Muita ulkosuomalaisia, jotka eivät halua muuttaa enää takaisin Suomeen?

on asunut myös Englannissa ja silti on sitä mieltä, että Suomen ilmasto on hyvin epämiellyttävä. Makuasioita nämäkin ilmeisesti.



Ja tämä rahanpalvonta mitä Suomessa harrastetaan on aivan käsittämätöntä. Kukaan ei tee mitään ellei hinnasta sovita, ja kaikki päätökset tehdään sen perusteella mikä on halvinta. Siksi kaupoista saa ala-arvoista ruokaa, huonekalut on kaikki jotain ikeaa ja muuta paskaa, no, kaikki on sekundaa, polkupyöristä lähtien. Jos meinaa jotain kunnollista ostaa, se maksaa viisi kertaa enemmän kuin nyt esim. Englannissa, ja varmasti USA:ssa on vielä halvempaa.



Palvelut ovat myös onnettomia, lapsia ja vanhuksia hoidetaan ihan minimiponnistelulla naama nyrpeänä. Se tuntuu pahalta. Ja taas vertaan Englantiin, jossa hoito ei varmaan aina ole ykkösluokkaista, mutta omalle kohdalle sattui vain ihania ja tosi ihania hoitoalan ihmisiä.

Olen lukenut tätä suurella mielenkiinnolla. Olen ihan supisuomalainen, ulkomailla käyminen on rajoittunut automatkoihin, joilla taas toisaalta olen sentään vähäsen enemmän nähnyt paikallista arkimeininkiä kuin turistirannoilla. Aina välillä iskee kaipuu muuttaa jonnekin muualle. Kieltämättä olisi ihanaa, jos lapset voisivat käyttää ympäri vuoden kutakuinkin samoja vaatteita, ei sitä toppavaate- ja kurahousurumbaa... Eikä ehkä korvatulehduskierteitäkään? Itsekin olisi mukava pukeutua hameisiin, mutta tällä säällä ihmisten ilmoilla valinta ovat toppahousut ja Kuoma-kengät, jos täytyy jalan kulkea...

Olisi kiintoisaa asua maassa, jossa ihmiset oikeasti tervehtisivät toisiaan, kysyisivät kuulumisia jne. En ole itse mitenkään avoin ihminen, mutta onko tuo mikään ihmekään, kun lapsuus ja nuoruus kuluivat ympäristössä, missä kytättiin, ettei kukaan vain pukeutunut mitenkään eri tavalla ja kaikki oli kaikin puolin kalseaa. Missään muualla en ole nähnyt niin vihaisia ihmisiä kuin Helsingissä. Tuntuu, että yhä vaan suomalaiset kasvatetaan pelkäämään, mitä naapurit sanoo, ja tämä onkin yleensä se ainoa ajatus, mikä naapureille suodaan.

Toisaalta monien maiden ihmisten välitön avuliaisuus perustuu varmasti paljon siihen, että yhteiskunta ei järjestä sellaisia turvaverkkoja kuin Suomessa. On pakko pitää huolta toisista, jotta nämä taas pitäisivät huolta minusta. Silti ajattelen, että auttaminen oikeiden ihmisten taholta on paljon parempi "järjestelmä" kuin kasvoton auttaminen jonkin instituution järjestämänä. Toki kannatan julkista terveydenhuoltoa jne., mutta ihmisten moraali ei riitä siihen, että kaikki toimii jonkin viraston tms. kautta. Kun raha tulee yhteiskunnalta, sitä voidaan puliveivata itselle kieroin konstein, koska eihän se ole keneltäkään pois. Vaikka tietysti lopulta on; eihän esim. koulutus Suomessa ilmaista ole, kun se nyt täällä esimerkkinä on nostettu esiin.

