Lue keskustelun säännöt.
Lapsi oli lyönyt opea täysillä - Mikä rangaistukseksi?!!! Törkeää!
17.02.2012 |
Kolmasluokkalainen hermostui opeen ja oli pamauttanut täysillä opea rintoihin. Sattui kuulemma kovasti. Oli turhautunut kuulemma open jäkätykseen, kun on aina lapsen kimpussa!
Mikä on rangaistusehdotuksenne? Miten normaalilapsi edes tekee tuollaista?
Mies suunnittelee ikuista kotiarestia ja pelikieltoa. Minä suunnittelen asioita, jotka ovat laittomia.
Hyviä ehdotuksia vastaanotetaan.
Kommentit (84)
no täällä kuultujen vastausten perusteella en yhtään ihmettele sitä miksi tuttavani irtisanoi itsensä opettajan hommista. Vanhemmat sanoivat lapsista jotka löi niin opettajia kuin toisia oppilaitakin, että no sellanen se on..että ei kannata edes yrittää käskeä sitä vaikkapa tekemään niitä koulutehtäviä tai kotitöitä, kun jos se ei halua tehdä niin käy väkivaltaiseksi.
Kun vanhemman suhtautuu tällä tavalla niin eipä ihme että jokaikinen koulupäivä joko opettaja tai toinen oppilas on pahoinpidelty. Ja eipä koululla ole mitään mahdollisuuksia saada lasta enää aisoihin, se kun on jo oppinut, että hän saa tehdä mitä haluaa/tai olla tekemättä. Ei siinä yksi jälkiistunto mitään auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vääristele sanojani tai oleta että koska jätetään joku kiva tekeminen tekemättä, lapsi siitä saa pelkkää rangaistusta toisen perään?
Jos mieheni hakkaa jonkun niin ei me mennä sitten syömään pihvejä. Olisin häneen loukkaantunut, sama koskee lasta.
Tottakai asia käsitellään kotona sen lisäksi että saa rangaistuksen: EI MENNÄ VIIHTEELLE! Ja mietitään TOKI miten menetteli väärin ja miten toimii jatkossa.
Jos selvästi lapsi on mulkku niin silloin jää arestiin, koneet ja laitteet pois. Koulusta suoraan kotiin eikä mitään kivaa tapahdu viikkoon.
Se on normaalia arkea. Ja sen lapsi menettää IHAN OMALLA TOIMINNALLAAN.
Jos sinä tahdot palkita lapsesi lähtemällä lintsille kun lapsesi kiusaama henkilö makaa teholla niin toki se on sinun valintasi. Minä en noin tee. Oma lapseni saa kärsiä tekonsa, toki siitä myös puhutaan. Mitään väkivaltaa ei harrasteta, jännä että se on sinulla ainoa mahdollisuus (joko lässytetään tai hakataan) mutta kyllä voi tehdä elämästä lapselle ikävän että lapsi tietää ettei vanhemmille ole yksi ja sama mitä se tekee selän takana!
Lapsesi tietää että mamma ei siihen mitään tee. Kohta ei kiinnosta koulun jälki-istuntokaan koska kotona äiti tekee kuitenkin lempiruokaa. Sä pissaat sun lapsen tulevaisuuden.
28
katumuskirje anteeksi pyynnöllä opettajalle. Viikonloppu ilman pelejä.
Se, että aikuinen ei saa kahta rangaistusta päälleekkäin, on aivan eri asia. Nyt kyseessä on lapsi!
Mutta onko rangaistus oikea toimenpide? Mitä se auttaa? Lapsella on selvästi jotain huolia / ongelmia, joihin hän tarvitsee apua. Hän ei itse kykene käsittelemään tunteitaan, eikä hallitsemaan niitä. Siitäkö lasta pitäisi rankaista? Et saa pelata tai tavata kavereita, koska sinulla on paha olla?!
Eikö nyt olisi vakavan keskustelun paikka? Ulkopuolista apua aivan ehdottomasti! Lapsi tarvitsee nyt aikuisten apua ja tukea.
lässyn lässyn ja nääs nääs nääs ja voi voi voi, kun lapsi raukka parka meni nyt lyömään kunnolla opettajaa! Paijattaisiko vähän pään päältä?
Kyllä sille lapselle olisi jo tuossa iässä pitänyt olla täysin selvää, että ketään ei lyödä, ja sillä selvä. Niin ei tehdä, ja siitä seuraa ihan varmasti rangaistus.
