Lue keskustelun säännöt.
työkaverini keskeytti vauvan puoleavälissä raskautta sydänvian vuoksi
11.02.2012 |
Aivan kauheaa :( lapsella oli TOF eli leikattavissa oleva sydänvika. Raskaus oli jo puolessavälissä ja perhe päätto keskyttää raskauden. He synnyttivät vauvan joka kuoli. Pitivät sylissä ja hyvästelivät.
Miten kukaan voi tehdä tuollaista omalle vauvalle? En voi tuomita tätä suoraa työkaverilleni, koska en halua heille enempää pahaa mieltä, mutta oikeasti en pysty ymmärtämään. Olen lukenut nyt netistä tuosta sydänviasta ja lapset ovat ihan normaaleja, jotuvat kymään muutamia leikkauksia läpi, mikä ei tietysti ole mukavaa, mutta eihän elämästä koskaan tiedä vaikka terveenäkin syntyneen lapsen kanssa joutuisi käymään läpi vaikka mitä.
Minua jotenkin puistattaa se ajatus, että ovat tappaneet lapsen ja pidelleet sitten sylissä ja itkevät suruaan ja ikäväänsä, jonka ovat IHAN ITSE aiheuttaneet itselleen. Ei vaan mene jakeluun ei. Ja itkettää sen pienen vauvan puolesta niin paljon, jonka omat vanhemmat ei halunneet sitä kun sillä oli vika :(
En vastusta aborttia, mikä tehdään ihan alussa kun kehittymässä on vasta solumöykky/alkio, mutta tuo kuulostaa niin raa´alta että en voi ymmärtää miten kukaan tekee lapselleen noin? Tai ehkä jos vauvalla olisi aivovamma, niin silloinhan se olisi eri juttu, kun lapsikaan ei koskaan elämästä nauttisi.
Kommentit (113)
ja osan niistä jotka ovat ketjuun vastammeet:
- tämä tapaus on täysin tunnistettavissa ja enpä haluaisi olla ap kun kirjoittelun kohde näkee tämän ketjun...
- siitä onko abortin tekijä kertonut koko totuuden ei tiedä kukaan, ei edes ap.
- tuo tilanne on vanhempien asia, ei sinun. Se on heidän valintansa ja kuten joku täällä kirjoittikin niin he sen asian kanssa elävät lopun ikäänsä.
- jos sinua vaivaa tuollainen asia puolen vuoden ajan, kannattaa hankkia apua. Tuollaisia tapauksia on vaikka kuinka paljon maailma pullollaan ja jos jokaista alat puoli vuotta itkeä... Nyt kannattaa hankkia jotain muuta sisältöä elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joissa vanhemmille on ehdotettu aborttia, tai mainittu sen mahdollisuudesta halutessaan, kun lapsella on ilmennyt rakenneultrassa (rv 20-21) huuli-suulakihalkio.
Eli suhteellisen pienestäkin viasta sen abortin saa, jos haluaa.
Aborttia pelkästä huuli-suulakihalkiosta. Ei mene läpi ollenkaan.
Itselleni tehtiin keskeytys viikolla 20 kun sikiöltä löytyi vaikea aivovamma jota ei olisi voitu korjata. Ennusteen mukaan sikiö kuolisi raskauden loopupuolella mutta saattaisi syntyä elävänä mutta ilman mahdollisuutta elää sairaalan ulkopuolella, esim nieleminen ei onnistuisi itse.
