Siis eikö kukaan tiedä, mistä koulusta Enkeli-Elisa oli ????

Jos oikein ymmärsin, niin tämä ihminen on vainonnut Elisa blogin pitäjää, kirjoittaa samalla tavalla vittuillen ja vihjaillen.



Eli olisiko joku entinen kiusaaja tai sitten kun lukee näitä palstajo, voisi olla joku vauvalainenkin. Toivon sydämestäni ettei teidän lapsille koskaan kukaan tulisi ja toimisi kuten täällä toimitaan ja puhutaan. Aivan kamala paikka.

Tiedän yhden Elisan, joka tappoi itsensä 15veenä. Siitä on kyllä jo n. 5 vuotta, eikä hän tappanut lääkkeillä vaan jäi junan alle. Kyseessä oli aika pieni paikka.

Elisan päiväkirja on osa Jonakin päivänä kaduttaa - projektia, joka on fiktiivinen tarina tosielämän ihmisistä.



Näin lukee sivuilla. Blogissa siis. Mitä kohtaa tuosta on vaikea ymmärtää mammojen?

Ihan jatkoa ajatellen kannattaa keksiä sellainen idea, joka pitää, eikä näin löyhästi kehitelty.

Ja ei tässä mistään vainosta ole kyse. En usko että HELSINGIN SANOMIEN kaltainen lehti syyllistyisi sellaiseen. Vaan jutut tehdään faktapohjalta. Eri asia, jos kyseessä olisi seiska tai vastaavat.

Anteeksi? Siis pitää miten?

Jos kyseessä on fiktio, mitä sen pitäisi "pitää"?

Eihän kyse ole lainkaan siitä, onko tarina totta, vaan siitä, että kiusaamiselle pitää tulla loppu

Mutta näköjään jotkut eivät voi samaistua eikä empatiseerata jos kyseessä ei ole tositarina.

Ihan jatkoa ajatellen, ehkä sun kannattaisi hankkia elämä? Ja ihan tiedoksi, Helsingin Sanomat ei ole mikään totuuden torvi

<a href="http://www.lakimiesuutiset.fi/node/442" alt="http://www.lakimiesuutiset.fi/node/442">http://www.lakimiesuutiset.fi/node/442</a&gt;

Ikävä että minä jouduin tämän sulle kertomaan, toivottavasti pystyt elämään tämän faktan kanssa. Et usko että HS tekisi mitään tälläistä? HAHA ja LOL. Voin kertoa että ihan samoja toimittajia siellä on töissä, hinnalla millä hyvänsä tehdään juttu vaikkei saataisikaan mitään faktaa.

Tässä ote linkistäsi

"Esimerkiksi Ruotsissa toimittaja, kirjailija Liza Marklund jäi kiinni siitä, ettei hänen esikoisromaaninsa Uhatut (Gömda) olekaan tositarina niin kuin hän on väittänyt.

Uhatut kertoo raflaavan tarinan Mia-nimisestä ruotsalaisnaisesta, joka pakenee uuden perheensä kanssa ympäri Ruotsia väkivaltaista ex-miestään, islaminuskoista maahanmuuttajaa. Lopulta Ruotsi järjestää naisen ja hänen perheensä ulkomaille maanpakoon, koska viranomaiset eivät enää voi taata heidän turvallisuuttaan.

Kirjan ja sen jatko-osien markkinoinnin yhteydessä toimittajat saivat haastatella Miaa, mutta he eivät saaneet tietää, kuka Mia oikeasti oli. Heillä ei ollut mitään keinoja tarkastaa, puhuiko Mia totta. Heidän piti vain luottaa Marklundin sanaan siitä, että tiedot oli tarkastettu.

Toimittaja Monica Antonsson haastatteli Miaa monta kertaa vuosien varrella. Hänellä oli välillä epämääräinen tunne siitä, että Mian puheet olivat ristiriitaisia. Lopulta yhden haastattelun jälkeen toimitukseen tuli puhelinsoitto, joka johdatti Antonssonin totuuden jäljille. Kirjassaan Mia – sanningen om

Gömda Antonsson paljastaa pala palalta, että Mian tarinassa on totuutta vain koristeena. Valtaosa on valhetta."

oon seurannu sen facebookia ja se pistää sinne jatkuvasti jonkun miehen kuvia. Eikä se oo sen aviomies.

että se juttu ensin ilmestyy...

missä ne tosielämän ihmiset "Miksu ja Riikka" luuraa??

rahastusta koko juttu, ja siltä se alusta asti haiskahtikin!