Mutta se rangaistus ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö asioita voisi käsitellä siinä ohessa myös rakentavasti. Eikä sitä, että sen rangaistuksen ajan koko ajan kiukutellaan ja piinataan lasta. Rangaistuksen voi langettaa ihan asiallisestikin.
Te olette varmaan sitä mieltä, että vankiloitakaan ei tarvittaisi, kun onhan niillä rikostentekijöillä varmasti tosi paha olla ja kurja lapsuus takana? Vähän vaan kysellään että tuliko SULLE paha mieli, kun raiskasit Mirjan?
Ennen tuollaiset laitettiin suoraan tarkkikselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi saa kokeesta kympin ja opettaja kiittelee ja kehuu häntä loistavasta suorituksesta. Kotona asiaa ei siis tule millään tavalla noteerata, koska koulussa kiitos on jo annettu?
Kuten on kirjoitettu: kasvatusvastuu on vanhemmilla. Niin hyvässä kuin pahassa. Tietenkin lapsen kanssa tulee kotona asiasta keskustella ja sen lisäksi opettaa, että teoilla on seuraamuksensa. Koulu antaa omat sanktiot ja vanhemmat omansa. Mikäli kotona asiaan ei reagoida, saa lapsi käytökselleen hiljaisen hyväksynnän. Tällä tavalla esim. koulukiusaaminen vain jatkuu ja jatkuu. Tässä kohteena oli opettaja, mutta aivan sama asia on, jos kyseessä on koulukaveri. Vanhempien vastuuseen kuuluu reagoida!
Itsellä ei lapsia ole, mut hieman kyseenalaistan lapsen vanhempien arvomaailmaa, joka ei ole välittynyt lapselle jos nyt sellaista edes tässä tapauksessa on. Päävastuu kasvatuksesta tapahtuu kotona vanhempien toimesta. Jos lapsi oireilee koulussa noin niin olisiko syytä keskustella lapsen vanhempien kanssa. Tämän päivän hektisessä ja suoritusyhteiskunnassa tuntuu, ettei vanhemmilla ole enää lapsillensa aikaa vaan se kompensoidaan ostamalla pleikkarit, tietokoneet, kännykät. Korvaako se vanhemmuuden vai pyritäänkö tavaroilla lievittämään huonoa omaatuntoa? Lastensuojelutyössä on tullut nähtyä, kuinka tän päivän nuorisolta puuttuu vanhemman ja auktoriteetin kunnioitus. Asioita joita olisi syytä miettiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on juurikin sitä, että viesti kulkee päiväkodin/ koulun ja kodin välillä ja vedetään yhtä köyttä.
ja äiti lähettää kotiin, onko asia sillä käsitelty? Että se siitä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai onko teillä niin, että jos lapsi lyö pikkuveljeä, jää lapsi koulussa jälki-istuntoon? El iymmärtäkää nyt hyvät ihmiset vastuunne kasvattajina! Jos lapsi tekee väärin koulussa, myös rangaistus tulee sieltä. Ei samasta teosta kahteen kertaan rangaista aikuisiakaan! Sen sijaan te vanhemmat olette ansainneet oman rangaistuksenne, koska ette ole kuunnelleet lasta ajoissa. Kyllä se on kertonut opettajan jäkätyksestä, mutta te ette ole reagoineet mitenkään. Tulos on nyt tässä. Eli koko perhe kasvatusneuvolaan purkamaan solmuja, jotka ilmenevät lapsen ongelmina. PS. Vanhemmuus ei ole kostamista ja sitähän te nyt harkitsette.
sillä tavalla, mitä tuollaisen teon jälkeen tarvitsee. Todellisuudessa lapsi pitäisi erottaa viikoksi koulusta, ja pistää sen viikon ajan kotiarestiin. Tuo on ihan törkeä teko lapselta, ei todellakaan mikään oikeuta jäkätyksestä lyömään ketään! Ja jos et satu tietämään, niin KODILLA on se pääasiallinen kasvatusvastuu. Kotona tällaiset asiat käsitellään, vaikka ne tapahtuisi kouluaikaan. Sinä olet varmaan vanhempi, jonka mielestä koulukiusaaminenkin on vain koulun asia? Kun sehän tapahtui koulussa? Ja ihan huvikseen ne opettajat sieltä koulusta asioita tiedottelee, nehän on KOULUasioita, ei kuulu kotiin...
