Ai että nyt pistää vihaksi noi virikehoitolapset!!!
Siis niitten vanhemmat, jotka on niin laiskoja paskoja ettei voi omaa lastaan hoitaa kotona! Mitä sitten vaikka siellä on vauva ja äitiä väsyttää plaa plaaa plaaaa! Hitto! Niin väsyttää muaki! Itseänne te petätte noilla tekosyillä, ja teidän takia meidän arka pikkutyttö ei ehdi tutustua tulevaan tarhapaikkaan. Paikkaa ei teidän takia välttämättä löydy. Että tällä tavalla maailmasta tulee parempi paikka, kun tuijotetaan vaan omaa napaa.
Ja, olen ottanut aamulääkityksen jos jotain kiinnostaa!
Kommentit (101)
jos äiti ä-lomalla kotona, terveenä ja voimissaan, niin miksi vanhempi lapsi on vietävä hoitoon? virikkeitä joo...
Monien mielestä olet huono äiti, yhteiskunnan loinen, hyväksikäyttäjä, lastesi hylkääjä, päivähoitopaikkojen varastaja, laiska mähöttäjä jne...
Itse en kuulu tuomitsijoihin vaan tuomittaviin - eli kun kakkonen saapuu, esikoinen saa jatkaa päiväkodissa pari päivää viikossa. Miksikö? Koska viihtyy ja saa virikkeitä ja koska minä haluan silloin tällöin siivota, pestä pyykkiä, käydä ostoksilla tai vaikka ihan vain ottaa päiväunet tai lukea hetken kirjaa rauhassa. Jos olenkin itsekäs - so what? Miksei äiti saisi rakastaa itseään - eikö se jopa itsensä Raamatunkin mukaan ole edellytys sille, että pystyy rakastamaan myös lähimmäisiään. Miksi äidin pitäisi aina olla uhrautuja?
Ei VÄLTTÄMÄTTÄ minkään virikkeiden vuoksi. Toivon sinullekin tilanteen, että tosiaan joudut asiaa kohdallasi miettimään.
Olen vähän samassa tilanteessa kuin sinä: kolmas lapsi syntyy alkukeväästä ja lapset ovat pph:lla ja viihtyneet siellä hyvin. He ovat jo lähes 5- ja 4-vuotiaita kun tämä kolmonen syntyy. Ilman muuta olen ajatellut ottaa heidät kotiin, MUTTA olen myös alkanut miettiä teenkö oikein?
Lapsillani ei ole tässä lähistöllä muita leikkikavereita. Jos lopettavat pph:n luona, eivät näe muita lapsia kuin kerhossa 2xviikossa 3 h kerrallaan.
Lisäksi ajattelen myös pph:n tilannetta. Jos lapseni lopettavat siellä, hänelle jää hoidettavaksi 2 muuta lasta. Saako hän edes jatkaa? Voi olla että kunta lomauttaa hänet! Minne me sitten panemme lapsemme vuoden kuluttua kun taas palaan äitiyslomalta ellei tämä sama pph saa jatkaa? Meillä on pitkät matkat päiväkotiin ja muiden pph:den luo.
Jotta en joutuisi tuomittavien joukkoon, meinaan tosiaan raahautua parina päivänä viikossa kouluun vauva kainalossa, jotta lapseni saisi hänelle tärkeään päivähoitoon jatkumoa. Näiden tuomitsijoide noikeasti pitäisi nähdä tällainen viisivuotias lapsi, joka joka ikinen aamu pomppaa tikkana pystyyn ja alkaa vetää vaatteita niskaan, jotta pääsisi mahdollisimman nopeasti kavereiden joukkoon... No joku sanoo nyt tietenkin, mikähän kotioloissa mahtaa olla vikana, kun noin pitää paeta... Jaa-a. Tulkoon katsomaan.
Lapsella ja lapsella on eroa. Näyttää siltä, että kakkosemme on toista sorttia. Ei hänellekään pk mitään pakkopullaa ole. On kuitenkin rauhallisemman ja tasaisemman sorttinen, jolle kyllä vain kotona oleminen riittää...
Ja vielä sanon, että itse olen aiemmin vuosia päiväkodissa työskennellyt ja nähnyt kymmeniä virikelapsia. Todella olen hommaa vastaan! Se äidin ikävä on kamalaa katsottavaa, kun hän nuoremman kanssa kaahailee autolla puiston ohi iloisesti vilkutellen...
