Onko pakko jaksaa miehen alakouluikäisiä lapsia nyt?

lapsia (2 kpl) raskausviikolla 39+6, vai voinko nätisti ilmoittaa, että en ota heitä kotiini sinä viikonloppuna kun mulla on laskettu aika? Olen ollut tosi väsynyt, vähän väliä supistelee ja kyllähän se synnärille lähtökin voi tulla ihan hetkenä minä hyvänsä.

Omatkin lapseni ovat ton viikonlopun mummolassa hoidossa.

Oonko ihan hirveä äitipuoli, jos sovin, että eivät sinä viikonloppuna tule meille ollenkaan?

(Normaalisti ovat joka toinen vloppu ja lomilla aika paljon, ja tykkään kyllä heistä, nyt en vaan jaksaisi yhtään mitään ja ketään)

Mihinhän sitä olisi omat 2- ja 4-vuotiaat voinut iskeä kun oli oikein viimeisillään raskaana ja hui, sekin oli riskiraskaus?

Ihan oikeasti, en tajua. Kyse on kuitenkin jo isoista lapsista, joita ei varmaan tarvitse kanniskella tai muuten erityisesti hoitaa.

Toki ei saa saada uusioperhe lapsia, mitättömiä sekasotkuja. Vain ensimmäiset lapset kelpaavat.



Oikeesti joskus vaik se eka nainen on tehnyt sen ekan lapsen ilman lupaa tai vahingossa. Miksi miehen pitäisi jäädä siihen suhteeseen loppuelämäksi? Miksi mies ei saisi kunnollista perhettä?



Ei ne ekat perheet ole aina niin hienoja ja suunniteltuja.. Monesti ne ovat nuoruuden hairahduksia ja vahinkoja.

Sääliksi käy teidän lapsia. Eikö nyt ne omat ja miehen ois riittäny? Kun piti se yhteinen rakkauden hedelmä vielä tehdä. Arvaa miten syrjityksi teidän muut lapset kokee itsensä? Ja kauheeta pompottelua lapsiraukoilla, meillä, isillä, ipuolen äidillä, huh huh.

hoitaa lapsia niin ja niin monta kertaa kuussa. tai sitten valitetaan, että mummot ei hoida, vaikka itse tarvitsis niin lepoa. Kun sit joku viimeisillään riskiraskaudessa toivoo viimeistä viikonloppua ennen sovittua synnytystä vapaaksi, niin se on hirveää. Sellainen nainen on hirviö äitipuoli.

Olisi varmaan vähän eri asia kaivata sitä lepoa JOS HOITAISI NIITÄ LAPSIA MUUTEN ARJESSA!!!

Ap. on mitä todennäköisimmin lohninut äitiyslomalla jo suunnilleen kuukauden, mutta kaksi päivää miehen lapsia olisi nyt aivan liikaa.

Pistäkää nyt pikkasen asioita mittasuhteisiin!

Olisi muuten hauska tietää, asuuko ap:n omat lapset ap:n luona? Ja sitten se, miksi näitä lapsia ei voitu heivata muualle vaikka loppuviikoksi, että ap olisi siinä saanut suuren leponsa? Ei se miehen lasten vika ole, että asuvat muualla.

Tuskinpa ap on joutunut kovin paljon miettimään kenenkään mielipidettä siitä, laittaako omat lapsensa hoitoon vai ei. Sen sijaan miehen lapset, niitä ei tietenkään saa laittaa hoitoon ettei vaan leimaudu huonoksi äitipuoleksi ja ettei vaan lapset saa traumoja kun joutuvat yhden viikonlopun olemaan kotonaan, eivätkä tapaa isäänsä. Ei, miehen lapsia kun on kestettävä aina ja joka tilanteessa, ja niitä on myös suojeltava kaikissa tilanteissa. Synnytyksestä ja muista exän kiusaksi järjestetyistä tapahtumista viis! Mitäs pienistä. Ettei vaan etälapsiressukat joudu kärsimään.



