en ymmärrä miksi esim luunappi tai kevyt tukistus liitetään vallankäyttöön tai alistamiseen
sain pienenä jopa piiskaa ja ei mitään traumoja ole jäänyt.
lapsethan saa vallan välineen vanhempiin ku niihin ei mikään enää tehoa. kuka tahansa 10 - vuotias saa sossutädille ottaa yhteyden ja valittaa "väkivallasta" se että vähn ottaa tukasta tai läpsäisee pepulle on kuitenkin minusta pienempi paha kuin lapsen maailmaa mullistava huostaanotto vieraaseen perheeseen.
nykyaikana ei oo enää mitään kontrollia missään. ollaan ylihysteerisiä ja varotaan kaikkea.
jos esim neljä vuotias tekee toistuvasti jotain pahaa. ei sen ikäinen ymmärrä keskustelulla parantaa tapojaan. ei sen ikäisen kanssa voi käydä älykästä ja opettavaista keskustelua jos on selkeästi hankala tai tempperamenttinen luonne.
miksi kukaan ei paremminkin puutu huutamiseen tai uhkailuun. se on pelottavampaa ja traumaattisempaa. tai siihen että vanhemmat riitelee lasten kuullen .se tuo turvattomuuden tunteen. ei se että vähän nipistää, sillä tavalla lapsi oppii että ei kannata tehdä tuhmuuksia koska siitä seuraa konkreettista kipua ja harmia hänelle itselleen. jos lapsi vaan jatkuvasti saa pahoista teoistaan kommenttia ja huoneessa istumista esim neljä vuotias lapsi ei opi siitä yhtään mitään
ja naurettavaa on taas jos joku vetää jonku natsikortin taas että entä jos vuoden ikäinen lapsi huutaa/kiusaa. ei vauvaa tietystikkään kuuluu kurittaa fyysisesti ku on pieni. mutta siis rangaistus aina iän mukaan.
minusta myös ei teiniä ei kuulu enää tukistaa koska se taas ei tehoa kun on jo liian vanha siihen. tehokkaampi tapa rangaista on vaikka aresti tai puhelimen pois otto yms
Kommentit (161)
http://www.iltalehti.fi/perhe/2010102212566621_pr.shtml
Luunapit ovat suomalaisperheissä yleisiä
Perjantai 22.10.2010 klo 11.04
Suomalaiset vanhemmat suhtautuvat lapsen fyysiseen kurittamiseen lepsummin kuin muissa Pohjoismaissa.
Isä tai äiti on tukistanut yli kolmasosaa alle 14-vuotiaista lapsista. Vaikka asenteet kurittamisväkivaltaan kohtaan ovat tiukentuneet 1980-luvusta, Suomessa vanhemmat ja lapset suhtautuvat lievään väkivaltaan myönteisemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
- Meillä suomalaisilla on vielä parantamista asenteissa. Lapselta vaaditaan aikuisen kunnioittamista, mutta myös aikuisen pitää kunnioittaa lapsen ihmisarvoa. Emmehän me anna parisuhdekumppanillekaan luunappia, joten miksi se olisi hyväksyttävämpää antaa lapselle, lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoo.
Kuritusväkivallan kohteena on useimmiten alle kouluikäinen lapsi.
- Kuritus tarkoittaa lievää väkivaltaa, kuten tukistamista, luunappeja, läimäyttämistä ja piiskaamista. Lapseen voi kohdistua myös henkistä väkivaltaa, Aula sanoo.
Taustalla vanhemman ongelmat
Lapsen fyysisen kurituksen taustalla ovat yleensä vanhempien omat ongelmat.
- Kun vanhempi on stressaantunut, hän saattaa turvautua herkästi väkivaltaan. Jälkeenpäin tilanne saattaa harmittaa. Taustalla voivat olla myös vanhempien alkoholiongelmat tai omat kokemukset perheväkivallasta, Aula kertoo.
Aulan mukaan vanhempien tulisi ymmärtää, että oikuttelu on osa pienen lapsen kehitystä. Lapselta ei voi olettaa aikuismaista käytöstä.