Suomi on monella tavalla varmasti ns. kehittynyt maa, mutta joskus voi kyseenalaistaa senkin, onko kaikki kehitys tapahtunut hyvään suuntaan. Pieni esimerkki: täälläkin puretaan yksi koulu kokonaan, koska osa oppilaista kärsii väsymyksestä, päänsärystä ja flunssaoireista, eli varmasti on kaikkien mielestä hometta, vaikkei sitä löydetäkään tutkimuksissa, ja vaikkei kaikki home ole myrkyllistä. Samaan aikaan Euroopan viintiloilla ihmiset viettävät tuntikausia päivässä kellareissa, jotka ovat täynnä hometta, ovat vuosisatoja olleet, eivätkä viinisukujen jäsenet kai sentään kaikki ole tukehtuneet nelikymppisinä kuoliaiksi... Suomessa ihmiset valittavat naama rypyssä siitä, miksei yhteiskunta huolehdi meistä, kaikki menee pieleen, kaikki on jonkun muun syytä. Jos suomalaiset oppisivat ottamaan vähän löysin rantein välillä ja ajattelisivat päivässä yhden myönteisen ajatuksen lisää, elinikä pitenisi varmasti... Onko ihan oikeasti niin vaarallista, jos kaikki ei ole niin superhyperturvallista ja ennustettavaa?

Loppuun vielä siitä, kuinka minua ainakin ennen peloteltiin sillä, kuinka turvatonta ulkomailla on. Onko näin? Taskuvarkaita varmaan on enemmän, mutta tuntuu, että Suomessa turvallisuus on sitä, että saa vapaasti omassa rauhassa kuolla sairauskohtaukseen keskelle katua, kukaan ei auta. (Vrt. Italiassa asuvan kirjoitus siitä, että jos kadulla kompastuu, on kymmenen ihmistä kysymässä miten voit.)

Joka kerta näin on käynyt Suomessa. Kaikki kerrat kun joku tuntematon on käynyt solvaamaan minua, humalainen käyttäytynyt uhkaavasti jne. ovat sattuneet Suomessa.

Ja kallistahan Suomessa on myös, enkä nyt ole niin vakuuttunut Suomen terveydenhuollostakaan...

Mikä?

Pohjustuksena, etten ole mikään perähikiän patriootti, joka ei ole koskaan Suomen rajojen ulkopuolella käynyt, vaan olen matkustellut paljon ja myös asunut lyhyehköjä aikoja 2kk-1,5 v ulkomailla, nyt taas Suomessa. Minulla on myös monesta maasta olevia ystäviä. Mä en ihan tunnista teidän kertomuksianne Suomesta, ja tuleekin mieleen että missä piireissä oikein liikutte Suomessa käydessänne. Ihmiset ovat kyllä tylympiä kaduilla, se on totta, mutta mielestäni yhteisöllisyyttä on nykyään (?) jo paljon enemmän, saan itse apua tarvittaessa, samoin annan sitä. Tuntuu jotenkin pahalta, kun niputatte "meidät suomalaiset" kaikki samaan nippuun.



Sitten ne kysymykset, joihin toivon asiallisia vastauksia ja että hetken pohtisitte niitä. Moni kehuu kuinka ihana elintaso on siellä toisessa maassa, on mahdollista pitää siivoojaa ja käydä manikyyreissä ihan tavallisella duunarinkin palkalla. Eikö teitä yhtään häiritse tuollainen "kastijako"? On selvää että jos siivoojalle maksetaan niin vähän että sellaista voi kuka tahansa pitää, niin siivooja on todella todella köyhä itse eikä hänellä ole juuri mitään mahdollisuutta nousta tuosta köyhyydestä ja kurjuudesta. Kun niitä sosiaalitukiakaan ei ole. Mielestäni monessa vastauksessa näkyy hirveän itsekeskeinen ajatusmaailma ja jotenkin elintason sokaisema ajattelu - kunhan meillä on uima-altaat ja siirtolaisnainen käy siivoamassa pari kertaa viikossa niin elämä on hienoa. Entäs sen siivoojan elämä? Täällä Suomessa siivojia käy kodeissa paljon harvemmilla, koska siivouspalvelut ovat kalliita. Siitä syystä että ne siivoojat saavat ihan kohtuullista palkkaa ja voivat työllään elättää itsensä ja perheensä ihan normaalisti. En haluaisi Suomeen mitään kastijakoa, nyt jo puhutaan liikaa kansan kahtiajaosta. Eikö nämä kysymykset huoleta teitä yhtään, ketkä hymyssä suin puhutte siitä kuinka teidän kivalla asuinalueella ei edes näy niitä hirveitä huligaanibrittejä tai jotka voivat lekotella puoli-ilmaisessa manikyyrissä sillä aikaa kun joku toinen siivoaa kodin.