koska kyllä koulun täytyy kyetä toimimaan siten, että siellä tehdyt teot sekä kehutaan että rangaistaan paikan päällä. Jos lapseni on koulukiusattu, en näe mitään syytä ryhtyä häntä kotonakin kiusaamaan, vaikka palsta siihen kannustaa.Eikä se opettaja tiedota koulukiusaamisesta kotiin siksi, että kiusatun vanhemmat voisivat mennä rankaisemaan kiusaajaa. Kyseessä on tiedonanto koulusta kotiin, ei vinkki käydä piiskan kanssa kylässä.
ihan kokonaisvaltaisesti. Jos on koulussa toiminut hyvin ja opettajalta tullut kehut, niin todellakin kehun häntä myös kotona, toisin kuin sinä nähtävästi?
Ja vastaavasti, jos lapsi on tötöillyt koulussa, niin vastaa myös siitä viime kädessä minulle. AINA.
Niin kauan kuin minä olen vastuussa lasteni asioista, he vastaavat toimistaan minulle.
Eli kyllä meillä tulisi ihan varmasti rangaistus tuosta toiminnasta. Ja myös sitä keskustelua siitä, mikä on pielessä, miksi toimi kuten toimi.
Kouluille todellakin pitäisi saada todella paljon lisää oikeuksia ja työkaluja ongelmaoppilaiden kanssa toimimiseen, ja tässäkin ketjussa se on taas tullut selväksi miksi: koska vanhemmat eivät todellakaan ole valmiita kantamaan omaa kasvatusvastuutaan.
on urbaanilegenda... on niin vaikeaa uskoa että joku voi ajatella noin!
Lapsellehan ei koskaan voi olla vihainen tai pettynyt noilla sun tavoillas, kyllä lasta pitää voida rankaista kun on tehnyt jotain kamalaa.
Ja nämä toiset vanhemmat.. "sillä on varmaan joku diagnoosi kun tuollaista teki.." Kuulkaas nyt, joskus lapset ja me aikuisetkin tehdään asioita jotka ei ole suvaittuja ja silti mitään diagnooseja ole.
Katsokaas kun ihminen voi olla joskus ihan ilkeä, tuhma tai jopa paha. Ilman diagnoosia. Ollaan unohdettu että ihmisen käytökseen kuuluu myös se "pimeämpi" puoli, se on ihmisyyttä myös. Ei hyväksyttävää mutta ei siinä mitään diagnosoitavaakaan ole. Joskus tulee mittä taäyteen ja joku silloin vaikka lyö. Eikä välttämättä lyö enää koskaan sen jälkeen.
Mutta aloitukseen, kunnon puhuttelu, kotiaresti ja pelikiellot tms. viikoksi. Näytetään että ollaan pettyneitä ja tehdään selväksi että anna olla viimeinen kerta. Keskustelua ja rangaistus ja sen jälkeen anteeksianto. Virheitä kaikki tekee, toiset vaan vähän tyhmempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teidän pitäisi rangaista vielä kotona uudestaan?
Jos lapsi tekee kotona jotain ilkeyttä, saako hän myös naapurissa rangaistuksen?
Asiasta keskustelu on ensiarvoisen tärkeää, mutta kyllä kotona täytyy tälläiseen reagoida vakavasti ja rangaistukset ovat osa sitä. Rankaiseminen ei ole kostamista. Koululla ei ole mahdollisuutta hoitaa tälläistä tilannetta, koska keinovalikoimat koulussa ovat hyvin rajalliset.
Rangaistus varmaan riippuisi aika paljon tuon keskustelun tuloksesta. Vaikka lapsi saisi minut vakuuttuneeksi siitä että opettaja "kiusaa" on hän silti ansainnut rangaistuksen. Väkivaltaa ei saa koskaan hyväksyä, vaikka se olisikin joissain tapauksissa tietyllä tapaa ymmärrettävää. Tarvittaessa voi lapselle hakea myös apua impulssikontrollin hallintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi saa kokeesta kympin ja opettaja kiittelee ja kehuu häntä loistavasta suorituksesta. Kotona asiaa ei siis tule millään tavalla noteerata, koska koulussa kiitos on jo annettu? Kuten on kirjoitettu: kasvatusvastuu on vanhemmilla. Niin hyvässä kuin pahassa. Tietenkin lapsen kanssa tulee kotona asiasta keskustella ja sen lisäksi opettaa, että teoilla on seuraamuksensa. Koulu antaa omat sanktiot ja vanhemmat omansa. Mikäli kotona asiaan ei reagoida, saa lapsi käytökselleen hiljaisen hyväksynnän. Tällä tavalla esim. koulukiusaaminen vain jatkuu ja jatkuu. Tässä kohteena oli opettaja, mutta aivan sama asia on, jos kyseessä on koulukaveri. Vanhempien vastuuseen kuuluu reagoida!