- Vanhempi on aina esimerkki lapselle. Jos isä tai äiti käyttäytyy väkivaltaisesti, lapsi saattaa omaksua tavan ja käyttäytyä väkivaltaisesti esimerkiksi koulussa, Aula sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut toimintaohjelman lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan kitkemiseksi. Mietintö luovutetaan peruspalveluministeri Paula Risikolle perjantaina.
- Ohjelman tavoitteena on tukea vanhempia ja valistaa lapsia siitä, ettei väkivalta ole hyväksyttävää, Aula sanoo.
Mitä kuritusväkivalta on?
Suomessa kuritusväkivalta kiellettiin lailla jo vuonna 1984. Kuritusväkivalta on väkivaltaa, jossa aikuinen pyrkii rankaisemaan lasta tai säätelemään hänen käyttäytymistään. Se on yksi perheväkivallan muoto, mutta siihen ei vieläkään suhtauduta yhtä kielteisesti kuin parisuhdeväkivaltaan.
Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, läimäyttäminen, retuuttaminen ja muu lapsen kovakourainen käsittely. Kaikki kuritusväkivallaksi katsottavat fyysiset teot ovat rangaistavia pahoinpitelyrikoksia. Kuritusväkivalta on vakava uhka lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Kuritusväkivalta on Suomessa vähentynyt merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Vuoden 2008 lapsiuhritutkimuksen mukaan noin kolmannes lapsista oli kokenut 14 ikävuoteensa mennessä tukistamista. Sanallista väkivaltaa oli kokenut noin 40 prosenttia lapsista.
Ai niin, ne lemmikithän ovat monille tärkeämpiä kuin lapset, vanhukset tai ihan VAAN läheiset.
en jaksa edes ruveta lukemaan tätä ketjua, asia on niin päivänselvä
ap, jos sun mielestä luunappi tai kevyt tukistus EI liity vallankäyttöön tai alistamiseen, sulle on varmaan ihan ok jos sun esimies jakelee sulle luunappeja kun duunit menee perseelleen tai sun aviomies kevyesti tukistaa sua kun olet unohtanut pyyhkiä pölyt kirjahyllystä?
sillä lailla
Eiköhän 1-vuotiaan saa pois kielletystä puuhasta muutenkin kuin läpsimällä.
Mä olin vielä esikoisen pikkulapsiaikoihin ap:n kanssa samoilla linjoilla ja lapsi sai silloin tällöin luunappeja tai tukkapöllyä. Kun en viitsinyt mitään muutakaan keksiä. Sitten hän kerran laittoi kädet päänsä suojaksi, kun lähestyin häntä ihan ilman mitään tarkoitusta olla väkivaltainen.
Siihen loppui väkivalta meidän perheessä, ja hyvin on pärjätty. Lapsi täytti just 18.
en jaksa edes ruveta lukemaan tätä ketjua, asia on niin päivänselvä
ap, jos sun mielestä luunappi tai kevyt tukistus EI liity vallankäyttöön tai alistamiseen, sulle on varmaan ihan ok jos sun esimies jakelee sulle luunappeja kun duunit menee perseelleen tai sun aviomies kevyesti tukistaa sua kun olet unohtanut pyyhkiä pölyt kirjahyllystä?
sillä lailla
http://www.alalyolasta.fi/files/831/LSKL_Vakivallaton_lapsuus.mpg
En millään voi uskoa, että AV-mammat, jotka ovat niin tietoisia asioista, voisivat noin älyttömään käytökseen sortua.
Mistähän ne lapset ne oppinsa saa?
Miksi me olemme niin huonosti voiva yhteiskunta?
PISA jees!!! Mutta henkinen hyvinvointi...
Itse teen työtä huostaanotettujen teinien kanssa ja ihan voin häpeilemättä sanoa, että muutama "koivuniemen herran" käsittely lopettais taatusti aikuisille uhoamisen ja tappouhkaukset. Tämmönen "lapsen oikeudet" ja lällykasvatus ei johda mihinkään hyvään. Katelkaa vaan niitä kaupungilla räkiviä lökäpöksyteinejä ja pissiksiä ja kuunnelkaa sitä "vittu mä tapan sut"-skeidaa ni ymmärrätte.
^On tutkittu asia, että rikoksiin syyllistyneistä nuorista suuri osa on nimenomaan kokenut kotonaan fyysistä kuritusta. Lisäksi useissa väkivaltarikollisia koskevissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että ko.rikollisten kotitaustassa on eriasteista väkivaltaa esiintynyt. Väkivalta ruokkii väkivaltaa.