Ja hinnoista - ítse kulutan aika vähän tai pikemminkin harkitusti. Käyn välillä Amerikassa ja seuraan myös amerikkalaisten ystävien elämää. Mun ekologista omaatuntoani hiertää ne kulutustottumukset todella paljon. Kun on halpaa niin ostetaan, kulutetaan kulutetaan. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on huomattavasti kevyempi kuin vaikka amerikan ihmemaan.



Älkää teilatko minua negatiiviseksi haukkujaksi vaan oikeasti kertokaa mulle että oletteko koskaan miettineet näitä asioita? En pidä mahdottomana sitä, että asuisimme joskus itsekin ulkomailla, sillä olen välitön ihminen, jonka tunneilmaukset sopisivat ehkä toisenlaisille leveysasteille. Tällaista sekalaista pohdintaa nyt kuitenkin.

Ovatkohan muiden maiden keskustelupalstat pelkästään positiivisia hengeltään? Keskustelu täällä ei minusta vastaa ainakaan minun arkikokemuksia ja sitä, millaista ihmisten kanssa on olla vuorovaikutuksessa.



Ja arjesta.. Me ollaan varmaan sitten osuttu mukavaan naapurustoon, kun autetaan puolin ja toisin, vaihdetaan kuulumisia ja joskus pelataan pelejä ja juhlitaankin porukalla. Mutta on totta, ettei täällä koko perheen voimin istuta ravintolassa iltoja tai käydä pubeissa harvasen päivä (koska niiden lasten kanssa pitää olla).



MUTTA. Itsekin kärsin valon puutteesta enkä pidä kylmästä. Siksi aina haaveillaankin, josko sitä joskus muutettaisiin Italiaan tms. :) Toisaalta haluan kuitenkin kasvattaa lapsemme suomalaisiksi ja mulla menee hermo toimimattomiin asioihin ulkomailla.



Mulle sopisi parhaiten, että puolet vuodesta ulkomailla ja puolet täällä, missä on kaikki läheiset :) Aika vaikeaa toteuttaa..?

Palvelut ovat myös onnettomia, lapsia ja vanhuksia hoidetaan ihan minimiponnistelulla naama nyrpeänä.

Italiaissa YHTEISÖLLISET JA MUKAVAT JA AUTTAVAISET hoitajat.........pahoinpitelivät vanhuksia. Mutta tällaiset asiat hys hys, vain Suomessa kaikki on huonosti. Italiassa ihmiset on YHTEISÖLLISIÄ JA MUKAVIA JA AUTTAVAISIA.

http://www.metropoli.net/kaupunkilehti/uutiset/rikokset/hoitajat-pahoin…

MUTTA. Itsekin kärsin valon puutteesta enkä pidä kylmästä. Siksi aina haaveillaankin, josko sitä joskus muutettaisiin Italiaan tms. :)

Oletko tietoinen että Italiassa on kuolut tänä talvena enemmän ihmisiä kylmään kuin Suomessa?

niistä pelätyistä huligaanibriteistä se, että olen saanut sellaistenkin lähellä asua ja oleskella, ja ovat mielestäni kohteliaampia kuin vastaava porukka Suomessa. Ihan niillä perustyöttömillä alko-ongelmaisilla köyhilläkin on yleensä olemassa peruskäytöstavat, toisin kuin suomalaisella perusluuserilla, joka ei puhu eikä pukahda, vetää vaan kaksin käsin viinaa ennen kuin puukottaa jonkun. Ja ennen kuin joku vetoaa Daily Mailiin, raaka tilastotieto kertoo, että väkivalta on Suomessa paljon pahempi ongelma kuin Englannissa.

