka on aikaa ja toivoa.
Itse tein viime kesän keikkaa henkilöstövuokrafirman kautta. Tienasin ehkä 100 € kuussa, kun kävin keikoilla myymässä makkaraa. Vuokrat sain maksettua säästöillä, joita olin onnistunut säästämään opintotuesta. On kova paikka henkisesti jäädä ilman työtä mutta vielä kovempi paikka se on taloudellisesti. En varmaan ikinä unohda sitä, kun kaivoin kassin pohjia ympäri, jotta löytyisi vielä 10 senttiä vuokran maksuun.
Pääkaupunkiseudun lähellä asuvilla on aika hyvät saumat päästä töihin EM- ja MM-kisoihin ja Olympiastadionin keikoillekin haetaan jatkuvasti lisää porukkaa. Itse olen luvannut majoittaa siskoni luonani kyseisten tapahtumien aikana jos sattuu pääsemään niihin töihin. Palkkakaan ei ole ollut mikään huono, niillä keikoilla mitä itse olen tehnyt. Ja pääseepähän ilmaiseksi kuuntelemaan esimerkiksi Madonnaa :)
Minä (ja moni muu) olin samassa tilanteessa 90-luvun laman aikana. En kelvannut edes siivoojaksi enkä mansikanpoimijaksi.
Vanhempieni työpaikoille otettiin työntekijöiden lapsia kyllä töihin, mutta koska vanhempani paheksuivat syvästi kaikenlaista nepotismia, ei minulla ollut mitään asiaa heidän työpaikoilleenkaan.
Kesätöihin pääsin ensimmäisen kerran vasta opintojeni lopulla. Samasta paikasta sainkin sitten vakituisen työpaikan.
Vaikka alku oli kovin hankalaa, onnistuin kuitenkin työpaikan löytämisessä.
En koe, että olisin loppujen lopuksi menettänyt mitään vaikka en nuorena saanutkaan kesätöitä. Köyhäähän se tietysti oli ja tylsääkin, mutta myös antoisaa omalla tavallaan.
Nuoren kannattaa nyt miettiä kuinka voisi hyödyntää ylimääräisen vapaa-ajan. Sehän on hyvä mahdollisuus keskittyä vaikka omiin harrastuksiin. Menestyminen harrastuksissakin voi olla hyödyksi myöhemmin uralla. Tärkeintä on ettei jää piehtaroimaan itsesääliin eikä ala syyttelemään itseään tilanteestaan. Tälle nykyiselle talous- ja työtilanteelle kun ei yksittäinen ihminen mahda yhtään mitään.
Kyllä niitä työpaikkoja taas myöhemmin alkaa löytymään. Tärkeintä on pitää itsensä työkykyisenä työttömyysajan yli :)
jotka ruikuttavat kun ei kesätyöpaikkoja löydy. Yleensä nämä ruikuttajat ovat niitä, jotka ovat laittaneet kaksi hakemusta netin kautta, mutta kun ei tärppää niin luovutetaan. Sitten on niitä, jotka ovat paljon etsiskelleet paikkoja. Asiahan on nyt kuitenkin niin, että netin kautta vain tosi harvat niitä paikkoja saa. Itse kiersin firmasta firmaan, ja kas kummaa, ei mennyt montaakaan kun sain paikan. Vinkkasin kaverille, että kannattaa oikeasti olla aktiivinen ja kierrellä. Hänkin sai paikan. Oltiin 15- vuotiaita. Molemmat kierreltiin isojen firmojen "teollisuusalueella". Kyllä jossain vaiheessa aina tärppää, kunhan tyytyy sitten ihan mihin hommaan vaan. Noita paikkojahan ei luonnollisesti näy missään netissä. Kavereista ne, jotka laittoivat vain kotoa koneen äärestä hakemuksia, ei kukaan saanut paikkaa. Ja niitä oli monta. 17
ei todellakaan avaa ovea edes työpaikan kyselijöille. Ainoastaan netti- tai postitse lähetetyt hakemukset huomioidaan. Ei myöskään puhelintiedusteluja. Nyt puhutaan tästä ajasta, ei jostain 80-90-luvusta. Sain minäkin 15-vuotiaana paikan uimaopettajaksi kunnan uimakouluun ja 16-vuotiaana kaupan kassalle. Tänä päivänä varmaan turha haaveillakaan ilman meriittejä uimaopen paikasta tai mennä lähikauppaan alaikäisenä, joka ei saisi kassallakaan kaikkea myydä
Joten valitettavasti en tiedä mitään 80-90- luvun työpaikoista, koska olin silloin vielä melko pieni. Kokemusta siis vain nykyajan kesätyöpaikkojen hausta. Laiskuus on kyllä isoin syy, miksi ei paikkoja saa.
että millä teollisuusalueella kukaan pääsee sisään yhteenkään firmaan, tai edes firman portista sisään ilman avaimia ja ovikoodeja?