Jos lapsi saa kokeesta kympin, en kutsu sisaruksiaan paikalle ja kehu lasta heidän kuultensa kuten opettaja on kehunut koko luokan kuullen. Totean, että hyvin tehty työ kantaa hedelmää tms., mutta en todellakaan tee normaalista työnteosta isoa numeroa. Eikö muka koulussa ole oletuksena, että asiat opitaan ja kokeesta saadaan se 10?
Ja jos lapsi on jo koulussa saanut rangaistuksen, niin miten se kotona annettu rangaistus asiaa auttaa? Vainko siten lapsi saa tietää, että vanhemmat eivät hyväksy tekoaan? Kannattaisi varmaan joskus pysähtyä puhumaan lasten kanssa siitä, miksi vanhemmat ovat sen rakkautensa kanssa niin kummallisia. Ensin ostetaan tavaraa ja rangaistuksena otetaan se pois.
Älä vääristele sanojani tai oleta että koska jätetään joku kiva tekeminen tekemättä, lapsi siitä saa pelkkää rangaistusta toisen perään? Jos mieheni hakkaa jonkun niin ei me mennä sitten syömään pihvejä. Olisin häneen loukkaantunut, sama koskee lasta. Tottakai asia käsitellään kotona sen lisäksi että saa rangaistuksen: EI MENNÄ VIIHTEELLE! Ja mietitään TOKI miten menetteli väärin ja miten toimii jatkossa. Jos selvästi lapsi on mulkku niin silloin jää arestiin, koneet ja laitteet pois. Koulusta suoraan kotiin eikä mitään kivaa tapahdu viikkoon. Se on normaalia arkea. Ja sen lapsi menettää IHAN OMALLA TOIMINNALLAAN. Jos sinä tahdot palkita lapsesi lähtemällä lintsille kun lapsesi kiusaama henkilö makaa teholla niin toki se on sinun valintasi. Minä en noin tee. Oma lapseni saa kärsiä tekonsa, toki siitä myös puhutaan. Mitään väkivaltaa ei harrasteta, jännä että se on sinulla ainoa mahdollisuus (joko lässytetään tai hakataan) mutta kyllä voi tehdä elämästä lapselle ikävän että lapsi tietää ettei vanhemmille ole yksi ja sama mitä se tekee selän takana! Lapsesi tietää että mamma ei siihen mitään tee. Kohta ei kiinnosta koulun jälki-istuntokaan koska kotona äiti tekee kuitenkin lempiruokaa. Sä pissaat sun lapsen tulevaisuuden. 28
Lapseni käytösnumero on 10. Ollut aina eli siitä lähtien, kun käytösnumeroita on annettu.
Siksi uskon, että tapani toimia on ollut sellainen, että sitä olisi muidenkin kannattanut noudattaa.
Mikä sinun lapsesi käytösnumero on?
ujot ja hiljaiset voivat luottaa koskemattomuuteensa, jos edes opettaja ei voi?
Kyllä meillä kehutaan maasta taivaaseen kympistä ja niitä tuleekin enimmäkseen. Lapsi on luokan parhaita ja rangaistaan tuollaisista ylivedoista, mm. ottamalla esim. pleikka pois tietyksi ajaksi. Mun mielestä on normaalia rangaista lasta, sillä että se menettää saavutettuja etuja.
Mutta mutta... keskusteleminen lienee tärkeintä. Puhuminen ja kuunteleminen. Tehdään selväksi lapselle, miksi teko on niin rangaistava ja paha.
Lapsi saa kokeesta kympin ja opettaja kiittelee ja kehuu häntä loistavasta suorituksesta. Kotona asiaa ei siis tule millään tavalla noteerata, koska koulussa kiitos on jo annettu? Kuten on kirjoitettu: kasvatusvastuu on vanhemmilla. Niin hyvässä kuin pahassa. Tietenkin lapsen kanssa tulee kotona asiasta keskustella ja sen lisäksi opettaa, että teoilla on seuraamuksensa. Koulu antaa omat sanktiot ja vanhemmat omansa. Mikäli kotona asiaan ei reagoida, saa lapsi käytökselleen hiljaisen hyväksynnän. Tällä tavalla esim. koulukiusaaminen vain jatkuu ja jatkuu. Tässä kohteena oli opettaja, mutta aivan sama asia on, jos kyseessä on koulukaveri. Vanhempien vastuuseen kuuluu reagoida!