Nostan valkoisen lipun, jokainen tehkööt mitä tekee. En jaksa enää vaivata päätäni tällä asialla, ne menee niinkuin menee. Anteeksi jos loukkasin jotain mielipiteelläni, en nyt sanoisi että kukaan on paska, tulipahan räjähdettyä.
-ap-
Rakasta itseäsi, mutta älä lastesi kustannuksella. Päiväkoti on lapselle työpaikka, ei se lomaa ole, vaikka kuinka innolla sinne lähtisivät.
Älä tee enää lisää lapsia tämän yhden jälkeen. Kun nämä nykyiset ja seuraava vielä kasvavat, sinulla on aikaa rakastaa itseäsi vaikka kuinka paljon.
Vierailija:
Miksei äiti saisi rakastaa itseään - eikö se jopa itsensä Raamatunkin mukaan ole edellytys sille, että pystyy rakastamaan myös lähimmäisiään. Miksi äidin pitäisi aina olla uhrautuja?
Hyvä keskustelu ja paljon näkökulmia. Toivottavasti avarsi maailmankuvaasi edes hitusen. Kyllä mullakin puukko kääntyy sydämessä, jos kevään korvalla lapseni jääkin päiväkotiin, vaikka itse olen kotona. Kaikki ei ole niin yksinkertaista, kuin miltä ulkopuolisesta näyttää. Älä siis tuomitse, kun et todellisesta tilanteesta tiedä mitään... Ja liputtamatta paras. Saatat itse olla tuon tilanteen edessä. Näin minullekin kävi. Olen jo aiemminkin korostanut, että luulin tämän valinnan olevan itselleni päivän selvä, kunnes... Ei ole kuule helppoa.
t. 45
Yhteiskunnassamme naisen kuuluu olla raataja-tiskirätti ja oikeuttaa olemassaolonsa uhrautumalla lastensa eteen! Miksei miehiltä edellytetä samaa?
Vierailija:
Monien mielestä olet huono äiti, yhteiskunnan loinen, hyväksikäyttäjä, lastesi hylkääjä, päivähoitopaikkojen varastaja, laiska mähöttäjä jne...Itse en kuulu tuomitsijoihin vaan tuomittaviin - eli kun kakkonen saapuu, esikoinen saa jatkaa päiväkodissa pari päivää viikossa. Miksikö? Koska viihtyy ja saa virikkeitä ja koska minä haluan silloin tällöin siivota, pestä pyykkiä, käydä ostoksilla tai vaikka ihan vain ottaa päiväunet tai lukea hetken kirjaa rauhassa. Jos olenkin itsekäs - so what? Miksei äiti saisi rakastaa itseään - eikö se jopa itsensä Raamatunkin mukaan ole edellytys sille, että pystyy rakastamaan myös lähimmäisiään. Miksi äidin pitäisi aina olla uhrautuja?
sitä varten on kerhot ja harrastukset!!!!!!!!!
Vierailija:
aika lyhyet työpäivät teillä työtätekevillä, kun 4 tuntia riittää siihen jo matkoineen!!
meidän kunnassa jos toinen vanhemmista tai molemmat ovat kotona, lapsi saa puolipäiväpaikan erillisestä sitä varten tarkoitetusta puolipäiväryhmästä, se kestää 4 tuntia päivässä. En yhtään käsitä, miten nämä päiväkotilapset voivat viedä työtätekevien vanhempien lasten paikat???
Meillä luultavasti tulevaisuudessa on sellainen tilanne. Mies tekee noin 8-16 työtä, joustava työaika. Itse teen vuorotyötä. Kun menen esim. iltavuoroon klo.14 niin mies pääsee hakemaan lapsen noin klo. 16 jälkeen.
Mutta onhan oikeasti eroa sillä, että viisivuotias, jo päiväkodissa oleva lapsi, jää pk:iin vaikka neljäksi tunniksi päivässä, kun kuopus syntyy tai sillä, että hieman alle kaksivuotias on hoidossa kahdeksan tuntia päivässä.