Onko täällä joku älähtänyt siitä, että ei ole soveliasta ap:n viedä omia lapsiaan mummolaan synnytyksen ajaksi? Eikö ne saa traumoja, kun tungetaan pois näköpiiristä synnytyksen ajaksi?



Tsemppiä ap! Sanotte vaan napakasti, että teille ei nyt voi tulla ja piste. Jokainen täysijärkinen ihminen ymmärtää kyllä, miksei. Itse en edes lähtisi lastani exälleni tunkemaan tuossa tilanteessa.



Äitipuolien osa on TODELLA vaikea.

Ei meillä ainakaan kukaan lapsista syntynyt laskettuna päivänä.



Mitä jos se synnytys alkaakin vaikka huomenna? Menee hukkaan koko suunniteltu lapsivapaa viikonloppu.



Sekin on varmaan exän syytä sitten.



Uskon, että tässä käy niin, että kun uusi oma yhteinen rakkausrusina syntyy, heivataan miehen lapset pikkuhiljaa elämästä kokonaan pois. Sitä vain mietin, että miten ap saa ne edelliset vahinkolaukauksensa pois.

Tuskinpa ap on joutunut kovin paljon miettimään kenenkään mielipidettä siitä, laittaako omat lapsensa hoitoon vai ei. Sen sijaan miehen lapset, niitä ei tietenkään saa laittaa hoitoon ettei vaan leimaudu huonoksi äitipuoleksi ja ettei vaan lapset saa traumoja kun joutuvat yhden viikonlopun olemaan kotonaan, eivätkä tapaa isäänsä. Ei, miehen lapsia kun on kestettävä aina ja joka tilanteessa, ja niitä on myös suojeltava kaikissa tilanteissa. Synnytyksestä ja muista exän kiusaksi järjestetyistä tapahtumista viis! Mitäs pienistä. Ettei vaan etälapsiressukat joudu kärsimään.

Onko täällä joku älähtänyt siitä, että ei ole soveliasta ap:n viedä omia lapsiaan mummolaan synnytyksen ajaksi? Eikö ne saa traumoja, kun tungetaan pois näköpiiristä synnytyksen ajaksi?

Tsemppiä ap! Sanotte vaan napakasti, että teille ei nyt voi tulla ja piste. Jokainen täysijärkinen ihminen ymmärtää kyllä, miksei. Itse en edes lähtisi lastani exälleni tunkemaan tuossa tilanteessa.

Äitipuolien osa on TODELLA vaikea.

veit sanat suusta.Voisko joku oikeasti valaista miksi ne etälapset(naisen tai miehen)menee kaiken muun edelle?

Ja ap kyllä sanoi että vei omatkin(miehensä yhteiset)mummolaan,joten ihan ymmärrettävä pyyntö että muutkin pysyy poissa.

miksi niille miehen lapsille ei löydetä kyläpaikkaa kuten ap:n lapsille. Tai mies voisi vaikka tavata lapsia päivällä hetken aikaa.

Miksi ihmeessä ne omat ja muiden lapset täytyy järkätä KOKO viikonlopuksi pois, että saa kuulostella oloaan ja lojua sohvalla? Kyseessä ei edes ole mikään ylijännittävä esikoisen synnytys vaan lapsia on näemmä väännetty jo aikaisemminkin eli luulisi homman olevan jo tuttua.



Itse olen hoitanut omat lapseni (4 kpl)ihan normaalisti ennen synnyttämään lähtöä eikä siinä ole tarvinnut erikseen sohvalla maata miehen lellittävänä. Normaali liikkuminenhan saattaa vain edistää ja jouduttaa synnytystä.



Ja joku taivasteli, että kuka muka synnyttää ilman lapsen isää. Minä olen ainakin kolme lapsistani synnyttänyt ilman lapsen isän mukana oloa. Ja missäs isä on ollut? No tietysti hoitamassa lapsia. Kun koko maailma ei pysähdy siihen omaan synnytykseen, vaan edellisetkin lapset ovat olemassa tarpeineen.

niitä enää hoitoon. Ja miehelleni on ollut ilo olla mukana synnytyksessä.



Hankkikaa tukiverkot!