"Lällykasvatus" eli kai suomeksi turvallisten rajojen ja välittämisen puute ei myöskään ole ainut vaihtoehto fyysiselle kurittamislle.
Sen sijaan ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että minkään tasoinen fyysinen kuritus parantaisi lapsen käytöstä tai tekisi hänen tulevaisuudestaan onnellisemman.
Päiväkotihenkilökunta ei saa käyttää fyysistä kuritusta lapsiin ja heillä kuitenkin on hoidettavana iso lapsilauma. Miten se yhtälö sitten on mahdollinen? Sama koskee perhepäivähoitajia tietysti myös.
Näiltä täällä kirjoittaneilta "lievää" kuritusta puolustaneilta vanhemmilta haluaisin kysyä: jos kerran se kuritus on niin pientä eikä edes satu juuri lainkaan, miksi se sitten on niin tehokasta? Miksi melkein kivuton kuritus saa lapsen tottelemaan, jos ei mikään muu keino saa? Vai onkohan se ollenkaan niin kivutonta kuin haluatte ehkä itsellennekin uskotella?
kukaan lapsiin kohdistuvan "väkivallan" ehdoton vastustaja kerro, miksei suurin osa maailman ihmisistä kasva ihan kieroon kun lasten fyysinen kurittaminen on ihan normaalia ja yleistä pitkin maailmaa? Ei tarvitse Keski- ja Etelä-Eurooppaa kauemmas mennä. Av:llakin on tasaisin välein ketjuja, joissa kehutaan kuinka ulkomailla lapset osaa käyttäytyä ja kunnioittaa vanhempia jne. kun Suomessa vaan haistatellaan jne. Voisiko luunappien tai läppäsyjen kaltaisella "silmittömällä väkivallalla" olla osuutta asiaan?
ps. en ole ikinä kurittanut omia lapsiani, mutta ymmärrän että se voi joissain tilanteissa olla paikallaan
mitää ei saisi kieltää. eikä asettaa rajoja,missä on se aika kun osattiin kunnioittaa vanhempia? Ei missään,nykyään vaan haistatellaan ja haukutaan ja ei osata kunnioittaa vanhempia ihmisiä sitten ne jotka pitää kuria niin leimataan huonoiksi vanhemmiksi. Lapsella pitää olla rajat ja vanhempia ihmisiä tulee kunnioittaa,olen sitä mieltä,nykyaika saadaan vaan hallaa aikaa,kuri ja järjestys sen olla pitää.
Itse teen työtä huostaanotettujen teinien kanssa ja ihan voin häpeilemättä sanoa, että muutama "koivuniemen herran" käsittely lopettais taatusti aikuisille uhoamisen ja tappouhkaukset. Tämmönen "lapsen oikeudet" ja lällykasvatus ei johda mihinkään hyvään. Katelkaa vaan niitä kaupungilla räkiviä lökäpöksyteinejä ja pissiksiä ja kuunnelkaa sitä "vittu mä tapan sut"-skeidaa ni ymmärrätte.
Aikuiset eivät löydä keinoja asettaa rajoja ilman väkivaltaa?
On järjetöntä verrata nykynuorten tai lasten kasvatusta aiempiin sukupolviin, maailmakin kun on muuttunut, mediaympäristö on muuttunut. Nykyinen mediaympäristö ja erillainen maailma aiheuttaa sen, että nuoret voivat pahoin, Ympäröivä maailma alakulttuureineen luo "lökäpöksyteinejä ja pissiksiä ja kuunnelkaa sitä "vittu mä tapan sut"-skeidaa" nuoria ei inhimillinen kasvatus. Voitte siis keksiä jonkun muun syyn purkaa agressiotanne lapsiinne.
Jos koen, että et kunnioita minua, saan sen muuttumaan sillä, että vedän sinua turpaan ?
tukistuksia ja nippailuja, niin ihan tottako teidän lapsenne sen jälkeen lopettaa pahanteon ja alkaa käyttäytyä kiltisti? Eivätkä esim. sano, että " Miksi sä vedit mua hiuksista, ei toisia saa satuttaa" tmv. Ja aloita uutta "showta" tuosta tukistuksesta, nippauksesta jne.