Jos lapsi saa kokeesta kympin, en kutsu sisaruksiaan paikalle ja kehu lasta heidän kuultensa kuten opettaja on kehunut koko luokan kuullen. Totean, että hyvin tehty työ kantaa hedelmää tms., mutta en todellakaan tee normaalista työnteosta isoa numeroa. Eikö muka koulussa ole oletuksena, että asiat opitaan ja kokeesta saadaan se 10?Ja jos lapsi on jo koulussa saanut rangaistuksen, niin miten se kotona annettu rangaistus asiaa auttaa? Vainko siten lapsi saa tietää, että vanhemmat eivät hyväksy tekoaan? Kannattaisi varmaan joskus pysähtyä puhumaan lasten kanssa siitä, miksi vanhemmat ovat sen rakkautensa kanssa niin kummallisia. Ensin ostetaan tavaraa ja rangaistuksena otetaan se pois.
hehkutan ihan kunnolla lapselle, kun se on toiminut hienosti, olipa kyse sosiaalisesta tilanteesta, koulun kokeesta tms.
Samoin osoitan selvästi, kun olen häneen tyytymätön ja tarvittaessa rankaisen, olipa tötöily tapahtunut missä tahansa.
Tässä tapauksessa kyseessä on niin iso asia, että se mielestäni vaatisi kotonakin rangaistusta.
Mä en tiedä miten vajaita ja jälkeenjääneitä sun lapsesi on, mutta mun lapseni todellakin ymmärtävät että
a) Vaikka vanhempi olisi vihainen ja pettynyt, hän rakastaa silti. Teillä joille tämä on vielä aikuisenakin epäselvää, kannattaisi hakeutua terapiaan. Ette pysty kasvattamaan tasapainoisia lapsia, jos pelkäätte negatiivisia tunteita noin paljon.
b) Lapset myös ymmärtävät, että huonosta käytöksestä seuraa rangaistus. He myös tietävät, että niin kauan kuin ovat meidän vanhempien holhouksen alla, meillä on oikeus rajoittaa heidän oikeuksiaan, liittyipä se vapaaseen liikkumiseen tai erinäisten tavaroiden käyttöön.
c) He tietävät, että heidän kanssaan jutellaan, ja heitä kuunnellaan ja ymmärretään. Mutta se, että ymmärretään, ei tarkoita sitä, että rangaistusta ei huonosta käytöksestä tulisi. Ei se mene niin muuallakaan maailmassa, miksi opettaisi kotona lapselle vääriä elämän pelisääntöjä.
Miksi teidän pitäisi rangaista vielä kotona uudestaan?
Jos lapsi tekee kotona jotain ilkeyttä, saako hän myös naapurissa rangaistuksen?
jos hän tekee jotain törkeää koulussa tai kaverilla! Vertauksesi on sitäpaitsi huono.
Vanhin poika tappeli välitunnilla kutosluokkalaisena: Tietokone ja puhelin jäähylle kahdeksi kuukaudeksi. Sai myös kotiarestia kuukaudeksi.
Keskimmäinen lapsi rikkoi tahallaan kaverinsa luona kaverinsa lelun: Hän ei saanut "viikkorahaa" puoleentoista kuukauteen ja niillä rahoilla mitä hänelle olisi annettu, ostettiin kaverille uusi vastaava lelu.
Kyllä mielestäni kotonakin saa ja pitää rangaista koulussa tehdyistä ilkitöistä. Se kertoo lapselle sen että vanhemmat eivät suvaitse vastaavaa käytöstä.
Koulun tehtävä ei ole kasvattaa lapsiamme, vaan meidän.
Lapsi saa kokeesta kympin ja opettaja kiittelee ja kehuu häntä loistavasta suorituksesta. Kotona asiaa ei siis tule millään tavalla noteerata, koska koulussa kiitos on jo annettu? Kuten on kirjoitettu: kasvatusvastuu on vanhemmilla. Niin hyvässä kuin pahassa. Tietenkin lapsen kanssa tulee kotona asiasta keskustella ja sen lisäksi opettaa, että teoilla on seuraamuksensa. Koulu antaa omat sanktiot ja vanhemmat omansa. Mikäli kotona asiaan ei reagoida, saa lapsi käytökselleen hiljaisen hyväksynnän. Tällä tavalla esim. koulukiusaaminen vain jatkuu ja jatkuu. Tässä kohteena oli opettaja, mutta aivan sama asia on, jos kyseessä on koulukaveri. Vanhempien vastuuseen kuuluu reagoida!