Että miksei ne neljä lasta jo riittäneet? Kun näin vaikeeta on. Voi voi että sohvalla pitää saada maata ennen synnytystä... Mä hoidin yksin oman 2-vuotiaani 41+5 asti, ennenku käynnistettiin. Lasten isästä ei ollut vastuuseen. Meinasin jopa ottaa esikoisen mukaan synnärille, mutta isovanhemmat tuli apuun. Ja juu, mies on lempattu ja haudattukin. Mutta eipä tulis mieleenkään tähän ottaa uutta äijää kahden lapsensa kanssa ja tehtailla niitä vielä lisää! Onko se vastuullisen aikuisen tapa toimia vai vaan itsekästä "oman hanin kaa pikku vaavi" juttuu. Hoidan ensin nämä lapseni. Sitten kun isoja, ehkä lapsen vaikka en kyllä haluu. Mua säälittää uusperheet, ku on mun, sun ja meidän lapset. Kauheeta säätöö. Antakaa lapsille oma kotirauha, ilman uutta vierasta miestä/naista kotiinsa. Miettikää ite, jos pitäis elää vieraan miehen kaa esim murrosikäisenä tyttönä samassa kodissa. Ei ihme, että nuoret notkuu kaduilla.

saattaa alkaa ja minä en yksin synnyttämään mene :)

ap

miksi niille miehen lapsille ei löydetä kyläpaikkaa kuten ap:n lapsille. Tai mies voisi vaikka tavata lapsia päivällä hetken aikaa.

Että miksei ne neljä lasta jo riittäneet? Kun näin vaikeeta on. Voi voi että sohvalla pitää saada maata ennen synnytystä... Mä hoidin yksin oman 2-vuotiaani 41+5 asti, ennenku käynnistettiin. Lasten isästä ei ollut vastuuseen. Meinasin jopa ottaa esikoisen mukaan synnärille, mutta isovanhemmat tuli apuun. Ja juu, mies on lempattu ja haudattukin. Mutta eipä tulis mieleenkään tähän ottaa uutta äijää kahden lapsensa kanssa ja tehtailla niitä vielä lisää! Onko se vastuullisen aikuisen tapa toimia vai vaan itsekästä "oman hanin kaa pikku vaavi" juttuu. Hoidan ensin nämä lapseni. Sitten kun isoja, ehkä lapsen vaikka en kyllä haluu. Mua säälittää uusperheet, ku on mun, sun ja meidän lapset. Kauheeta säätöö. Antakaa lapsille oma kotirauha, ilman uutta vierasta miestä/naista kotiinsa. Miettikää ite, jos pitäis elää vieraan miehen kaa esim murrosikäisenä tyttönä samassa kodissa. Ei ihme, että nuoret notkuu kaduilla.

mutku mä tei näin niin kaikkien pitää...Ja siis ei mul ollu ketään niin ei kellään sais olla...hohhoijaa.

miehesi mennä töihin, jos hänellä sattuisi olemaan vkl-vuoro? Entä saako hän mennä maanantain töihin (vai oliko se käynnistys ma-aamulla?)?

Onko sinulla syytä olettaa, että synnytys on ohi max. 2 tuntia käynnistymisestä? (tuskin, jos olet menossa käynnistykseen). Mitä olisit tehnyt jos synnytys olisi alkanut normaalisti miehen työpäivän aikana?

saattaa alkaa ja minä en yksin synnyttämään mene :)

ap

miksi niille miehen lapsille ei löydetä kyläpaikkaa kuten ap:n lapsille. Tai mies voisi vaikka tavata lapsia päivällä hetken aikaa.

Mutta miksi ette järjestänyt asiaa niin? Olet järjestänyt omasikin pois, mutta et vain ole viitsinyt tai miehesi ei ole viitsinyt hoitaa tätä hommaa fiksulla tavalla vaan sitten puhistaan synnytystuskista ja yhdestä ainoasta viikonlopusta koko elämässä...



