Mitä pahaa siinä on, että haluaa ns. oman tasoisensa kumppanin?

#85:lle

Mitä sitten katsotaan "harrastuksiksi"? Itse luen 1-3 kirjaa (paksuudesta riippuen) viikossa, en katso harrastavani kirjallisuutta. Lukeminen on mulle osa elämää. Käyn päivittäin lenkillä koiran kanssa, ei se ole harrastus vaan koiranomistajan velvollisuus. Teen itse aika paljon vaatteita, ihan sen takia että kauppojen vaatteet ei miellytä. Jos mua pyydetään luettelemaan harrastuksia, niin lista on aivan toinen. Jos nämä em. tekemiset lisään varsinaisiin harrastuksiini, niin eihän sitä kukaan usko että ehdin tekemään kaikkea tätä :)

Laiska töitään luettelee (vai miten se meni).

Minä en paheksu ihmisten kriteerejä, mutta ihmettelen miten muut osaa sellaisia asettaa. Minä en osaisi, mikä vaikeuttaa esim. nettideittailua. En minä osaa sanoa mitään ulkonäköön tai koulutustasoon tai harrastuksiin tai luonteenpiirteisiin liittyviä kriteerejä, joita toisessa etsin. Minä tiedän, että se tunne yhteenkuuluvuudesta voi tulla melkein millaisen kanssa vaan, mutta useimpien kanssa sitä vaan ei tule, ei vaikka mies olisi komea, varakas, sivistynyt jne.

Siksipä onkin ihan hiton hankalaa etsiä kumppania kun periaatteessa ei ole kriteerejä mutta oikeasti on se kaikkein tiukin kriteeri, eli että toiseen pitää syntyä spontaanisti jonkinlainen tunne että kuulutaan yhteen. Ei minua haittaa jos se minkä kanssa se tunne tulee, on vaikka 160 cm pitkä duunari. Mutta valitettavasti olen eläissäni sillä tapaa ihastunut vain kahteen mieheen: toinen niistä on exäni joka jätti minut 7 vuotta sitten ja toinen entinen varattu työkaveri jota en toki tavoitellutkaan kun oli varattu. Kuinkahan monet sadat nettideitit on käytävä että kohtaisin taas "sielunkumppanin"...

Se on tosiasia, että samantasoisilla on helpompaa elää yhdessä.

ärsyttää tuossa varmaan lähinnä se, että ko. vaatimusten listaaja vaikuttaa omahyväiseltä ja kehuvan itseään.

parantavat suhteen ennustetta. Ja vaikka rakastuminen tuntuu irrationaaliselta, minä uskon, että se todella tapahtuu, kun rationaalinenkin puoli ihmisestä antaa siihen luva, sopivan kumppanin kohdalla.

että sanojalla on liian suuret luulot itsestään.

Entä jos et muiden mielestä olekaan kaunis ja fiksu?

Ei kuulosta kovin fiksulta laukoa tuollaisia taso-odotuksia.

ärsyttää tuossa varmaan lähinnä se, että ko. vaatimusten listaaja vaikuttaa omahyväiseltä ja kehuvan itseään.

Kuulostaa sille, että pidät itseäsi kauniina ja fiksuna. Voit tietysti todistaa tiliotteellasi sen, että olet hyvin toimeentuleva, mutta kauneus ja fiksuus ovat katsojan silmässä / korvassa :-)

Kun sitä oikeanlaista ei löydy niin aletaan valittamaan "kun minä en koskaan löydä ketään".



Ei kai tuo muuten haittaakaan. Toisilla vain rima on melko korkealla. Kyse on kuitenkin vain ihmisestä ei yliolennosta

Hyvähän se on miettiä minkälaisen ihmisen kanssa viihtyisi parhaiten ja kykenisi luomaan tasapainoisen suhteen.



Itse lähdin nuorena ties minkälaisten tyyppien matkaan, ja san pettyä monta kertaa. Sitten päätin keskittyä opintoihini ja ryhdyin miettimään mitä haluan suhteelta ja millaisen kumppanin haluan ja tarvitsen.

Löysinkin sellaisen miehen ja hyvin on hänen kanssaan mennyt.

Tänä vuonna vietetään 15-vuotishääpäivää :)

että minusta ihmisiä ei voi jakaa mihinkään "tasoihin". Erilaisia ihmisiä on ja on totta kai ihan ok valita mieleisensä ihminen eri vaihtoehdoista. Ei siinä mitään vikaa jos tykkää vaikka pitkistä ja tummista tai vaikka insinööreistä. Mutta se että ihmiset tällaisten ominaisuuksien perusteella olisivat jotenkin hierarkisesti tasoihin jakautuneet yököttää ainakin minua. Ihmisillä on eri vahvuuksia ja heikkouksia, mutta kaikki ovat yhtä arvokkaita.