MUTTA. Itsekin kärsin valon puutteesta enkä pidä kylmästä. Siksi aina haaveillaankin, josko sitä joskus muutettaisiin Italiaan tms. :)

Oletko tietoinen että Italiassa on kuolut tänä talvena enemmän ihmisiä kylmään kuin Suomessa?

Kylma tappaa, kun talot on rakennettu lampoisiin ilmoihin ja autoissa on kesarenkaat.

Yhta lailla Suomessa kuupahtaa ihmisia kun on tavallista kuumempi kesa. Se riippuu mihin on tottunut, ja miten on varauduttu etukateen.

Ehkä pakenette jotain sellaista, mitä me muut suomalaiset emme ole koskaan joutuneet kohtaamaan, eikä ennakkoasenne kotimaahan ole siksi niin hurjan negatiivinen.

niistä pelätyistä huligaanibriteistä se, että olen saanut sellaistenkin lähellä asua ja oleskella, ja ovat mielestäni kohteliaampia kuin vastaava porukka Suomessa. Ihan niillä perustyöttömillä alko-ongelmaisilla köyhilläkin on yleensä olemassa peruskäytöstavat, toisin kuin suomalaisella perusluuserilla, joka ei puhu eikä pukahda, vetää vaan kaksin käsin viinaa ennen kuin puukottaa jonkun. Ja ennen kuin joku vetoaa Daily Mailiin, raaka tilastotieto kertoo, että väkivalta on Suomessa paljon pahempi ongelma kuin Englannissa.

mutta pakkohan siina on jotain peraa olla, jos lahes jokainen ketjuun kirjoittanut ulkosuomalainen mainitsee suomalaisen yrmeyden ja masentavan henkisen ilmapiirin. Sita ei huomaa kuin useamman vuoden ulkomailla asumisen jalkeen, koska itsessakin se muutos kestaa jonkun aikaa. Parissa vuodessa ei viela tapahdu mitaan muutosta, kymmenessa vuodessa alkaa jo nahda erot paremmin. Siis ihmisten luonteissa. Ja itsessaan.



Itse en juurikaan tuo vieraita muualta, ja ahdistaa vieda jopa omaa perhetta Suomeen, koska vieraanvaraisuus puuttuu taysin. Suomessa tuntuu, etta on vain taakka vieraana. Kun taas muualla pain maailmaa vieraat otetaan ilolla vastaan.

Suomen ilmaston kehujia. Oletteko ikinä katsoneet ikkunasta ulos?

Tietenkin Siperiassa saattaa olla vielä ikävämpää, mutta ei varmasti löydy monta maata, jossa ilmasto olisi yhtä surkea kuin Suomessa. Seitsemän kuukautta pimeää, märkää tai sitten pimeää ja kylmää...

Mä taas vihaan talvea ja pakkasta yli kaiken kuin myös sen vastakohtaa kovaa hellettä myös.

Mulle yksinkertaisesti olisi paras ilmasto Britanniassa : ) se parjattu, kamala saarivaltakunnan ilmasto on parasta mitä olen kokenut, oikeasti. Ja muuttaisimme perheeni kanssa sinne heti jos vain saisimme siellä perheemme elätettyä. Vietämme siellä kaikki mahdolliset lomat ja tuntuu, ettei se enää riitä.

Me ihmiset vaan olemme niin erilaisia, joku vihaa brittiläisyyttä sydämensä pohjasta, minä ja mieheni taas rakastamme.

Lyhyen kesänkin pilaa sitten punkit, hyttyset, paarmat...

Tulipas tästä ketjusta taistelutanner.. Tarkoitukseni oli vain kysyä muilta ulkosuomalaisilta, oliko heillä aikomus muuttaa takaksin Suomeen ja oliko heillä samanlaisia tuntemuksia, että viihtyvät paremmin ulkomailla, eikä siksi paluu ole mielessä.



En nyt ajattele tätä asiaani poliittisesti tms. Minä ja perheeni vain viihdymme täällä Italiassa paremmin. NÄmä ihmiset täällä ovat uskomattomia. Ja kuten joku kirjoittikin tuossa aiemmin, olen samaa mieltä. Eli kun yhteiskunnassa ei homma oikein toimi, turvaudutaan perheeseen, ystäviin, naapureihin. Kun kaikki muu ympärillä ei ole niin hyvin, se ihmisten iloisuus, positiivisuus ja usko parempaan pitää heidät täysjärkisinä. Ja tuntuu, että ovat oivaltaneet sen, että perhe ja ystävät ovat lopulta se tärkein asia elämässä, ei materia jne.