Missäs ne lapset olivat edellisen viikonlopun? Ymmärsin jotenkin, että ovat teillä joka toinen viikonloppu ja että sen sijaan, että olisitte vaihtaneet viikonloppuja tai sopineet esim. miehen suvun kanssa, että lapset menevät sinne, päätit vain vedota raskauteen ja oikeuteen olla itsekäs lasketun ajan takia ja "pakottaa" se ex muuttamaan suunnitelmiaan.



Edelleen korostan, että sinulla on oikeus toivoa sitä viimeistä rauhallista viikonloppua pitkään aikaan. En vain käsitä, miksi et voinut järjestää sitä reilusti vaan miksi pitää heittäytyä pieneksi prinsessaksi ja vaatia muita taipumaan, kun ei itse ole viitsinyt hoitaa hommaa fiksusti. Myöhemmin ihmetellään, että miten se ex on noin joustamaton ja naama nyrpällään, kun ihan kohtuullisia pyydetään. Se kohtuullisuus menee molempiin suuntiin.Oletteko itse joustaneet viime hetkellä?



Ydinperheessä kasvaneena ja nyt ydinperheen äitinä en käsitä tuollaista marttyyriutta, jossa erotellaan lapsia ja annetaan ymmärtää niiden olevan taakka, vaikka ei mitään järjestelyjä viitsitä itse tehdä. On sietämättömän itsekästä vedota raskauteen viime hetkillä ja laittaa sillä varjolla muut joustamaan, kun näitä viikonloppuja olisi voinut vaihtaa ajat sitten, kun se la tuskin tuli tietoon juuri äsken.



Minäkin yhdyn tähän, että uusperheissä on aina ne itsekeskeisimmät aikuiset.

miehesi mennä töihin, jos hänellä sattuisi olemaan vkl-vuoro? Entä saako hän mennä maanantain töihin (vai oliko se käynnistys ma-aamulla?)?

Onko sinulla syytä olettaa, että synnytys on ohi max. 2 tuntia käynnistymisestä? (tuskin, jos olet menossa käynnistykseen). Mitä olisit tehnyt jos synnytys olisi alkanut normaalisti miehen työpäivän aikana?

Piti pitää palkatonta viikon verran....Meinaan mikään ihme että nainen on ex ;)

saattaa alkaa ja minä en yksin synnyttämään mene :)

ap

miksi niille miehen lapsille ei löydetä kyläpaikkaa kuten ap:n lapsille. Tai mies voisi vaikka tavata lapsia päivällä hetken aikaa.

Mutta miksi ette järjestänyt asiaa niin? Olet järjestänyt omasikin pois, mutta et vain ole viitsinyt tai miehesi ei ole viitsinyt hoitaa tätä hommaa fiksulla tavalla vaan sitten puhistaan synnytystuskista ja yhdestä ainoasta viikonlopusta koko elämässä...

Missäs ne lapset olivat edellisen viikonlopun? Ymmärsin jotenkin, että ovat teillä joka toinen viikonloppu ja että sen sijaan, että olisitte vaihtaneet viikonloppuja tai sopineet esim. miehen suvun kanssa, että lapset menevät sinne, päätit vain vedota raskauteen ja oikeuteen olla itsekäs lasketun ajan takia ja "pakottaa" se ex muuttamaan suunnitelmiaan.

Edelleen korostan, että sinulla on oikeus toivoa sitä viimeistä rauhallista viikonloppua pitkään aikaan. En vain käsitä, miksi et voinut järjestää sitä reilusti vaan miksi pitää heittäytyä pieneksi prinsessaksi ja vaatia muita taipumaan, kun ei itse ole viitsinyt hoitaa hommaa fiksusti. Myöhemmin ihmetellään, että miten se ex on noin joustamaton ja naama nyrpällään, kun ihan kohtuullisia pyydetään. Se kohtuullisuus menee molempiin suuntiin.Oletteko itse joustaneet viime hetkellä?

Ydinperheessä kasvaneena ja nyt ydinperheen äitinä en käsitä tuollaista marttyyriutta, jossa erotellaan lapsia ja annetaan ymmärtää niiden olevan taakka, vaikka ei mitään järjestelyjä viitsitä itse tehdä. On sietämättömän itsekästä vedota raskauteen viime hetkillä ja laittaa sillä varjolla muut joustamaan, kun näitä viikonloppuja olisi voinut vaihtaa ajat sitten, kun se la tuskin tuli tietoon juuri äsken.