Kukaan kolmesta lääkäristä ei ehdottanut raskauden jatkamista vaan sanoivat synnytyksen myöhemmin myös olevan riski minulle. Tutkimukset olivat todella tarkkoja, katsottiin myös eri ultralaitteilla ja eri ultraajien toimesta. Mä luulet että nämä legendat ovat perua jostain 90 luvun alusta kun ultrat tulivat käyttöön ja laitteet aika yksinkertaisia ja ultraajilta puuttui kokemus kuvien tulkinnasta. Käytännössä ei tänään enää synny täysin terveitä lapsia joilla myöhäisultrassa olisi todettu vakava vamma. Eikä kukaan kehoita aborttiin vaan vanhemmille kerrotaan riskit ja ennusteet ja itse on päätös tehtävä.eikä viikon 20 jälkeen riitä kevyet perusteet. Ja itse synnytys on henkisesti niin helvetin raskas että edelleen se muistuu mieleen viikoittain vaikka tapahtumasta on yli 5 v.
Hei vaan !
Ihmiset ovat kovia kritisoimaan ,kunhan ei osu omalle kohdalle...minä pidin sydänvikaisen vauvan ja sain kuulla kritsointia ,kuinka itsekäs olen ja mitä oikein ajattelen ,kun teen tälläisen lapsen ja annan sitten lapsen kärsiä ! Hyvä puhua toisten puolesta kun ei osu omalle kohdalleen... on hyvä sanoa mielipiteitä kun ei itse ole siinä tilanteessa..eiköhän siinä ole tarpeeksi kärsimysten itse kullekin näissä tilanteissa ,ilman ,että sitä muut krtisoi. Tällä sydänvialla on usein myös downin sydrooma.. ja sitä rataa myös monia muita elimellisiä vikoja kuin tämä kyseinen sydänvika..voihan olla että tämä äiti ei ole kertonut ihan kaikkea vioista..joillain niin paljon vikoja ,että eivät kauan edes elä.
Te arvostelijat ette asiasta taida paljoa tietää. Sikiön sydänvika voi olla todella kohtalokas riippumatta diagnoosista. Niitä on eri vaikeusasteisia. Itse painin tällä hetkellä asian kanssa, viimeiset hetket jolloin raskaus mahdollista keskeyttää. Rv 23 mennään. Kahden viikon sisään vauvalla todettu sydänvika, joka seurannoissa viikon välein on pahentunut normaalin näköisestä sydämestä, laajentunut. Riskinä on, että raskauden edetessä laajenee koko rintakehän kokoiseksi, jolloin keuhkotkaan eivät kehity, eikä niin suureksi laajentumista sydäntä voi enää edes välttämättä korjata leikkauksella. Ja jos keuhkotkaan eivät kehity, on vauva happikoneessa tai sai saa happivajareista aivovaurion syntyessään? Tällaisesta tilasta voi seurata jo raskauden edetessä sikiölle takaiset oltavat sekä peiliefektinä myös äidille. Vauva voi kuolla kohtuun tai syntyä sinisenä ja huonosti voivana. Leikkauksista huolimatta hän voi kuolla. Ja tässä on kyse vain keskivaikeasta sydänviasta. Kukaan ei halua tappaa lastaan, ellei se ole viimeinen vaihtoehto. Joten te jotka ette ole asiaa kokeneet lopettakaa ikävä arvostelu. Juuri teidänlaisten vuoksi en aio kertoa kenellekkään puolisoni lisäksi mikäli joudumme raskauden keskeytykseen. Aion puhua vain vauvan kuolleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan varmasti nämä vanhemmat tuntevat suunnatonta tuskaa, sen voi alussa järkeilemällä työntää pois mutta edessa on elämän mittaiset painajaiset ja muistot. Varmasti myös ne itsesyytökset ja mietintä siitä oliko päätös sittenkin väärä. Vielä vuosien päästä asia nousee mieleen juuri silloin kun on onnellinen- silloin nousee mieleen onko siihen onnellinen koska olen päättänyt elämän.
Siis mitä hittoa ? Täällä puhutaan alkiosta ja sitten vielä synnytetystä vauvasta jonka annettiin kuolla... what?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap ei tiedä asiasta yhtään mitään ja tulee huutelemaan omia teorioitaan ja päätelmiään.