Jos teillä on oikeasti noin sopeutuvaisia lapsia, niin varmaan tehoaisi vähemmänkin järeät keinot...
En millään voi uskoa, että AV-mammat, jotka ovat niin tietoisia asioista, voisivat noin älyttömään käytökseen sortua.
Mistähän ne lapset ne oppinsa saa?
Miksi me olemme niin huonosti voiva yhteiskunta?
PISA jees!!! Mutta henkinen hyvinvointi...
Kun fyysinen kuritus on vain koko ajan vähentynyt, mutta henkinen pahoinvointi kasvanut...
Eikö siinä ole jännä ristiriita?
Tämä keskustelu on jokseenkin typerää, kun ei tässä sen syvemmälle päästä. Ihan alkuun voisi pohtia sitä, mikä on väkivaltaa lasta kohtaan, mikä saa lapsen todella kärsimään. Ihanko oikeasti se on se satunnainen tukistus?
Sitten voisi pohtia, mitä tehdä niiden vanhempien kanssa, jotka kokevat, että kurituskiellon jälkeen heillä ei ole eväitä kasvattaa lapsiaan. ONko se lapselle paras ratkaisu, että vanhempi ei pysty edes kiintymään lapseensa, vaan kokee lapsen sietämättömäksi, koska ei saa lasta kuriin. Näitä on nimittäin TODELLA paljon.
Ja mä en todellakaan sano, että lapsia tarvitsee kurittaa, en itsekään todellakaan kurita lapsiani fyysisesti. Mutta mulla onkin keinoja muuhun. Kaikilla ei todellakaan ole.
Eli kysymys kuuluukin, miten taataan lapselle häntä kunnioittava ja kasvussa ohjaava kasvatus? Vastaus ei todellakaan ole se, että " no lasta ei saa lyödä". Se on aivan jäävuoren huippu, eikä takaa vielä yhtään mitään, kuten täälläkin on monen epätoivoisen äidin viesteistä kuulunut.
tukistuksia ja nippailuja, niin ihan tottako teidän lapsenne sen jälkeen lopettaa pahanteon ja alkaa käyttäytyä kiltisti? Eivätkä esim. sano, että " Miksi sä vedit mua hiuksista, ei toisia saa satuttaa" tmv. Ja aloita uutta "showta" tuosta tukistuksesta, nippauksesta jne.
Jos teillä on oikeasti noin sopeutuvaisia lapsia, niin varmaan tehoaisi vähemmänkin järeät keinot...
että äiti miksi sä raahaat mut kädestä syrjäiseen nurkkaan istumaan tuolilla, ei niin saa tehdä?
En tiedä oletko nyt tosissasi, mutta kyllähän nyt lapselle on ihan selvää molemmissa tapauksissa se, mitä on tapahtunut ja mistä rangaistus on seuraus. Ihan vaan sen takia, että eiköhän normaali kasvattaja osaa puhua lapselleen.
nurkkaan raahaakaan), mutta itse kyseenalaistin lapsena vanhempieni käytöksen tuollaisessa tilanteessa (, joita oli tosin harvoin ja silloin, kun se vielä oli "sallittua"). Siis reilusti alle kouluikäisenä.
tukistuksia ja nippailuja, niin ihan tottako teidän lapsenne sen jälkeen lopettaa pahanteon ja alkaa käyttäytyä kiltisti? Eivätkä esim. sano, että " Miksi sä vedit mua hiuksista, ei toisia saa satuttaa" tmv. Ja aloita uutta "showta" tuosta tukistuksesta, nippauksesta jne.
Jos teillä on oikeasti noin sopeutuvaisia lapsia, niin varmaan tehoaisi vähemmänkin järeät keinot...
että äiti miksi sä raahaat mut kädestä syrjäiseen nurkkaan istumaan tuolilla, ei niin saa tehdä?
En tiedä oletko nyt tosissasi, mutta kyllähän nyt lapselle on ihan selvää molemmissa tapauksissa se, mitä on tapahtunut ja mistä rangaistus on seuraus. Ihan vaan sen takia, että eiköhän normaali kasvattaja osaa puhua lapselleen.