Minäkin yhdyn tähän, että uusperheissä on aina ne itsekeskeisimmät aikuiset.

se ex tunkee ne lapset just lasketun ajan aikaan? Just niin itsekeskeistä kun vaan voi odottaa.

Että miksei ne neljä lasta jo riittäneet? Kun näin vaikeeta on. Voi voi että sohvalla pitää saada maata ennen synnytystä... Mä hoidin yksin oman 2-vuotiaani 41+5 asti, ennenku käynnistettiin. Lasten isästä ei ollut vastuuseen. Meinasin jopa ottaa esikoisen mukaan synnärille, mutta isovanhemmat tuli apuun. Ja juu, mies on lempattu ja haudattukin. Mutta eipä tulis mieleenkään tähän ottaa uutta äijää kahden lapsensa kanssa ja tehtailla niitä vielä lisää! Onko se vastuullisen aikuisen tapa toimia vai vaan itsekästä "oman hanin kaa pikku vaavi" juttuu. Hoidan ensin nämä lapseni. Sitten kun isoja, ehkä lapsen vaikka en kyllä haluu. Mua säälittää uusperheet, ku on mun, sun ja meidän lapset. Kauheeta säätöö. Antakaa lapsille oma kotirauha, ilman uutta vierasta miestä/naista kotiinsa. Miettikää ite, jos pitäis elää vieraan miehen kaa esim murrosikäisenä tyttönä samassa kodissa. Ei ihme, että nuoret notkuu kaduilla.

mutku mä tei näin niin kaikkien pitää...Ja siis ei mul ollu ketään niin ei kellään sais olla...hohhoijaa.

Ei mua haittaa vaikka kellä ois mitä, ihan sama se on mulle ja kivahan se on kun eron jälkeen löytyy uusi rakkaus, mutta anteeks vaan ku en tajuu, miksi siihen pitää alkaa tehdä lisää lapsia?! Kun lapsilla on muutenki vaikeeta ravata kahden kodin väliä ja totutella vanhempien eroon. Ja sit jo uutta vaavii pitäis ottaa kehiin ja uus isäpuoli saman katon alle. Surullinen olo lasten puolesta. Aikuisten itsekkyyden uhreja.

Ei mua haittaa vaikka kellä ois mitä, ihan sama se on mulle ja kivahan se on kun eron jälkeen löytyy uusi rakkaus, mutta anteeks vaan ku en tajuu, miksi siihen pitää alkaa tehdä lisää lapsia?! Kun lapsilla on muutenki vaikeeta ravata kahden kodin väliä ja totutella vanhempien eroon. Ja sit jo uutta vaavii pitäis ottaa kehiin ja uus isäpuoli saman katon alle. Surullinen olo lasten puolesta. Aikuisten itsekkyyden uhreja.

tästäkin kirjoituksesta paistaa läpi vanhemman omat tunteet exää ja sen nyxää ja yhteisiä lapsia kohtaan? Anteeksi vaan,mutta mun mielestä kaikki ansaitsee toisen mahdollisuuden enkä tota lasten muka kärsimystä(?siis kuka kärsii,mistä mitä hel...??)tajua ollenkaan? Ydinperheissäkin vanhemmat saattavat viedä lapset hoitoon saadakseen omaa aikaa toisilleen,miksi kaikki normijutut on niin kiellettyjä uusperheissä? Ja miksi niitä etälapsia pitää paapoa?

ja panna kummankin lapset pois jaloista. On oikein, että haluat miehen keskittyvän vain sinuun nyt viimeisenä viikonloppuna ja hemmottelevan vain sinua.Olethan panossa omatkin lapset jaloista pois niin miksi miehen lasten pitäisi tulla pilaamaan kahdenkeskinen viikonloppunne.

Soita vielä miehen exälle ja ole lujana ja sanot, että bilettäkööt joskus toiste, mutta nyt ei lapsia tuo.