Itselläni on esikoululainen sekä neljä- ja kaksivuotiaat lapset, jotka aloittivat syksyllä päivähoidossa. Jos nyt saisin vauvan, ottaisin kaksivuotiaan kokonaan kotiin ja todennäköisesti antaisin neljävuotiaan jatkaa saman neljä tuntia, mitä eskarilainenkin olisi päiväkodissa. Tämä siksi, että neljä-viisivuotias jo oikeasti leikkii kavereiden kanssa, hänellä on parhaat ystävänsä, hän osaa jo askarrella ym. Eli ei ole päiväkodissa vain kuluttamassa pahinta energiaansa...
Alle kolmevuotiaiden paikka on ehdottomasti kotona, jos äiti tai isäkin on (siis poislukien oikeasti masentuneet yms). Yli kolmevuotiaiden kohdalla voi vähän miettiä, onko lapsi hoidossa jo valmiiksi, mitä muita harrastuksia / virikkeitä lähistöllä on jne. Ikinä (edelleen poislukien masennukset tms) en laittaisi hoitoon lasta, joka on vauvan syntymään asti ollut kotona, koska sen selvempää viestiä ei esikoiselle voi antaa siitä, kumpi lapsista on tärkeämpi :(
Mutta siis virikelapsiakin on erilaisia ja ennen kaikkea eri-ikäisiä...
Eiköhän alunperin tarkoitus ollut hyvä: kai se oli sitä, että työttömillä, pätkätyöläisillä, yrittäjillä, opiskelijoilla ehkä mielenterveyspotilailla olisi oikeus pitää hoitopaikka lapsellaan. En sitten tiedä millaista oli ennen tätä subjektiivista oikeutta joskus 90-luvun alussako se tuli? Silloinko työtön ei saanut pitää lastaan hoidossa?
Eli tarkoitus oli hyvä, mutta mielestäni tätä oikeutta on pikkasen liikaa alettu käyttämään väärin! Eli kun esim. äidit vievät tosi pieniä vanhempia lapsiaan päiväkotiin pitkiksikin päiviksi, VAIKKA he esim. asuisivat paikoissa joissa olisi muutenkin runsasta toimintaa lapsille, puistoja, kerhoja jne. Eli oma laiskuus ajaa sitten siihen, että on helpompi viedä lapsi hoitoon missä hänelle keksitään sitä tekemistä kuin että itse alkaisi kuskata lastaan eri paikkoihin.
Kyllähän tällainen toiminta myös leviää kuin kulovalkea. Yhä useampi äiti tosiaan miettii pitäisikö HÄNENKIN viedä lapsensa hoitoon vaikka itse on kotona? Tekeekö hän lapselle hallaa kun ei anna hänen olla " virikkeellisessä ympäristössä" . Eihän nyt koti kai voi tarjota samaa kuin päiväkoti?
Erityisesti kaupungeissa tuntuu olevan yleistä, että vanhemmat lapset ovat " poissa jaloista" .
Vierailija:
kaikkien kotona mähöttävien äitiyslomalaisten kakarat on virikehoidossa.
Kun se on niin helvetin raskasta pukea 2 vuotiasta ja lähteä pihalle sen kanssa. On paljon kivempi työntää se isän matkaan aamulla ja isä vie sen päiväkotiin ja hakee illalla.
Kaikkien? siis KAIKKIEN?? Nyt kyllä pahan kerran erehdyt. Esim. Espoossa kun tästä asiasta silloin reilu vuosi sitten nousi haloo todettiin, että kaikenkaikkiaan n. 8% päiväkotilapsista on sellaisia, joilla on toinen tai molemmat vanhemmista kotona ja näistäkin 8%:sta valtaosa maahanmuuttajia (joiden lapset kielen vuoksi päivähoidossa) tai muita erityistarvelapsia eli ns. turhaan olevia oli tosi vähän, eli eipä toisi paikkoja ainakaan Espoossa lisää subj. päivähoito-oikeuden poistaminen. Ts. paljon melua tyhjästä taas kerran.
(ja näitä on enemmän kuin pari-kolme) ovat ehdottomasti sitä mieltä, että taapero voi aivan hyvin olla pari päivää hoidossa kun vauva tulee, jos on siis ollut hoidossa jo aikaisemminkin. Ja nimen omaan sillä perusteella, että lapselle on hyvä olla muuallakin kuin roikkua aina mamman helmoissa ja pitkästyä kotinurkissa. Monet ovat myös aidosti ajatelleet vaimonsa jaksamista.
Mutta miehethän eivät tiedä asioista yhtään mitään, se on yksin ja ainoastaan se Pyhä Mamma-Äitinen joka vain yksin tietää kaiken lapsiin liittyvän....