^On tutkittu asia, että rikoksiin syyllistyneistä nuorista suuri osa on nimenomaan kokenut kotonaan fyysistä kuritusta. Lisäksi useissa väkivaltarikollisia koskevissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että ko.rikollisten kotitaustassa on eriasteista väkivaltaa esiintynyt. Väkivalta ruokkii väkivaltaa.
"Lällykasvatus" eli kai suomeksi turvallisten rajojen ja välittämisen puute ei myöskään ole ainut vaihtoehto fyysiselle kurittamislle.
Sen sijaan ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että minkään tasoinen fyysinen kuritus parantaisi lapsen käytöstä tai tekisi hänen tulevaisuudestaan onnellisemman.
Päiväkotihenkilökunta ei saa käyttää fyysistä kuritusta lapsiin ja heillä kuitenkin on hoidettavana iso lapsilauma. Miten se yhtälö sitten on mahdollinen? Sama koskee perhepäivähoitajia tietysti myös.
Näiltä täällä kirjoittaneilta "lievää" kuritusta puolustaneilta vanhemmilta haluaisin kysyä: jos kerran se kuritus on niin pientä eikä edes satu juuri lainkaan, miksi se sitten on niin tehokasta? Miksi melkein kivuton kuritus saa lapsen tottelemaan, jos ei mikään muu keino saa? Vai onkohan se ollenkaan niin kivutonta kuin haluatte ehkä itsellennekin uskotella?
Meillä ainakin erityisesti kuopus on sellainen, että jokaiseen asiaan pitää hakea se raja fyysisen kivun kautta. Pitää keikkua ihan joka paikassa niin kauan, että putoaa päälleen. Kiipeilee kirjahyllyssä, hyppii sohvilla, juoksee silmät kiinni päin seiniä jne.
Ja on ihan normaali ja fiksu 3-vuotias lapsi, jolla vaan on kova tarve kokea kaikki asiat fyysisesti.
Mä en ole häntä kurittanut fyysisesti, ja erityisesti vaihe 9kk(oppi kävelemään)-2-v8kk oli TODELLA raskasta, kun todellakaan mikään sana ei mene millään tavalla perille.
En mä osaa suoralta kädeltä sanoa, olisiko tuolle lapselle nyt ihan kamalaa joku tukistus tms. kun se on selvästi kieli, jota hän ymmärtää. Se on myös kieli joka on kaikille jälkeläisiään kasvattaville nisäkkäille tyypillinen. Ja mitä olen erityisesti pieniä poikia seurannut, tuo kaikkien kokemusten käsitteleminen fysiikan kautta on heille todella tyypillistä.
Tutkitusti muuten on myös niin, että äidit vievät innokkaimmin villejä poikiaan päiväkoteihin, huomattavasti aiemmin ja pienempinä ja mieluummin pidetään myös virikehoidossa kuin tyttöjä. Syynä on usein se, että arki lapsen kanssa koetaan niin raskaaksi. Onko se sitten lapsen etu? Äiti ei ota välillä tukasta kiinni, mutta ulkoistaa lapsen muiden kontolle? Monen mielestä ihan varmasti on, itse en olisi niinkään varma.
..... miksi kukaan ei paremminkin puutu huutamiseen tai uhkailuun. se on pelottavampaa ja traumaattisempaa. tai siihen että vanhemmat riitelee lasten kuullen .se tuo turvattomuuden tunteen.....
Niin samaa mieltä ja eikä lainlaatija ota mitään vastuuta laista, jonka pykäsi! Olenkin kirjoittanut tästä samasta asiasta aiemmin. Tosin tuo ruumiillinen kuritus meni överiksi, joten olkoon se puolustuksena.
Itse kuritin aikoinaan lapsiani eivätkä kyllä muista yhtään pahalla. Tosin mielestäni napakka ote hiuksista on riittävä ei tarvitse vatkata.
Kai te mammat tajuatte, että lapsi kasvatetaan jo pikkulapsi-ikäisenä! Mitä myöhemmäksi sen jättää sen vaikeampaa se on ja kyllästyttävää! Pikkulapsi on sitäpaitsi niin halukas miellyttämään vanhempiaan ja innokas oppimaan. MUTTA älä huuda tai uhkaa!!!!
http://www.alalyolasta.fi/files/827/LSKL_Luunappi_40s.mpg