Muita ulkosuomalaisia, jotka eivät halua muuttaa enää takaisin Suomeen?

ihmiset etelämpänä Euroopassa miten perhekeskeisiä, kun niin väitetään? Olen täällä Suomessa kotiäitinä vähän isommille lapsille ja kyllä sitä itsensä ihan oudoksi linnuksi tuntee. Kaikki perhekerhot sun muut ovat täynnä aivan pieniä lapsia. Kivojahan nuo kerhot ovat ja meillä ainakin on keskusteluryhmiä liittyen vanhemmuuden haasteisiin ja kiva juttu ovat nekin, mutta... Kaikesta paistaa täällä se, että kyllä kotona lasten kanssa on RANKKAA ja VAIKEAA. Suureksi osaksi se varmaan johtuu siitä kuuluisasta yhteisöllisyyden puutteesta eli hoitoapua ei juuri saa, ellei oma äiti asu naapurissa. Kaikesta tehdään psykologisia ongelmia. Jos on monta vuotta nukkunut katkonaisesti ja selvästi liian vähän, ollaan kiinnostuneita vain siitä, onko masennusta. Keskusteluryhmissä puidaan ongelmia ongelmia perään, ja selkäytimeen syöpyy, että oma perhe ei suinkaan ole ennen kaikkea ilo, vaan ankea työmaa. Kotiäidin on pakko olla jollain tavalla masentunut ja kerhoissa on pakko juosta, jotta saa vähän happea, etteivät ne kaameat kodin seinät kaadu päälle. Siis kerhot sun muut ovat kivoja, mutta suhtaudutaanko missään muualla omaan perheeseen näin ahdistavalla tavalla?

ihmiset muualla Euroopassa perhekeskeisempiä kuten väitetään? Olen pitkän linjan kotiäiti ja aivan kummajainen täällä Suomessa. Äideille järjestetään kerhoissa keskusteluryhmiä, joissa puidaan äitiyden kamaluutta. Kotiäidin on pakko olla masentunut ja kodin seinät kaatuvat päälle, jos ei pääse "ihmisten ilmoille". Kerhot ja keskustelut ovat tarpeellisia ja kivoja, mutta onko missään muualla suhtautuminen omaan perheeseen näin ahdistunutta?



Oma lukunsa on vielä kaiken psykologisointi. Kun kuuluisaa yhteisöapua ei ole saatavilla ja asenne on, että yksin pärjätään, voi äiti nukkua monta vuotta katkonaisesti ja liian vähän, ja mitä tehdään? Kysellään, onko masennusta! Kävisikö univelka? Avuksi tarjotaankin sitten sitä kuuluisaa keskustelua...

Sori, tuli kaksi viestiä samasta asiasta! Kone ilmoitti, ettei ekaa yritystä olisi hyväksynyt...

En nyt ajattele tätä asiaani poliittisesti tms. Minä ja perheeni vain viihdymme täällä Italiassa paremmin. NÄmä ihmiset täällä ovat uskomattomia. Ja kuten joku kirjoittikin tuossa aiemmin, olen samaa mieltä. Eli kun yhteiskunnassa ei homma oikein toimi, turvaudutaan perheeseen, ystäviin, naapureihin. Kun kaikki muu ympärillä ei ole niin hyvin, se ihmisten iloisuus, positiivisuus ja usko parempaan pitää heidät täysjärkisinä. Ja tuntuu, että ovat oivaltaneet sen, että perhe ja ystävät ovat lopulta se tärkein asia elämässä, ei materia jne.

Ap

Ja mikä olikaan syynä siihen että Suomi elättää nyt Italiaa, ei kai vaan ne MAHTAVAT italiaiset? Miksi heidän moraalinsa sallii tällaisen?

Entä haluatko kommentoida linkkaamaani videoita missä Italialaiset pahonpipitelevät vanhuksiaan, vai haluatko vaieta siitä että italialaiset ovat pohjimmiltaa sekä moraalittomia että sikoja ja se ystävällisyys on vain pintakiiltoa? Jos italialaisilla olisi yhtään sydäntä, ei siellä olisi myöskään romanien vainoja, maahanmuuttajien orjuuttamista, mafiaa, joka tappaa ihmisiä. Entä eivätkö italialaiset poliitikot olekin italialaisia (MAHTAVIA, AUTTAVAISIA)? Jos kyllä, niin miksi he laittavat rahoja omiin taskuihinsa eivätkä maansa köyhien asioita kuntoon? Onko esimerkiksi se maanjäristyksestä kärsinyt kylä saanut vieläkän mitään apua?