Apinoita taas koijattiin...

oon seurannu sen facebookia ja se pistää sinne jatkuvasti jonkun miehen kuvia. Eikä se oo sen aviomies.

henkilökohtaisuuksiin, täällä on puitu tähän asti vain aihetta, ei itse henkilöä!!

Helpoin tapahan tehdä rahaa on tunnetusti kirjan kirjoittaminen, sille kustantajan etsiminen ja sen markkinointi. Itsekin rikastuin tällälailla. Aloitin vaan kirjoittamaan kirjaa kun opintotuki ei riittänyt opintoihini. Vuoden kuluttua kustantamo ottikin sen suoraan julkaisuun ja sain maksettua rahoilla opintolainani pois ja lisäksi ostin omistusasunnon helsingin eirasta! Suosittelen!

Enkeli-Elisa kirjan luettuani pohdin minäkin, että totta vai tarua? Kirja oli niin huonolaatuinen, että kirjailija nolasi teoksellaan itsensä. Ehkä fakta tai fiktio, niin jokatapauksessa tarina edisti tämän yhden kirjan myyntiä, mutta pitkällä tähtäimellä kirjailijan uraa teos ei edistä.



Olisiko nämä spekulaatiot voinut välttää, jos Minttu V olisi kirjoittanut vaan omista kiusaamiskokemuksistaan. Käsittääkseni oli jo projektin alussa tiedossa tulevat "ongelmat". Elisan koulua ja vanhempia ei koskaan ollut tarkoituskaan tuoda julkisuuteen. Näin ollen tarinan ollessa tottakin sen todenperäisyyttä ei voi todistaa oikeaksi. Toisaalta ilman Elisaa olisi varmasti jäänyt moni yhdistys perustamatta ja moni kirja myymättä.

Montas yhdistystä tästä nyt on perustettu?



Se ämmä kuulemma viiltelee itteään. Mä oon aina luullut, että ne on vaan teinikakarat, jotka tollasta harrastaa...

fiktio on markkinoitu kyyneleitä nostattavana tositarinana. Todella ärsyttävää. Asia olisi esimerkiksi voitu hoitaa tyyliin: "perustuu löyhästi tositapahtumiin" tms.



Kiusaaminen on vakava asia, mutta juttujen sepittäminen ja valehtelu ei kauheasti auta, päinvastoin.

Enkeli-Elisa kirjan luettuani pohdin minäkin, että totta vai tarua? Kirja oli niin huonolaatuinen, että kirjailija nolasi teoksellaan itsensä. Ehkä fakta tai fiktio, niin jokatapauksessa tarina edisti tämän yhden kirjan myyntiä, mutta pitkällä tähtäimellä kirjailijan uraa teos ei edistä.

Olisiko nämä spekulaatiot voinut välttää, jos Minttu V olisi kirjoittanut vaan omista kiusaamiskokemuksistaan. Käsittääkseni oli jo projektin alussa tiedossa tulevat "ongelmat". Elisan koulua ja vanhempia ei koskaan ollut tarkoituskaan tuoda julkisuuteen. Näin ollen tarinan ollessa tottakin sen todenperäisyyttä ei voi todistaa oikeaksi. Toisaalta ilman Elisaa olisi varmasti jäänyt moni yhdistys perustamatta ja moni kirja myymättä.

ja nyt kun lehtijuttu sitten tulee ulos, hän siirtyy sopivasti perheineen lomailemaan eikä näin tule vastaamaan kritiikkiin joka mahdollisesti jutusta nousee...

Toi Liza Marklund-juttu oli aika samantyyppistä mielikuvituksen tuotosta. Ja siitäkin olisi voitu sanoa, että tärkeä aihe.

Mä ihan unohdin, että palsta on täynnä av-mammoja, joilla ei ole elämää ja miehetkin työttöminä (jos niitä ees on). Ei siis mahdu kaaliin, että heinäkuu sattuu olemaan se useimpien kesälomakuukausi. Mut hei, eihän perheellä ja lomailulla pitäs olla mitään merkitystä, että vaan av-mammat saa sen mitä haluu. Minttis tais tuolla kirjoituksessa luvata esittää niitä todisteita. Sieltä vaan kysymään kenen kantti kestää.

Montas yhdistystä tästä nyt on perustettu?

Se ämmä kuulemma viiltelee itteään. Mä oon aina luullut, että ne on vaan teinikakarat, jotka tollasta harrastaa...