Vierailija kirjoitti:
ap ei tiedä asiasta yhtään mitään ja tulee huutelemaan omia teorioitaan ja päätelmiään.
Aloitus vuodelta 2012, liekö ap täällä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä synnytin sydänvikaisen lapsen ja lapsen elämä on todella hankalaa. Ja myös meidän muiden perheenjäsenten elämä. Mutta mekään emme arvanneet miten raskasta tulisi olemaan silloin kun emme päättäneet abortoida. Tottakai rakastan lastani mutta kehotan silti tekemään abortin jos sikiössä jotain vialla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan varmasti nämä vanhemmat tuntevat suunnatonta tuskaa, sen voi alussa järkeilemällä työntää pois mutta edessa on elämän mittaiset painajaiset ja muistot. Varmasti myös ne itsesyytökset ja mietintä siitä oliko päätös sittenkin väärä. Vielä vuosien päästä asia nousee mieleen juuri silloin kun on onnellinen- silloin nousee mieleen onko siihen onnellinen koska olen päättänyt elämän.
Enpä omalla kohdallani usko noin käyvän. Kyllä näin isot päätökset käsitellään perinpohjin ennen kuin tekoihin tai tekemättä jättämisiin ryhdytään. Kyllä elämä on päättänyt ennalta nämä asiat. Kukaan ei voi valita saako terveen vai sairaan lapsen. Saako lasta ollenkaan, vai onko esim. sydän jo alkujaan rakenteellisesti liian epämuodostunut elossa selviytymistä varten. Ja mitä toimenpiteitä sairaus vaatii. Lapsen parashan se on aina etusijalla. Kyllä sen tietää ratkaisun hetkellä mitä on tehtävä. Ja onneksi meillä on Suomessa erikoislääkäreitä jotka ovat asioihin perehtyneet paremmin kuin vauva.fi-palstan kirjoittelijat ✌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä synnytin sydänvikaisen lapsen ja lapsen elämä on todella hankalaa. Ja myös meidän muiden perheenjäsenten elämä. Mutta mekään emme arvanneet miten raskasta tulisi olemaan silloin kun emme päättäneet abortoida. Tottakai rakastan lastani mutta kehotan silti tekemään abortin jos sikiössä jotain vialla.
Hei, kiitos tosi paljon sun rehellisestä kirjoituksesta. Tärkeää saada kuulla erilaisia näkökulmia. Sepä siinä, kun ei kukaan voi tarkasti ennustaa noiden sydänvikojen kanssa, että millainen on ennuste ja miten se sydänvika tulevaisuudessa ilmenee..miten tarvii hoitaa jne. Tarviiko leikkausta ja montako tarvii, mitä muita hoitotoimenpiteitä ja miten laajasti se sydänvika vaikuttaa muuhun kehoon ja kehitykseen. Siinä on niin monta muuttuvaa tekijää matkan varrella. Näin mä siis ajattelen ja oletan, minä rv 23 oleva sydänvauvan äiti. Rankkoja ja isoja juttuja enivei, joiden läpi ei auta kuin elää. Ei näissä oo oikeeta eikä väärää. On vaan elämää mikä tapahtuu. Ja valintoja on vaan tehtävä jokatapauksessa. Toivotan teidän koko perheelle voimia, rakkautta ja kaikkea hyvää vaikeuksienkin keskelle 💖 Meillä myös pieni perhe täällä, masuasukin ja mun lisäksi mies ja taaperoikäinen esikoinen.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2012 klo 23:36"]tai muuten sairasta. Minkään leikattavissa olevan sydänvian takia ei Suomessa voi raskautta keskeyttää raskauden puolivälissä, joten vedä vittu päähäsi ja mene pimeään häpeämään sairas ap.
[/quote]
Suomessa voi lain mukaan saada Valviran luvalla abortin sosiaalisista syistä vielä hieman ennen puoliväliä (rv19) joten Valvira antaa keskeytyslupia todella heppoisin perustein.