Mitä enemmän teidän juttuja lukee, sitä enemmän olen mielissäni että kaltaisenne itsekkäät ja omaa napaanne tuojottavat suomalaiset muuttavat pois Suomesta. Ehkä Suomen vahvuus on juuri siinä että täältä lähtee se kaikkein epätervein aines. Etelän heikkous on siinä että se vetää paskaaa puoleensa. Ei teidän haukkunne netissä meille haavaa tee.

ihmiset etelämpänä Euroopassa miten perhekeskeisiä, kun niin väitetään? Olen täällä Suomessa kotiäitinä vähän isommille lapsille ja kyllä sitä itsensä ihan oudoksi linnuksi tuntee. Kaikki perhekerhot sun muut ovat täynnä aivan pieniä lapsia. Kivojahan nuo kerhot ovat ja meillä ainakin on keskusteluryhmiä liittyen vanhemmuuden haasteisiin ja kiva juttu ovat nekin, mutta... Kaikesta paistaa täällä se, että kyllä kotona lasten kanssa on RANKKAA ja VAIKEAA. Suureksi osaksi se varmaan johtuu siitä kuuluisasta yhteisöllisyyden puutteesta eli hoitoapua ei juuri saa, ellei oma äiti asu naapurissa. Kaikesta tehdään psykologisia ongelmia. Jos on monta vuotta nukkunut katkonaisesti ja selvästi liian vähän, ollaan kiinnostuneita vain siitä, onko masennusta. Keskusteluryhmissä puidaan ongelmia ongelmia perään, ja selkäytimeen syöpyy, että oma perhe ei suinkaan ole ennen kaikkea ilo, vaan ankea työmaa. Kotiäidin on pakko olla jollain tavalla masentunut ja kerhoissa on pakko juosta, jotta saa vähän happea, etteivät ne kaameat kodin seinät kaadu päälle. Siis kerhot sun muut ovat kivoja, mutta suhtaudutaanko missään muualla omaan perheeseen näin ahdistavalla tavalla?

Meillä tosiaan pelaa tuo naapuriapu täällä niin hyvin, että väsynyttä äitiä autetaan lähes automaattisesti. Masennusdiagnoosia ei rynnätä heti tekemään.

Myös kaikenlainen ulkopuolinen apu lapsiperheessä koetaan täysin normaalina, esim. siivooja, oma äiti, au pair, nanny, jne. Perheelliset aikuiset käyvät myös pubeissa ja ulkona syömässä, eivätkä jää neljän seinän sisälle. Lapsia otetaan myös pubiin mukaan, niissä ei silloin kännätä, vaan syödään ja otetaan pari drinksua. Meininki on erittäin rentoa. Mikään ei ole niin hirveän tarkkaa (lasten pukeutuminen sään mukaan, ruokailut, jne), paitsi hyvä käytös on tärkeää. Kiusaaminen on iso juttu meidän lasten koulussa ja siihen puututaan rankalla kädellä.

Luulen, että tälläisessä ilmapiirissä vanhemmalla on helpompaa kuin Suomessa.

Esim. meidän kuopuksen ollessa vauva, naapuri vei kaksi muuta lastani JOKA AAMU kouluun ja leikkikouluun, ihan pyytämättä. Nyt itse hoidan välillä muiden lapsia ja usein he jäävät meille syömäänkin. Tämä on kyllä aivan mahatav systeemi, vaikka muuten tässä maassa on kaikenlaista pahasti vialla. Ihmiset ovat kuitenkin aivan ihania ja arvostan tätä ihmisläheisyyttä oikeastaan enemmän kuin mitään muuta.

En nyt ajattele tätä asiaani poliittisesti tms. Minä ja perheeni vain viihdymme täällä Italiassa paremmin. NÄmä ihmiset täällä ovat uskomattomia. Ja kuten joku kirjoittikin tuossa aiemmin, olen samaa mieltä. Eli kun yhteiskunnassa ei homma oikein toimi, turvaudutaan perheeseen, ystäviin, naapureihin. Kun kaikki muu ympärillä ei ole niin hyvin, se ihmisten iloisuus, positiivisuus ja usko parempaan pitää heidät täysjärkisinä. Ja tuntuu, että ovat oivaltaneet sen, että perhe ja ystävät ovat lopulta se tärkein asia elämässä, ei materia jne.