Eikös joku kiusaamista vastustava yhdistys perustettu ja kai siinäkin on joku jäsenmaksu tai jotain. Joku muu voi olla oikea henkilö vastaamaan tähän.

fiktio on markkinoitu kyyneleitä nostattavana tositarinana. Todella ärsyttävää. Asia olisi esimerkiksi voitu hoitaa tyyliin: "perustuu löyhästi tositapahtumiin" tms.

Kiusaaminen on vakava asia, mutta juttujen sepittäminen ja valehtelu ei kauheasti auta, päinvastoin.

esittelytekstissä "fiktiiviseksi tarinaksi tosielämän ihmisistä", miksi on pitänyt kyhätä feikki "isä muistelee tytärtään" blogi joka nyt on jo niin naurettavaa...sekin suljettiin salasanan taakse ettei kukaan voi nyt jälkikäteen mennä sitä tutkailemaan. Itselläni tosin löytyy se melkein kokonaan talletettuna koneelleni, kun halusin sitä silloin kuukausia sitten lukea, muttei ollut nettiä aina käytössä.

En vaan voi ymmärtää, miten te ihmiset voitte olla niin tyhmiä? Miksi kukaan keksisi jotain tollaista asiaa? Miksi kukaan haluaisi huvikseen kirjoittaa blogissaan kuinka 15- vuotias tyttö tappoi itsensä, koska häntä koulukiusattiin. Jos joku haluaa keksiä tuollaista, niin luulisi siitä tehtävä sitten kirja. Miksi lehdet uutisoisivat asiasta jos asia ei olisi totta? Kuinka vaikeaa se on ymmärtää, että Enekli- Elisa, oli pahoin koulukiusattu, jonka seurauksena tappoi itsensä? Miksi sitä pitää pähkäillä, että vanhammat olisivat keksittyjä tai Elisa olisi keksitty? Ärsyttää tommonen. Varmasti itsekkin tekisitte jotain jos omille lapsillenne olisi käynyt jotain tuollaista!!! Menkää joskus isteenne ja miettikää miltä teistä tuntuisi.

fiktio on markkinoitu kyyneleitä nostattavana tositarinana. Todella ärsyttävää. Asia olisi esimerkiksi voitu hoitaa tyyliin: "perustuu löyhästi tositapahtumiin" tms.

Kiusaaminen on vakava asia, mutta juttujen sepittäminen ja valehtelu ei kauheasti auta, päinvastoin.

Ja on vähän turhan helppo ratkaisu huudella täällä totuutta etsiviä "kiusaajiksi". Se jos mikä on kiusaajan merkki, kun ei olla valmiita keskusteluun...

esittelytekstissä "fiktiiviseksi tarinaksi tosielämän ihmisistä", miksi on pitänyt kyhätä feikki "isä muistelee tytärtään" blogi joka nyt on jo niin naurettavaa...sekin suljettiin salasanan taakse ettei kukaan voi nyt jälkikäteen mennä sitä tutkailemaan. Itselläni tosin löytyy se melkein kokonaan talletettuna koneelleni, kun halusin sitä silloin kuukausia sitten lukea, muttei ollut nettiä aina käytössä.

Niinpä, miksi pitää todistella ja kehitellä tekaistuja blogeja sunmuita, jos totuudella ei ole niin väliä...?

Ihmettelen myös "Miksua" ja "Riikkaa" jotka mukamas olivat niin huolissaan Minttiksen jaksamisesta. Kumma, ettei heiltä sitten liikene edes puhelinhaastattelua hesarille. Tuskin Hs olisi vastoin vanhempien tahtoa julkaissut heidän henkilöllisyyttään, kunhan olisivat vain saaneet varmistuksen siitä, että he ovat todellisia ihmisiä. Sen vertaa ymmärrystä Minttiksen tilanteelle "Miksulta" ja vaimoltaan ei kuitenkaan löytynyt? En ymmärrä... jos he kerran ovat todellisia, niin toivottavasti katkaisevat nämä huhut.

Ehkä Minttis jo itsekin uskoo keksimiinsä henkilöihin, kirjailjoillahan tunnetusti on aika eläväinen mielikuvitus...

En usko että Minttis on ollut puhtaasti rahastusmielessä liikkeellä, mutta varmaan halunnut kiihkeästi näkyvyyttä kiusaamisasialle ja samalla uralleen. Onko se sitten kyseenalaista vai ei, tjaa, minusta on jossain määrin, mutta ei mikään rike pahimmasta päästä kuitenkaan.