Itse olen työskennellyt teollisuuden palveluksessa viimeieset 15 vuotta ja tunnen useita yrityksiä. Yhteenkään näistä ei pääse portista tai ovesta sisään yksikään tuntematon henkilö ilman erillistä kutsua jonkun vieraaksi.
eikä cv:n kerääminen. Lomaakin pitäisi joskus pitää, muutenhan nuori palaa loppuun jo ennen kuin korkeakouluopinnot alkavat.
Ongelmat työllistymisessä alkavat sitten korkeakoulussa päälle parikymppisenä. Yksi syy ovat työnantajien ylisuuret vaatimukset. Kaikki pitäisi saada heti, valmiina ja helposti. Ei aikaa koulutukseen tai perehdytykseen, vaatimus työkokemuksesta, palkkaa ei haluta maksaa jne.
Asiaa ei yhtään helpota se, että ne jotka asioista päättävät, hommaavat kyllä yleensä omille lapsille hyvät paikat, jotta näyttäisi että heillä on työkokemusta. Tyyliin cv:ssä merkintä "johdon assistentti" ja todellisuudessa keittänyt enolleen kahvia.
Tuli mieleen tuosta työpaikkojen kiertelystä yksi nuorukainen, joka pamahti pieneen myymäläämme töitä kysymään. Ohjeistuksen mukaan pyysin poikaa laittamaan hakemuksen sähköpostitse, annoin käyntikortin ja toivotin hyvää työnhakua.
Poika jäi seistä töröttämään siihen ja tokaisi, että hän on kuullut, että antaa hyvän vaikutelman kun tulee itse eikä vaan laita hakemusta. Myönsin näin olevan, mutta meidän käytäntömme on, että sähköposti esimiehelle, joka valitsee sitten. Vielä jäi siihen jo hieman punoittavana, kunnes sanoi, että voitko kertoa, että mie kävinkii täällä. Tokikin lupasin, sanoinkin, mutta hei... Ei se paikalle tulo ole se itseisarvo, vaan tilanteen mukaan toimiminen!
että sähköpostit ja hakemukset hukkuu satojen muiden joukkoon.
Mainitsemasi nuori oli sekä rohkea, että oma-aloitteinen. Kyllä sellaisesta olisit jo todella voinut laittaa pomollesi erityismaininnan hyvästä työnhakija kandidaatista.Ihmiset eivät tunnu millään tajuvan, että Suomessa on huutava pula työpaikoista. Kaikenikäisille.
Mutta se tilanne oli niin hauska, kun alkoi niin ulkoaopitusti posmittamaan siitä paikalle tulemisesta. Jos olisi ollut tilannetajua, olisi kysynyt vaikka koska myymäläpäällikkö tulee ja tullut sitten näyttämään naamansa sille.
Meillä käy paljon töiden kyselijöitä ihan paikalla, ja yleensä ne hymyillen hoitaa asiat ja antaa/lähettää hakemuksen. Tuosta jäi hassu, tökerö kuva mulle. Siitä en toki pomolle maininnut, vaan kerroin reippaasta nuorukaisesta, joka pian meilia laittaa.
Tottahan se on, että paikalle tulo osoittaa oma-aloitteellisuutta. Mutta että sitä sinä tilanteessa sanoo ääneen. No. Se nyt oli vaan tilannekomiikkaa :-) Voishan se vaikka töihin tullakin, kertomaan mulle itsestänselvyyksiä :-D
että millä teollisuusalueella kukaan pääsee sisään yhteenkään firmaan, tai edes firman portista sisään ilman avaimia ja ovikoodeja?