Ap

Ja mikä olikaan syynä siihen että Suomi elättää nyt Italiaa, ei kai vaan ne MAHTAVAT italiaiset? Miksi heidän moraalinsa sallii tällaisen?

Entä haluatko kommentoida linkkaamaani videoita missä Italialaiset pahonpipitelevät vanhuksiaan, vai haluatko vaieta siitä että italialaiset ovat pohjimmiltaa sekä moraalittomia että sikoja ja se ystävällisyys on vain pintakiiltoa? Jos italialaisilla olisi yhtään sydäntä, ei siellä olisi myöskään romanien vainoja, maahanmuuttajien orjuuttamista, mafiaa, joka tappaa ihmisiä. Entä eivätkö italialaiset poliitikot olekin italialaisia (MAHTAVIA, AUTTAVAISIA)? Jos kyllä, niin miksi he laittavat rahoja omiin taskuihinsa eivätkä maansa köyhien asioita kuntoon? Onko esimerkiksi se maanjäristyksestä kärsinyt kylä saanut vieläkän mitään apua?

Mitä enemmän teidän juttuja lukee, sitä enemmän olen mielissäni että kaltaisenne itsekkäät ja omaa napaanne tuojottavat suomalaiset muuttavat pois Suomesta. Ehkä Suomen vahvuus on juuri siinä että täältä lähtee se kaikkein epätervein aines. Etelän heikkous on siinä että se vetää paskaaa puoleensa. Ei teidän haukkunne netissä meille haavaa tee.

Hyvä, ettei tee haavaa, ei kai tässä sellaisesta nyt kyse olekaan. Tämä on keskustelua. Suomessa on monia hyviä puolia, mutta niin on muissakin maissa! Kiva, että ihmiset löytävät itselleen ja luonteelleen sopivan asuinmaan. Ei kannata ottaa siitä herneitä nenään kenenkään.

Englanti on ainakin niin kuppainen mesta, että täällä ei pysty asumaan ja olemaan. Talot ja oikeastaan kaikki on niin vanhanaikaista ja surkeaa, että ei vaan jaksa tälläistä. Meillä on hieno talo Suomessa valmiina isolla tontilla lähellä kaikkea, joten kyllä sinne mielellään palaa puolen vuoden päästä. Koko systeemi on kuin tosiaan joskus 60-luvulla Suomessa, ei mitään järkeä missään ja ilmasto on huonompi kuin Suomessa. Jonnekin Australiaan tms voisi toki muuttaa tai jenkkeihin, mutta ei esim Saksaan tai Englantiin eikä todellakaan mihinkään etelä-Euroopan maihin, luen ne edelleen kehitysmaiksia.

Skotlannissa on kaksi vuodenaikaa: syksy ja kevat. Keli on paska koko ajan, ihmiset ihan yhta vittumaisia kuin Suomessakin ja infrastruktuuri sita samaa kuin saaren etelapuolellakin. Ruoka on onneksi tosi halpaa ja laakkeet + terveydenhoito taysin ilmaista.

Onneksi taalta paasee kahden vuoden paasta pois.

Vituttaa tämä nykyisen asuinmaani likaisuus, ihmisten epärehellisyys ja jatkuva ulkomaalaisten expatien kusetus. Vuokratkin on meillä ulkomaalaisilla asukkailla kymmenkertaiset verrattuna paikallisiin. Mihinkään ei voi luottaa: ei virkamiehiin, ei poliiseihin - kaikki lahjottuja.

On täällä tietysti hyviäkin puolia. Paljon kulttuuria ja miljoonakaupungin klubit ja shoppailumahdollisuudet. Mutta kaipaan todella paljon Suomeen ja lasten tullessa kouluikään muutetaan varmasti takaisin.

Et sitten asu Tampereella.

<a href="http://www.guardian.co.uk/uk/2011/jan/20/murder-rate-lowest-12-years" alt="http://www.guardian.co.uk/uk/2011/jan/20/murder-rate-lowest-12-years">http://www.guardian.co.uk/uk/2011/jan/20/murder-rate-lowest-12-years</a…;