Nämä ovat vain minun mielipiteitäni, joku muu varmasti on eri mieltä ja kokee asiat eri tavalla. Kuten alkuperäisessä kirjoituksessani sanoinkin, Suomi on ihana maa, se on minun kotimaani. Se, etten viihdy siellä niin hyvin, kuin täällä nykyisessä asuinmaassani, ei vähennä mitenkään Suomen arvoa.



Ap

Mutta nyt jonkun aikaa ulkomailla asuneena, olen huomannut, että mulla vaan on niin paljon tärkeämpää ihmisten positiivisuus, iloisuus, yhteisöllisyys, avuliaisuus.

Nama itsellenikin ovat tarkeita. En alunperin lahtenyt jaadakseni, mutta nyt kun vuosia on jo takana melkein 10, en pysty enaa kuvittelemaan itseani Suomeen pysyvasti asumaan juurikaan sen useasti mainitun yrmeyden vuoksi. Australian lansirannikolla asumme.

Ja ennen kuin joku vetoaa Daily Mailiin, raaka tilastotieto kertoo, että väkivalta on Suomessa paljon pahempi ongelma kuin Englannissa.

Laita ihmeessä lähde tuohon tietoon. Suomessa ei ole kadulle puukotettu ketään pitkiin aikoihin.

Kylma tappaa, kun talot on rakennettu lampoisiin ilmoihin ja autoissa on kesarenkaat.

Nyt se onkin talojen vika. Juurihan sanoit että siellä on niin mukavan lämmintä. Ei kai lämpimässä tarvita talviasuttavia taloja?

Hollantilainen suvaitsevaisuus

on myös yksi "ulkomamma". Hyvää päivää teille Hollannista!

Vähiten haluan laittaa miestäni siihen tilanteeseen, hänkun on ulkomaalainen ja en haluaisi että kukaan tulee "mamuttelemaan" hyvää miestä. Helpompi on elää täällä missä ihmiset ovat paljon suvaitsevaisempia.

<a href="http://tinyurl.com/7zu7y67" alt="http://tinyurl.com/7zu7y67">http://tinyurl.com/7zu7y67</a&gt;

<a href="http://tinyurl.com/76zfb6d" alt="http://tinyurl.com/76zfb6d">http://tinyurl.com/76zfb6d</a&gt;

<a href="http://tinyurl.com/86kezcu" alt="http://tinyurl.com/86kezcu">http://tinyurl.com/86kezcu</a&gt;

Kannattaisko ihan pitää mölyt mahassa kun ei ole millä huudella. Maanne näyttää suomalaisen silmin todella negatiiviselta ja suvaitsemattomalta.

Voin todellakin tästä asiasta puhua koska minullapas onkin vertailukohteita! Hollanti ja Suomi eivät ole ainoita maita jossa olen asunut.

Enkä väittänyt missään vaiheessa että täällä kaikki ovat suvaitsevaisia (esim. Geert Wilders on "hyvä" poikkeus) ja että tämä paikka muka olisi maanpäällinen paratiisi. Mutta, täällä on ulkomaalaisen helpompi elää, sopeutua ja saada töitä kuin Suomessa. Ei tarvitse edes osata Hollantia että saa ihan ok töitä. Yritäppä saada Suomessa töitä ilman suomenkielentaitoa, onnistuuko?

Ja et tainnut tietää että toisen maailmansodan jälkeen Hollanti pyysi ulkomaalaisia tulemaan Hollantiin, asettumaan aloilleen ja tekemään töitä (turkkilaisia, surinaamilaisia ja indonesialaisia). Luuletko ettei maa ja sen kansalaiset opi suvaitsevaisiksi kun täällä kuitenkin on jo muutaman sukupuolven eläneitä maahanmuuttajia? Enkä edes aio ottaa sen kummemmin esille siirtomaita.