Itse olen työskennellyt teollisuuden palveluksessa viimeieset 15 vuotta ja tunnen useita yrityksiä. Yhteenkään näistä ei pääse portista tai ovesta sisään yksikään tuntematon henkilö ilman erillistä kutsua jonkun vieraaksi.
Olen töissä pienteollisuusalueella, siellä kyllä yleensä pääsee ovesta ihan hyvin sisään. Eri asia sitten on, että pikkufirmoissa on varmaan aika vähän kesätyömahdollisuuksia varsinkaan alaikäisille. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Mulla on ollut samanlainen tilanne, kun ap:n nuorella: vanhempien työpaikoille ei kesätyöntekijöitä otettu, mutta kas kas, pääsin äitin työkaverin vaimon tutun kautta jäätelökiskalle töihin. Olin silloin 17-vuotias. Siispä kannattaa vähän kysellä tutuilta ja tutun tutuilta, tai ainakin mainita, että meidän lapsi ettii töitä, niin saattaa löytyäkin joku paikka "suhteilla".
Seuraavana kesänä menin sinne uudestaan.
Myöhemmin lukiolaisena etsin töitä ja sainkin parin viikon hakemustenlähettelyiden jälkeen työpaikan henkilöstövuokrausfirmasta. Olin siellä vajaan vuoden, jonka jälkeen lähdin pariksi kuukaudeksi ulkomaille. Kun palasin Suomeen sain saman työn takaisin ja teinkin sitä sitten taas useamman kuukauden "täyspäiväsesti". Vaikka henkilötstövuokrausfirmoista kuulee paljon pahaa, niin mulle kokemus oli pääasiassa positiivinen. Ainut huono puoli on työyhteisön puuttuminen, mutta jos niitä hommia tekee aktiivisesti niin aika nopeasti muodostuu pari vakkari paikkaa, jolloin on sitä yhreisöllisyyttäkin.
Nyt 20-vuotiaana mulla on jo aika paljon työkokemusta ja erilaisista jutuista (kiitos henkilöstövuokrausfirman: sitä kautta kun pääsee kaikennäkösiin hommiin!) ja aina oon saanu hyvää palautetta ja musta on tykätty missä oonkin ollut.
Muistakaahan, että työilmotukset on aina aika ahistavia: vaaditaan sitä ja vaaditaan tätä... Mut ei se tarkota, etteikö paikkaa vois yrittää hakea, eihän siinä mitään menetä.
Monet kaupat sun muut ei ees ilmota, että ne ettii työntekijöitä, voi sinne silti viedä CV:n. Monet toimii just näin, siis että, ei edes tarttee laittaa niitä ilmotuksia, kun sinne CV:t saapuu itestään niiden luo. :)
jos joku on ollut 14 vuotiaana töissä mansikkapellolla 70 luvulla, ei ole sama kuin jo kotoa muuttanut n täysikäinen ihminen.
Ja tänä päivänä ei mitkään isännän pojat tyttöjä siellä ahistele. Nyt on kännyköissä videot, siitä joutuu äkkiä syytteeseen ja vankilaan jos alaikäisiä työntekijöitä vikittelee.
Ja duuni on raakaa työtä, ei siellä ole aikaa tallissa heinien seassa painia.
Asiat ovat muuttuneet siitä kun olitte tyttöjä.
Mun ystävän veljellä on 50 km päässä Helsingistä maatila. Joutuu jatkuvasti palkkaamaan ulkolaisia, siis kyselyitä tulee ulkomailta, käy hakemassa ne satamasta, majoittaa, ruokkii 4 x pv eikä veloita tästä mitään, jotta saa pysyvää työvoimaa. Itäblokin ihmisillä on viinaongelmia välillä, mutta uskoisin että maatiloilta löytyy kesätöitä jos vaan ottaa asiasta selvää.
Mun ystävä asui pienellä paikkakunnalla opiskelijana ja joka kesä sai asuntonsa kesäksi vuokrattua sairaalaan tulevalle kesätyöntekijälle.
Kyllä on ruvennut mietityttämään puheet nuorisotyöttömyydestä, kun oma työnantajani ei saa palkattua riittävästi henkilökuntaa, vaikka vaatimukset eivät edes ole kummoiset. Ja jos joku joskus (työkkärin pakottamana???) hakeekin, niin työsuhde päättyy jo koeaikana, kun on niin vaikea ymmärtää, että työhon pitää tulla silloin, kun työvuoro alkaa, eikä työstä voi lähteä, ennen kuin vuoro päättyy. Tai sitten työntekijä itse päättää työsuhteensa, kun työnteko nyt vaan on niin "v-tun paskaa" ja on paljon kivempi vaan "hengaa".