Britanniassa tehdään 13 795 puukotusta vuosittain. Suomessa noin alle 300

http://www.independent.co.uk/news/uk/crime/14000-knife-victims-a-year-8…

Suomesta, ja tuleekin mieleen että missä piireissä oikein liikutte Suomessa käydessänne. Ihmiset ovat kyllä tylympiä kaduilla, se on totta, mutta mielestäni yhteisöllisyyttä on nykyään (?) jo paljon enemmän, saan itse apua tarvittaessa, samoin annan sitä. Tuntuu jotenkin pahalta, kun niputatte "meidät suomalaiset" kaikki samaan nippuun. Sitten ne kysymykset, joihin toivon asiallisia vastauksia ja että hetken pohtisitte niitä. Moni kehuu kuinka ihana elintaso on siellä toisessa maassa, on mahdollista pitää siivoojaa ja käydä manikyyreissä ihan tavallisella duunarinkin palkalla. Eikö teitä yhtään häiritse tuollainen "kastijako"? On selvää että jos siivoojalle maksetaan niin vähän että sellaista voi kuka tahansa pitää, niin siivooja on todella todella köyhä itse eikä hänellä ole juuri mitään mahdollisuutta nousta tuosta köyhyydestä ja kurjuudesta. Kun niitä sosiaalitukiakaan ei ole. Mielestäni monessa vastauksessa näkyy hirveän itsekeskeinen ajatusmaailma ja jotenkin elintason sokaisema ajattelu - kunhan meillä on uima-altaat ja siirtolaisnainen käy siivoamassa pari kertaa viikossa niin elämä on hienoa. Entäs sen siivoojan elämä? Täällä Suomessa siivojia käy kodeissa paljon harvemmilla, koska siivouspalvelut ovat kalliita. Siitä syystä että ne siivoojat saavat ihan kohtuullista palkkaa ja voivat työllään elättää itsensä ja perheensä ihan normaalisti. En haluaisi Suomeen mitään kastijakoa, nyt jo puhutaan liikaa kansan kahtiajaosta. Eikö nämä kysymykset huoleta teitä yhtään, ketkä hymyssä suin puhutte siitä kuinka teidän kivalla asuinalueella ei edes näy niitä hirveitä huligaanibrittejä tai jotka voivat lekotella puoli-ilmaisessa manikyyrissä sillä aikaa kun joku toinen siivoaa kodin. Ja hinnoista - ítse kulutan aika vähän tai pikemminkin harkitusti. Käyn välillä Amerikassa ja seuraan myös amerikkalaisten ystävien elämää. Mun ekologista omaatuntoani hiertää ne kulutustottumukset todella paljon. Kun on halpaa niin ostetaan, kulutetaan kulutetaan. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on huomattavasti kevyempi kuin vaikka amerikan ihmemaan. Älkää teilatko minua negatiiviseksi haukkujaksi vaan oikeasti kertokaa mulle että oletteko koskaan miettineet näitä asioita? En pidä mahdottomana sitä, että asuisimme joskus itsekin ulkomailla, sillä olen välitön ihminen, jonka tunneilmaukset sopisivat ehkä toisenlaisille leveysasteille. Tällaista sekalaista pohdintaa nyt kuitenkin.

Olen asunut kahdeksassa (+suomi) eri maassa. Euroopassa, USA:ssa ja kaakkoisaasiassa. Asun edelleen ulkomailla ja kaipaan koko ajan enemmän ja enemmän suomeen takaisin.

Miksi? Pidän vuodenajoista, jopa siitä kovasta pakkasesta ja syksyn kurakeleistä. Puhtaasta luonnosta, suomi on ainakin vieläsuht turvallinen paikka asua. Koulua en niin kovin korkealle suomessa arvosta, mutta ihan ok.

Sukulaiset on siellä.

Ja mä olen varmaan omituinen kun en koe suomalaisia töykeiksi enkä juroiksi. Olisikohan omasta käytöksestä kiinni? Viim kesän vauvana sai yhtälailla paljon huomioita suomessa kuin täälläkin, apua sai pyytämättä jne.

Haluan lapsestani Suomalaisen jolla on hyvät ja vahvat juuret oman maan multaan.

Miksi olen lähtenyt pois. Seikkailunhalusta.

Sitten tuohon siivooja yms asiaan. Meillä on autokuski, kaksi kotiapulaista ja puutarhuri. Meidän henkilökunnen elämä olis paljon kurjempaa jos heillä ei olisi töitä. Me ulkomaalaisina maksamme 3-4 kertaa korkeampaa palkkaa kuin paikalliset.

En tarvitsisi autonkuljettajaa, mutta näin työllistän ihmisen. Samoin pärjäisin ilman kotiapulaisia, mutta jälleen työllistän 2 ihmistä. No, ilman puutarkuriakin pärjäisi, mutta en halua ja jälleen työllistämme yhden kenkilön.