Jos lapsi saa kokeesta kympin, en kutsu sisaruksiaan paikalle ja kehu lasta heidän kuultensa kuten opettaja on kehunut koko luokan kuullen. Totean, että hyvin tehty työ kantaa hedelmää tms., mutta en todellakaan tee normaalista työnteosta isoa numeroa. Eikö muka koulussa ole oletuksena, että asiat opitaan ja kokeesta saadaan se 10? Ja jos lapsi on jo koulussa saanut rangaistuksen, niin miten se kotona annettu rangaistus asiaa auttaa? Vainko siten lapsi saa tietää, että vanhemmat eivät hyväksy tekoaan? Kannattaisi varmaan joskus pysähtyä puhumaan lasten kanssa siitä, miksi vanhemmat ovat sen rakkautensa kanssa niin kummallisia. Ensin ostetaan tavaraa ja rangaistuksena otetaan se pois.
hehkutan ihan kunnolla lapselle, kun se on toiminut hienosti, olipa kyse sosiaalisesta tilanteesta, koulun kokeesta tms. Samoin osoitan selvästi, kun olen häneen tyytymätön ja tarvittaessa rankaisen, olipa tötöily tapahtunut missä tahansa. Tässä tapauksessa kyseessä on niin iso asia, että se mielestäni vaatisi kotonakin rangaistusta. Mä en tiedä miten vajaita ja jälkeenjääneitä sun lapsesi on, mutta mun lapseni todellakin ymmärtävät että a) Vaikka vanhempi olisi vihainen ja pettynyt, hän rakastaa silti. Teillä joille tämä on vielä aikuisenakin epäselvää, kannattaisi hakeutua terapiaan. Ette pysty kasvattamaan tasapainoisia lapsia, jos pelkäätte negatiivisia tunteita noin paljon. b) Lapset myös ymmärtävät, että huonosta käytöksestä seuraa rangaistus. He myös tietävät, että niin kauan kuin ovat meidän vanhempien holhouksen alla, meillä on oikeus rajoittaa heidän oikeuksiaan, liittyipä se vapaaseen liikkumiseen tai erinäisten tavaroiden käyttöön. c) He tietävät, että heidän kanssaan jutellaan, ja heitä kuunnellaan ja ymmärretään. Mutta se, että ymmärretään, ei tarkoita sitä, että rangaistusta ei huonosta käytöksestä tulisi. Ei se mene niin muuallakaan maailmassa, miksi opettaisi kotona lapselle vääriä elämän pelisääntöjä.
todennäköisesti siksi, että hänet on kasvatettu toimimaan oikein tässä elämässä eikä suinkaan siten, että pelkän rangaistuksen pelossa tai uhassa jättäisi jotain tekemättä.
Enkä ymmärrä, miksi minun pitäisi rangaista lastani, jos hän ei tee mitään rangaistavaa. Negatiivisten tunteiden osoittamiseen tai kohtaamiseen ei liity mitään rangaistavaa, ellei niillä satuteta toista. Onnistuneen kasvatuksen kun tunnistaa siitä, että lapsi itse mokattuaan tajuaa asian ja pyytää anteeksi.
Minusta on ihan se ja sama, miten paljon te lapsianne rankaisette. Tosiasia on, että se ei auta sitä lasta toimimaan oikein, koska unohdatte kurista riemastuessanne kokonaan asian toisen puolen eli sen, miten olisi pitänyt toimia.
PS. Se pelitön lapsi tulee meille pelaamaan enkä kieltele.
Mutta kamaan: et kai tosissasi luule, että noin vakava tapaus on syytä jättää rankaisematta? Mitä se lapsi siitä oppii? Että vanhemmat on niin nössöjä, että pääsen kuin koira veräjästä tein mitä tahansa.
Ja jos tahdotaan tosiaan verrata aikuisiin, niin verrataan sitten: mitä luulette, selviäisikö aikuisopiskelija ilman poliisin yhteydenottoa ja oikeustoimia siitä, että käy hakkamassa opettajansa rintoja? Niinpä. Ei selviäisi. Paras oppia ajoissa, että teoilla on seuraamuksensa.
T: se joka veisi lapselta kaiken kivan viikoksi.