Osaako 6-vuotiaasi jo luistella?

Lapsi voi olla kaatumiselle arka, onko suojukset?



Omani on oppineet 2x4 vuotiaina hankalasti ja nuorin luisteli jo kolmevuotiaana täydellisesti, harrastaa nyt 11-vuotiaana jäälajeja ja on oikein taitava.



Kaikki lapset erilaisia.

Uimaan mennessä on otettu lapsille kavereita mukaan ja samoin luisteluun. Hiihtämistä lapset ovat harrastaneet tuossa pihoilla myös ihan keskenään.



On meillä ollut niitä kavereita mukana Heurekassakin ja kaveriperheiden kanssa käyty teattereissa ja Luonnontieteellisessä museossa, sekä kylpylässä.



Eli samalla kertaa on mennyt kavereiden kanssa olo ja sosiaaliset taidot kuin liikunta ja kulttuuri:)

Uimaan mennessä on otettu lapsille kavereita mukaan ja samoin luisteluun. Hiihtämistä lapset ovat harrastaneet tuossa pihoilla myös ihan keskenään.

On meillä ollut niitä kavereita mukana Heurekassakin ja kaveriperheiden kanssa käyty teattereissa ja Luonnontieteellisessä museossa, sekä kylpylässä.

Eli samalla kertaa on mennyt kavereiden kanssa olo ja sosiaaliset taidot kuin liikunta ja kulttuuri:)

että olen myös sitä mieltä, että on paljon vanhemmista kiinni, osaako lapsi luistelun/hiihdon perustaidot. Kenenkään ei tarvitse luistella kaiket illat lapsensa kanssa, MUTTA tosiasia on, että kouluun mennessä, jos lapsi on aivan urvelo luistelussa/hiihdossa, hän valitettavasti kyllä erottuu joukosta...

Että ihan lapsen kannalta olisi hyvä, että vanhemmat opettaisivat nämä perustaidot! Että ei ihan kontaten tarvi koulun luistelutunnille sitten mennä, tai remmisuksilla hiihtämään...

Ja tastä kirjoituksesta on sitten turha provosoitua niiden äitien, joiden lapset eivät osaa luistella/hiihtää, näin tämä homma vaan menee..

Lapsi voi olla kaatumiselle arka, onko suojukset?

Omani on oppineet 2x4 vuotiaina hankalasti ja nuorin luisteli jo kolmevuotiaana täydellisesti, harrastaa nyt 11-vuotiaana jäälajeja ja on oikein taitava.

Kaikki lapset erilaisia.

Ïhan sama kuin väittäisi ettei kaikki lapset opi lukemaan... Kyllä kaikki oppii, mutta voivat vaatia enemmän harjoittelua ja erilaisia oppimistekniikoita.

ottakaa mailat mukaan ja "pelatkaa" .

Jos lähtee "opettelemaan" hommasta tulee helposti tuskaista vääntämistä ja lapsi turhautuu kun homma ei suju. Maila kädessä keskittyy maalintekoon ja palloon ja tasapaino löytyy sekä taidot karttuvat ihan huomaamatta.

Että ihan lapsen kannalta olisi hyvä, että vanhemmat opettaisivat nämä perustaidot! Että ei ihan kontaten tarvi koulun luistelutunnille sitten mennä, tai remmisuksilla hiihtämään...

Meidän kuusivuotiaalla on tuetussa eskarissa aivan ihanat kokeneet eskariopettajat, jotka eivät jätä opettamista pelkästään vanhemmille. Olemme toki itse lasta vieneet ja taitoja harjoittaneet, mutta lapsikin huomaa kuka opettaa työkseen ja on kehunut heidän olevan tosi paljon äitiä parempia opettamaan. Jo yhden eskarin hiihtokerran jälkeen, kun kävimme kahdestaan hiihtämässä, näki, että lapsi oli lopultakin oivaltanut, miten mäkeä lasketaan. Ja sama juttu luistelussa.

Voi kun tällaiset opettajat olisi kaikissa eskareissa! Itsekin olin lapsena sellainen, että otin helpommin ohjausta vastaan joltain muulta kuin omilta vanhemmiltani.

"harjoittelematta ei opi ja mestarikin harjoittelee paljon".

Harjoittelu tekee mestarin ja mestarit harjoittelee paljon!

En tiedä herkkyyskausista mutta olen sitä mieltä että jos säännöllisesti käydään niin väkisinhän siinä oppii, lajin kuin lajin.

Ei opi. Meidän muksumme, isompi, istui maahan, kieltäytyi edes yrittämästä ja huusi. Teit minkä teit. Mikään mahti maailmassa ei saanut häntä edes yrittämään.

Kun esikoisella oli ja on tasapainossa häikkää, päätimme aloittaa suunnistusharrastuksen. Metsässä meneminen kehitti tasapainoa ja avitti puolestaan sitten talvisia luistelu- ja hiihtoharjoituksia.

Kaiken esikoisen kanssa koetun jälkeen on hyvin hämmentävää, kun sitten kuopukselle ei tarvitse kuin pistää sukset / luistimet jalkaan ja tämä alkaa mennä. Kun putoaa pepulleen, pyrkii ylös ja yrittää uudestaan.

Helppohan sellaista on viedä usein, joka tykkää. Mutta kun lapsi istuu maassa, ei suostu yrittämään, ei vaikka vanhemmat nostaisi sen kainaloista ylös. Potkii vain vastaan. Siinä on oltava sissi, että tuollaista jaksaa viedä, etenkin, kun se kehitys on todella hidasta, kun kerralla tulee sitä oikeaa luistimilla oloa vain pari minuuttia, muu aika menee makoiluun, maanitteluun, motivointiin, innostamiseen. Lapsi on hyvin itsepäinen vastustamisessa niin liikunnassa kuin syömisessä, nukkumisessa, pukemisessa, ihan kaikessa. Se ei ole tietenkään mikään syy jättää liikkumista ja sen opettelua. Mutta se tekee sen, että kaiken oppiminen vie kymmenen kertaa enemmän aikaa kuin innokkaammalla ja lahjakkaammalla lapsella.