Asume kehitysmaassa ja meidän henkilökunta on onnellisia siitä, että olemme heidät työllistäneet. He voivat maksaa vuokransa yms muun asumisen. Saavat lapsensa hieman parempaa kouluun, ruokaa perheelleen jne.

Eli en koe riistäväni ketään. Maksamme enemmän palkkaa kuin mitä minimipalkka on tässä maassa.

Annamme bonusta 2 kertaa vuodessa = 2x ylimääräinen palkka. Maksamme terveydenhoitokuluja, lääkäreitä, silmälaseja yms. henkilökunnallemme ja perheilleen.

Sen lisäksi maksamme paikallista sairausvakuutusta heille. Lahjoja lapsille jne.

Lisäksi, kun lähdemem maasta maksamme tietyn summan rahaa heille, jotta heillä on aikaa etsiä uusi työpaikka. Toki lähes aina olemme pystyneet suositusten kautta hommaamaan heille uuden työpaikan, silti saaneet tuon ekstrarahan.

Että näin kurjasti me kohtelemme henkilökuntaamme.

Englanti on ainakin niin kuppainen mesta, että täällä ei pysty asumaan ja olemaan. Talot ja oikeastaan kaikki on niin vanhanaikaista ja surkeaa, että ei vaan jaksa tälläistä. Meillä on hieno talo Suomessa valmiina isolla tontilla lähellä kaikkea, joten kyllä sinne mielellään palaa puolen vuoden päästä. Koko systeemi on kuin tosiaan joskus 60-luvulla Suomessa, ei mitään järkeä missään ja ilmasto on huonompi kuin Suomessa. Jonnekin Australiaan tms voisi toki muuttaa tai jenkkeihin, mutta ei esim Saksaan tai Englantiin eikä todellakaan mihinkään etelä-Euroopan maihin, luen ne edelleen kehitysmaiksia.

Skotlannissa on kaksi vuodenaikaa: syksy ja kevat. Keli on paska koko ajan, ihmiset ihan yhta vittumaisia kuin Suomessakin ja infrastruktuuri sita samaa kuin saaren etelapuolellakin. Ruoka on onneksi tosi halpaa ja laakkeet + terveydenhoito taysin ilmaista. Onneksi taalta paasee kahden vuoden paasta pois.

Tytär on asunut 2,5 vuotta Skotlannissa ja sanoo, että sää on kauhea mutta ihmiset aivan ihania. Saman olen huomannut itsekin siellä vieraillessani.

Hyvä, ettei tee haavaa, ei kai tässä sellaisesta nyt kyse olekaan. Tämä on keskustelua. Suomessa on monia hyviä puolia, mutta niin on muissakin maissa! Kiva, että ihmiset löytävät itselleen ja luonteelleen sopivan asuinmaan. Ei kannata ottaa siitä herneitä nenään kenenkään.

Ei tuo ole keskustelua. Sinulta kysyttiin miksi Italiassa niin moni asia on päin vittua, jos maassa asuu pääasiassa italialaisia ja päätäjät ovat italialaisia.

Jotenkin vain tuntuu, ettei sisareni ole kuitenkaan löytänyt paikkaansa maailmassa ja siksi korvaa aukkoa materialla ja haukkumisella. Toivottavasti jokainen löytäisi sen onnensa jostain päin maailmaa.

Se on selvää, että Suomessa ei materialla pröystäillä eikä haukuta ketään.

Suuri miinuspuoli on tosiaan se, etta taalla saa pelata turvallisuutensa puolesta. Suomessa toisiaan tappavat lahinna juopot ja rikolliset ja tuntemattoman pahoinpitelemaksi joutuminen on aarimmaisen epatodennakoista. Taalla saa iltaisin oikeasti pelata. Nuorisojengit (ne nedit ja chavit) puukottavat _huvikseen_ ohikulkijoita ja kanniset nuoret miehen ja naiset haastavat riitaa taksijonossa. Ryostoja tapahtuu keskella paivaa Edinburghin keskustassa ym mukavaa.

Suomessa en ole koskaan pelannyt iltaisin yksin liikkuessani (toki valtan pimeita puistoja ym, mutta kaupungilla liikkuessa ei tarvitse pelata).



Poliisiin en taalla luota: seurasin kerran pahoinpitelya jossa mies hakkasi toisen paata katukiveykseen ja kaksi poliisia seisoskeli 30m paasta pitamatta mitaan kiiretta. Ovat muutenki sen nakoista sakkia, etta ei tule ihan sama ammattikunta mieleen, kuin Suomessa. Poliisikoulukin on ihan eri asia taalla.