PS. Meillä on myös kesätyöpaikkoja tarjolla, pääkaupunkiseudulla...
jotka ruikuttavat kun ei kesätyöpaikkoja löydy. Yleensä nämä ruikuttajat ovat niitä, jotka ovat laittaneet kaksi hakemusta netin kautta, mutta kun ei tärppää niin luovutetaan. Sitten on niitä, jotka ovat paljon etsiskelleet paikkoja. Asiahan on nyt kuitenkin niin, että netin kautta vain tosi harvat niitä paikkoja saa. Itse kiersin firmasta firmaan, ja kas kummaa, ei mennyt montaakaan kun sain paikan. Vinkkasin kaverille, että kannattaa oikeasti olla aktiivinen ja kierrellä. Hänkin sai paikan. Oltiin 15- vuotiaita. Molemmat kierreltiin isojen firmojen "teollisuusalueella". Kyllä jossain vaiheessa aina tärppää, kunhan tyytyy sitten ihan mihin hommaan vaan. Noita paikkojahan ei luonnollisesti näy missään netissä. Kavereista ne, jotka laittoivat vain kotoa koneen äärestä hakemuksia, ei kukaan saanut paikkaa. Ja niitä oli monta. 17
ei todellakaan avaa ovea edes työpaikan kyselijöille. Ainoastaan netti- tai postitse lähetetyt hakemukset huomioidaan. Ei myöskään puhelintiedusteluja. Nyt puhutaan tästä ajasta, ei jostain 80-90-luvusta. Sain minäkin 15-vuotiaana paikan uimaopettajaksi kunnan uimakouluun ja 16-vuotiaana kaupan kassalle. Tänä päivänä varmaan turha haaveillakaan ilman meriittejä uimaopen paikasta tai mennä lähikauppaan alaikäisenä, joka ei saisi kassallakaan kaikkea myydä
Joten valitettavasti en tiedä mitään 80-90- luvun työpaikoista, koska olin silloin vielä melko pieni. Kokemusta siis vain nykyajan kesätyöpaikkojen hausta. Laiskuus on kyllä isoin syy, miksi ei paikkoja saa.
että millä teollisuusalueella kukaan pääsee sisään yhteenkään firmaan, tai edes firman portista sisään ilman avaimia ja ovikoodeja?
Itse olen työskennellyt teollisuuden palveluksessa viimeieset 15 vuotta ja tunnen useita yrityksiä. Yhteenkään näistä ei pääse portista tai ovesta sisään yksikään tuntematon henkilö ilman erillistä kutsua jonkun vieraaksi.
Nyt tulee vähän myöhässä vastaus. Mutta ihan sellaisella alueella, jossa oli ihan tuntemattomia pikkufirmoja, isoja rekkayrityksiä, laatta piste collectionia, caravan- yrityksiä, pieniä tehtaita, tukkuja... Ja ihan kaikkiin pääsin kyllä ulko- oveen tarttumalla ja vetämällä sen auki. :)
Ja edelleenkin, ihan kaksi vuotta sitten vielä sai kiertelemällä niitä kesätyöpaikkoja. Kunhan vaan jaksoi olla kärsivällinen. Mutta ajathan muuttuu...
ap:n lapsi oli hakemuksia laittanut? Ja niin monen muunkin nuori. Meilläkin laittoi viime vuonna 52 hakemusta. On käännetty monta kiveä, kyselty kaikki tutut ja puolituttujen serkunkumminkaimatkin, jos joku jotain vaan tietäisi vinkata.
Ja se on kiva, että sinä olet työllistynyt mutta kuten todettiin, opiskeleva nuori ei voi luopua asunnostaan, muutamalla lastenvahtikeikalla viikossa ei makseta elämistä vaikka lainalla saisi just vuokransa maksettua. Jos muuttaa kotiin, ei saa opintotukea kuin murto-osan, kukas sen lapsenelämän sitten maksaa??
Ja kesä on tietty pätkä vuodesta, se ei lohduta, jso työllistyisi elokuuksi, sitten pitääkin jo palata kouluun.