Vierailija:
Mutta miehethän eivät tiedä asioista yhtään mitään, se on yksin ja ainoastaan se Pyhä Mamma-Äitinen joka vain yksin tietää kaiken lapsiin liittyvän....
Meillä on 4-vuotias erityislapsi (dysfasiaepäily tai lievä kehitysvammaisuus). Hän käy kuntouttavassa päivähoidossa 15 päivänä kuukaudessa, vaikka minä olen kotona, ja vieläpä täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Pikkuveli saa hengähdystauon raisusta isostaveljestään ja minä voin edes hetkeksi keskittyä häneen, sillä tämä erityislapsemme kyllä varastaa huomion kotona ollessaan!
Näin myös itse jaksan olla rakastavampi ja pitkäpinnaisempi äiti raivareita ja hepulikohtauksia saavalle lapselleni, joka testaa ja kokeilee rajojaan n. kymmenen kertaa voimakkaammin kuin tavislapsi! En koe tekeväni mitään väärää, maksan saamastamme palvelusta ja mieheni maksaa palkastaan raskaat verot.
Vierailija:
Rakasta itseäsi, mutta älä lastesi kustannuksella. Päiväkoti on lapselle työpaikka, ei se lomaa ole, vaikka kuinka innolla sinne lähtisivät.
Älä tee enää lisää lapsia tämän yhden jälkeen. Kun nämä nykyiset ja seuraava vielä kasvavat, sinulla on aikaa rakastaa itseäsi vaikka kuinka paljon.Vierailija:
Miksei äiti saisi rakastaa itseään - eikö se jopa itsensä Raamatunkin mukaan ole edellytys sille, että pystyy rakastamaan myös lähimmäisiään. Miksi äidin pitäisi aina olla uhrautuja?
on ihan ok, jos lapsi on 10 tuntia päivässä päiväkodissa ja vanhemmat töissä, siihen ei puutu kukaan. Mutta jos äiti on kotona, lastenkin pitäisi olla vain ja ainoastaan kotona. AINA. Jos lähellä ei ole mitään kerhoja, kaikki samanikäiset lapset päiväkodissa, mitään mummoloita ei olemassakaan auttamassa, niin siitäkin huolimatta muutama tunti 6-vuotiaalle päiväkodissa päivässä on sitten äidin laiskuutta ja välinpitämättömyyttä. En ymmärrä.
Perheeseemme syntyy talvella kolmas lapsi. Vanhin on tällöin viisi vuotta ja nuorempi vajaa kolme. Lapset ovat aloittaneet syksyllä päiväkodissa ja etenkin vanhemmalle se on ollut suuri asia ja erittäin tärkeä. Nyt todella mietin, mitä teen, kun äitiyslomalle jään. Päiväkodista sanottiin mulle, että teen tälle vanhemmalle suuren karhunpalveluksen, jos jätän hänet kotiin. Lapsi on todella aktiivinen, enkä kesken vuoden saa hänelle mitään kerhopaikkaa. Nuoremman kohtaa vielä mietin...
Ihan vain omaa mielentilaa parantaakseni ja saadakseni hyvän syyn lasten osa-aikaisena päiväkodissa jatkamiselle, meinaan kuitenkin todennäköisesti äitiyslomallakin jatka hissuksiin opiskeluja. Eipä lapseni siis tule saamaan virikelapsen leimaa otsaansa... Voi olla, että tulee päiviä, että olenkin kotona ja isommat pk:ssa. Jotain säännöllisyyttä on pakko pitää, joko virikemielessä tai ei, tuossa hoidossa käymisessä. Päiväkoti kun ei ole mikään lapsiparkki, johon voi vain tunniksi pariksi, silloin tällöin törkätä lapsensa. Tämänkin olen kokenut, kun ajattelin olla hyvä äiti ja pitää lapsia hoidossa vain sen hetken, kun todella hoitoa tarvitsen. Ei ollutkaan kavereita, kun lapset tulivat myöhään hoitoon ja olivat leikkinsä kerenneet aloittaa, jne.
Montaa monessa, mutta kaikki ei ole niin mustavalkoista kun sivusta seuraajasta näyttää. Luulin myös, että ilman muuta lapseni ovat aina kotona, kun olen äitiyslomalla. Mutta nyt tosiaan olen tilanteen edessä, etten olekaan enää niin varma...