Ja sanotaan nyt viela, etta asun hyvin rikkaassa pohjoisen kaupungissa, en edes missaan Glasgowssa tms. pahamaineisessa paikassa.

Teillä ulkomailla asuvilla menee kivasti. Voisitteko olla kuitenkin niin kohteliaita että ette tulisi tänne palstalle pahoittamaan meidän muiden mieltä.

Ollaan niin masentuneita ja jurveloita jo muutenkin.

Hei mulla on idea! Muutetaan kaikki ulkomaille ja myydään Suomi eniten tarjoavalle.

Soluttaudutaan muihin kansoihin niin kyllä se jurous meistä aikanaan lähtee.

nättinokkaisia "sisä"suomalaisia. Miten se on teiltä pois, jos joku kertoo viihtyvänsä paremmin muualla? Tuosta aggressiivisesta puolustelusta tulee mieleen homofoobikot, joilla itsellään on ongelmia oman seksuaalisen suuntautumisensa kanssa. Jos todella olisitte tyytyväisiä elämäänne, ei parin anonyymin ulkosuomalaismamman mielipide liikuttaisi teitä suuntaan tai toiseen...



Itse olen asunut pois Suomesta nyt 5 vuotta, ja olen kotiutunut tänne Keski-Eurooppaan vallan mainiosti. Isoja plussia on monimuotisempi luonto, parempi ilmasto, lyhyt matka "kaikkialle" ja ihmisten avoimempi asenne - vaikka tässäkin kansassa on omat ärsyttävyytensä. ;)

Asume kehitysmaassa ja meidän henkilökunta on onnellisia siitä, että olemme heidät työllistäneet. He voivat maksaa vuokransa yms muun asumisen. Saavat lapsensa hieman parempaa kouluun, ruokaa perheelleen jne.

Eli en koe riistäväni ketään. Maksamme enemmän palkkaa kuin mitä minimipalkka on tässä maassa.

Sehän on juurikin riistämistä että jollain kansanosalla on varaa maksaa apulaisista. Ei tuon pitäisi olla millään matematiikalla mahdollista. Jotta ette olisi riistäjiä, teidän tuloista pitäisi verottaa niin paljon ettei teillä kertakaikkiaan olisi varaa tuohon elämäntasoonne. Verorahoille olisi varmasti valtiolla käyttöä. Eli tottakai olette riistäjiä.

Asume kehitysmaassa ja meidän henkilökunta on onnellisia siitä, että olemme heidät työllistäneet. He voivat maksaa vuokransa yms muun asumisen. Saavat lapsensa hieman parempaa kouluun, ruokaa perheelleen jne.

Eli en koe riistäväni ketään. Maksamme enemmän palkkaa kuin mitä minimipalkka on tässä maassa.

Sehän on juurikin riistämistä että jollain kansanosalla on varaa maksaa apulaisista. Ei tuon pitäisi olla millään matematiikalla mahdollista. Jotta ette olisi riistäjiä, teidän tuloista pitäisi verottaa niin paljon ettei teillä kertakaikkiaan olisi varaa tuohon elämäntasoonne. Verorahoille olisi varmasti valtiolla käyttöä. Eli tottakai olette riistäjiä.

nättinokkaisia "sisä"suomalaisia. Miten se on teiltä pois, jos joku kertoo viihtyvänsä paremmin muualla? Tuosta aggressiivisesta puolustelusta tulee mieleen homofoobikot, joilla itsellään on ongelmia oman seksuaalisen suuntautumisensa kanssa. Jos todella olisitte tyytyväisiä elämäänne, ei parin anonyymin ulkosuomalaismamman mielipide liikuttaisi teitä suuntaan tai toiseen...

Itse olen asunut pois Suomesta nyt 5 vuotta, ja olen kotiutunut tänne Keski-Eurooppaan vallan mainiosti. Isoja plussia on monimuotisempi luonto, parempi ilmasto, lyhyt matka "kaikkialle" ja ihmisten avoimempi asenne - vaikka tässäkin kansassa on omat ärsyttävyytensä. ;)

Mua ainakin ottaa päähän että omia valintojani tullaan tänne mollaamaan. Kai sitä nyt ihminen puolustautuu, vai mikä tämänkin ketjun pointti oli?

Aika harva "ulkomailla asuva" on muistanut jättää ääkköset pois viestistään:)