Ja miksi sanot "maanne"? Minä olen kuule ihan Suomen kansalainen, minä vain asun toisaalla.

Ja ennen kuin joku vetoaa Daily Mailiin, raaka tilastotieto kertoo, että väkivalta on Suomessa paljon pahempi ongelma kuin Englannissa.

Laita ihmeessä lähde tuohon tietoon. Suomessa ei ole kadulle puukotettu ketään pitkiin aikoihin.

Et sitten asu Tampereella.

http://www.guardian.co.uk/uk/2011/jan/20/murder-rate-lowest-12-years

Olemme varmaankin jäämässä tänne pysyvästi, niin monen asian takia. Suomessa on niin paljon ihmisiä, jotka valittavat, haastavat riitaa ja arvostelevat toisia kaikesta, eli pilaavat henkistä ilmapiiriä. Naapurit valittavat lapsista, ja kaikesta tapellaan yhtiökokouksissa. On kyllä ihaniakin ihmisiä paljon eli ei tietenkään kaikki ole samasta muotista, mutta se yleinen ahdasmielinen kyttäyskulttuuri on niin kamalaa. Kukaan ei välitä tuntea toisiaan. Meidän naapuri täällä kertoi sairastavansa syöpää heti avoimesti tänne muutettuamme. Eipä tarvitse miettiä ja arvuutella miksi se on välillä niin väsyneen näköinen ja miksi luonaan käy lääkäreitä ym. Avoimuus on ihanaa. Se estää paljon väärinkäsityksiä ja tuo ihmisiä lähelle toisiaan.



Meillä lapset on täällä ihan tavallisissa kouluissa ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Koulupuvut on musta hyvä juttu, ei tarvitse pukeutua pissiksiksi jo alle 10-vuotiaina vaan saa näyttää lapselta-meikkiä, koruja ym. ei saa olla kouluissa käytössä. Kouluissa hyvä henki, kiusaamista ei sallita, siitä ollaan tosi tarkkoja. On paljon sääntöjä ja opetetaan lapset kohteliaksi: mm. opea puhutellaan Mrs X

(sukunimellä).



Englannissa ei ole ikinä meri kaukana, ei meilläkään. Meren äärellä on ihana rentoutua, nauttia lämmöstä. Talvi on niin lyhyt. Ilmat ovat paljon paremmat kuin Suomessa ja lumestakin saa nauttia pari viikkoa joka talvi. Asunto meillä on moderni ja lämmin, ihan kuin Suomessa.



Suomessa on myös lastenkasvatuskulttuuri ahdistavaa. Vanhempia kytätään ja arvostellaan koko ajan, ja jos ei ole viemässä päivähoitoon lasta n. 3-vuotiaana, ihmetellään heti miksi (neuvolalääkäri kysyi minulta Suomessa, minkä takia haluan hoitaa omaa 2.5-vuotiastani

kotona, heh). Täällä saa kasvattaa lapsia vapaammin, ei tarivtse sulautua yhteen muottiin ja ei ole sataa kasvatustieteilijää kyttäämässä ja antamassa diagnooseja, jos lapsi on vähän villillä tuulella. Ihmiset pukeutuu sen mukaan, miten itse tuntuu hyvältä, ei sen mukaan, miten "pitäisi" pukeutua- joulukuussa vielä näki ihmisiä, lapsiakin, hihattomissa paidoissa, mikäs siinä, jos ei tule kylmä. Suomessa on liikaa jäykkyyttä ja suvaitsemattomuutta ja muiden tuomarointia ja kyttäystä=stressaavaa elämää varsinkin lasten kasvattajille.



Kummassakin maassa on paljon hyvää ja monia asioita ikävöin Suomesta, kuten sukulaisia ja ystäviä. Tosin heilläkin oli Suomessa asuessamme arjessa niin kiire, että harvakseltaan vain näimme. Täällä lapset viihtyvät hyvin, ovat sopeutuneet ja tänne varmaankin jäämme. Suomessa käymme visiiteillä pari kertaa vuodessa, ja sitten nautimme niistä hyvistä puolista siellä.