Kuulepas nyt. Tapaamisoikeudessa ei ole kyse äidin oman ajan tarpeesta tai pääsystä bilettämään, eikä siitäkään, että ne lapset tulee isänsä kotiin ihan vaan äitipuolensa kiusaksi (näin tämä kyseinen äitipuoli tuntuu ajattelevan). Ne tulee tapaamaan omaa, rakasta iskäänsä, josta ovat olleet erossa jo lähes kaksi viikkoa ja ikävä iskää on jo ihan hirmuinen.

Ihmettelen todella, kuinka moni ap:n puolella oleva nainen perustelee, että etälapsiako vain pitäisi paapoa ja lelliä. Ei, se ei ole paapomista, että lapset saavat viettää aikaa isänsä kanssa. Miettikää itse, miltä tuntuisi, jos teidän miehenne laitettaisiin komennukselle vaikka toiselle puolelle Eurooppaa, näkisitte tavallisesti joka toinen viikonloppu, ja sitten tulisi mieheltä viesti, että "sori, en pääse nyt tulemaan, pomo laittoi ylitöihin, nähdään sitten kuukauden päästä!". Ja kun siitä harmistuisit, saisit kuulla, että on se kumma, kun näin tärkeän asian takia et ole valmis joustamaan, tässä on sentään perheen leipä kyseessä jne. jne. Vähän empatiaa ja toisen asemaan asettumista, arvon rouvat!

Ymmärrän siinä ap:ta, että haluaa levätä vielä viikonlopun, mutta en siinä, että sen varjolla kieltää isän ja etälapsien tapaamisen. Se on kerta kaikkiaan kohtuutonta. Lasten tarpeiden nyt vaan kerta kaikkiaan pitää mennä aikuisten tarpeiden edelle normitilanteessa. Ja lasken viimeisillään raskaana olemisen vielä normitilanteeksi. Sitten tilanne on eri, kun synnytys alkaa.

Minusta tässä tilanteessa olisi kohtuullista, että isä ja lapset tapaisivat jossakin. Jos exällä on jo sovittua menoa, niin voisivatko lapset mennä vaikka isän vanhemmille/sisarukselle tms. ja iskä noutaa heidät sieltä sitten vaikka uimahalliin tai luistelemaan tai jotain muuta mukavaa tekemään? Tietysti paikkaan, josta pääsee tarvittaessa nopeasti pois, jos synnytys sattuukin alkamaan just silloin, ja varalle sovittuna lapsillekin tutun aikuinen hoitajaksi ja mummulaan/tätilään kyyditsijäksi, jos synnytys sattuu alkamaan just tapaamisen aikana.

Kerta kaikkiaan kauhistuttaa joidenkin naisten itsekkyys. Ihmeellisiä prinsessoja. Olen itse avioerolapsi, ja monta vuotta itkin itseni uneen joka ikinen ilta. Äidin luona oli ikävä isää, ja isän luona äitiä. Eiväthän aikuiset sitä huomanneet, lapset ovat siitä kummallisia otuksia, että haluavat suojella vanhempiaan pahalta mieleltä liiankin kanssa. Paha mielihän minunkin vanhemmilleni olisi tullut, jos olisivat tietäneet, ja siksi olin olevinani reippaampi ja iloisempi kuin oikeasti olinkaan. Peitin omat tunteeni säästääkseni vanhempieni tunteita. Ne uusperheiden lapset toimivat ehkä just tällä tavalla, ei ne tule sanomaan isälle, että olipas kurja kun ei nähty, ne vaan itkee itsekseen ja ajattelee, ovatko olleet tuhmia, kun isä ei tullutkaan, tai onko se uusi vauva niin paljon rakkaampi kuin minä, ettei minulle ole enää aikaa, tms.

Etälasten tilanne on aivan täysin eri kuin perheessä vakituisesti elävien lasten. Kuka laittaisi perheessä vakituisesti elävät lapset mummulaan 28 päiväksi ennen synnytystä? Saman 2 päiväähän kuukaudessa nämä lapset silloin näkisivät iskäänsä, kuin nyt tässä tapauksessa nämä etälapset.