Ja meillä sama, että nuoremmalle ei tarvita mitään kenoja, kun se tekee kaiken aina innoissaan. Äitinä tuntuu melkein syyllisyyttä, kun on niin helppo lapsi. Ja helppo lapsi on helppo kaikilla elämän osa-alueilla.

Meillä on myös tuo suunnistus otettu ohjelmaan. Se tuntuisi sopivan hyvin tuollaiselle heikon tasapainon lapselle.

Ei tosiaan kannata olla niin yksioikoinen sen kanssa, että mikä on syytä ja mikä seurausta. Kaikki ei aina lähde vanhemmista, vaan kyllä lapsissakin on suuria eroja.

Meidän poika oli luistelu/kiekkokoulussa viime talvena, ja siellä pienimmät käytti tyhjää pullokoria telineenä. Hyvin luisti jäällä. Saisitko sellaisen jostain?

Miksen älynnyt jo viime vuonna kysyä tuota. Meillä on kyllä sellaisia muuttolaatikon tyyppisiä tukevia laatikoita, jotka varmasti toimisivat ja ovat siis vähän isompiakin kuin pullokorit, kun lapsikin on jo vähän isompi.

Nämä mammat, jotka eskavuonna vievät aran lapsen luistelemaan menkööt itseensä.

En minä huomannut, vaan kaikkihan ovat vieneet lapsiaan, mutta silti lapsi ei vielä eskarivuonnakaan osaa.

oppi koulussa ja kolmannelta alkaen jo ihan vauhtiakin. Samoin pyöräilyn vasta ekaluokan käytyään. Muut on kyllä oppineet jo nuorepanakin

Päätä lyhemmät kiitää ohi aika hurjaa vauhtia. Poika ja eskari siis meillä.

Köpötteli niillä luistimilla, mutta yhtään ei uskaltanut luisuttaa. Ja aika samanlaista on nyt ekaluokallakin. Mutta ei ole luokkansa ainoa luistelutaidoton.



Ja jonkin verran on yritetty viedä lasta luistelukentälle treenaamaan, mutta sinne on automatka ja onhan meillä läjittäin kaikkea muutakin tekemistä, ettei loppujen lopuksi kovin monta kertaa vuodessa ehditä käydä.



Ja pyöräilemään tuokin oppi juuri vasta eskarin alla. Ja sekin oppiminen oli mielettömän ahkeran harjoittelun tulos, ostin potkulaudan tasapainoharjoitteluun, tehtiin pienestä pyörästä potkupyörä millä treenattiin, lahjoa piti paljon, jotta lapsi ylipäätään saatiin harjoittelemaan. Sillä kun homma ei sujunut, niin eihän lapsella ollut mitään intoa harjoitellakaan sellaista, mikä oli hänen mielestään todella vaikeaa.



Mutta noita kaikkia taitoja tarvitaan, joten kannattaa nähdä paljon vaivaa sen eteen, että harjoittelette ja yritätte tukea lasta oppimisessa.

Meillä olisi, ellei oltaisi koko syksy käyty Tapparan perheluistelukoulussa. Nytkin lähinnä töpöttää ja alku oli tosi kankea kun ei oikein tuettunakaan pysynyt luistimilla. Masentavinta on, että kohta kolme vuotta täyttävä kuopus on samalla tasolla. Häntä taas ei tarvinnut juuri opettaa, riitti, että puki luistimet jalkaan.



Itse en osannut koulussa ekalla luokalla luistella ja jäin itsekseni töpöttämään, kun opettaja opetti muuta luokkaa. Siksi olen valmis maksamaankin siitä, että lapsi tämän taidon oppii.

alkutekijöissään. Aloitettiin luistelu 3-vuotiaana ja lopputalvesta luisteli jo melko sujuvasti. Seuraavana vuonna taantui ja hyvä kun pystyssä pysyy. Tänä vuonna ei ole oikein edes halunnut luistella.

Tyttöni on ekalla luokalla ja sielläkin oli liikuntatunneilla muutama, jotka ovat ensimmäistä kertaa luistimilla. Mutta sanoisin että käykää usein vähän aikaa luistelemassa niin että lapsi oppii ja saa itseluottamusta. Parempi varmaan kuin mennä pari kertaa talven aikana tunniksi. Lapset oppivat älyttömän nopeasti luistelun alkeet kun pääsevät kokeilemaan ja sitten innostuvat myös kun oppivat.



Luistelukouluja on myös jos tuntuisi paremmalta että lapsi saisi alkeisopetusta ryhmässä joltain kokeneemmalta opettajalta kun vanhemmilta. Meillä ainakin keskimmäinen lapsista oli sellainen että rutkutti aina vanhemmille mutta luistelukoulun opelle ei;-).

mutta urheilu kyllä sujui. Luistelun oppi 3 v.ja 6 v.oli jo jääkiekkotouhuissa mukana, nyt 7 v.pelaa F-junnuissa

Menkää sellaiseen paikkaan, missä saa telineen kanssa harjoitella. Meillä 5 v ei vielä viime talvena edennyt oikein mihinkään, mutta heti ekalla kerralla pisti telineen kanssa menemään tosi vauhdilla. Nyt ollaan joku 5 krt käyty, ja menee jo ilmankin telinettä upeasti, siis kiitää suorastaan eteenpäin. Eikä ole mitenkään liikunnallinen lapsi kyseessä.