Meillä siis tilanne se että olen itse akateemisesti koulutettu ja hyvätuloinen mutta mies ns. duunari. En mitenkään koe olevani parempitasoinen ihminen koulutukseni tai tulojeni takia.

voivat valita niin nörtit naistenvihaajat ja alistajat(itseään kunnollisiksi ja rehellisiksi miehiksi kehuvat) jäävät toistuvasti ilman naista. Juuri heidän pitäisi saada ne kauneimmat naiset, koska he eivät näe naiselle mitään muuta merkitystä kuin paneminen.

Useimmiten tuollaiset ihmiset arvioivat itsensä 100 ketaisesti yläkanttiin.

Kertoo siitä, että on itsetunto ainakin kohdallaan. Tosin on niitäkin, jotka luulevat itsestään ihan liikoja, eivätkä ymmärrä, etteivät lähipiirin ihmiset häntä ihan samoin näe.



Eräs tuttavani on korkeasti koulutettu ja fiksu keskustelija, muttei huomaa sitä, ettei ole ulkoisesti kummoisen näköinen ja luonteeltaankin itsepäinen jyrääjä ja määräilijä. Hän valittaa jatkuvasti, että todella komeat, koulutetut ja mukavat miehet ovat varattuja tai niitä ei vaan ole. Usein hän lähestyy rohkeasti (omaa tasoaan parempia) miehiä ja saa pakit. Ihmettelee sitten, miksei kelvannut.



Monet kerrat olen miettinyt, miksei näin viisas nainen osaa katsoa itseään ulkopuolisen silmin: hänen on laskettava vaatimuksiaan jostakin!

ettei edes katso muita? Jos haluaa komean emnestneen miehen, niin ei ehkä huomaa sitä ei niin komeaa tai ei niin menestynyttä vaikka tämä saattaisi olla paljon sopivampi kumppani.



Yksi onnellisin suhde mitä tiedä on kaverini vanhmepien: äitinsä on uraohjus ja isänsä sellainen "rauhallinen" puuseppä. Ovat onnelisia ja edelleen yhdessä (ikää n.60-v) vaikka aikanaan heidän suhdettaan vastusti kaverini äidin vanhemmat koska mies oli "van puuseppä". Entä jos ystäväni äiti olisi hakenut tasoistaan seuraa? Olisiko koskaan löytänyt siltä sielunveljeään?

En minäkään juristina ottaiusi mitään piirimyyjää tai putkimiestä kumppanikseni. Pelkkä ajatuskin yököttää. Myös ulkopisten ominaisuuksien tulee olla kunnossa.

En minäkään juristina ottaiusi mitään piirimyyjää tai putkimiestä kumppanikseni. Pelkkä ajatuskin yököttää. Myös ulkopisten ominaisuuksien tulee olla kunnossa.

ihminen niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Tai no, vakka kantensa valitsee ;)

mutta outoa tuollainen ihmisten jaottelu minusta on. Ei ihmisiä ole tarpeen jakaa "tasoihin". Eikä rakkaus oikeasti katso ulkonäköä tai tilipussin suuruutta!

Usein, kun joku kertoo kriteerejä siitä minkälaisen kumppanin haluaa, seuraa tästä paheksuntaa. Esim. jos kertoo, että haluaa miehen olevan komea, hyvin toimeentuleva, fiksu jne. Jos itsekin on kaikkea tätä niin ei kai se ole väärin odottaa sitä myös kumppaniltaan? Ja onhan se nyt niin, että ns. saman tasoiset puoliskot elävät onnellisimpina.

Miksi tuollaisessa tapauksessa älähdetään heti, että oletpa pinnallinen, rahan perässä tms.?

Jokainenhan saa etsiä juuri sellaista kumppania kuin haluaa. Jollekin se kriteeri on hyvät tulot, jollekin muulle vaikkapa se, että toinen on ns. sukulaissielu.

Mitä tarkoitat "samantasoisella"? On totta, että sellaiset ihmiset elävät onnellisimpina, joilla elämänarvot, elämänkatsomus, luonne, yms osuvat yksiin, ja tottakai parisuhteessa myös seksuaalisella vetovoimalla on merkitystä. Jokaiselle ihmiselle ne kriteerit ovat kuitenkin kovin erilaiset. Jollekin voi riittää se, että mies on "rikas ja hyvännäköinen", ja sitten hän tulee onnelliseksi näistä. Jollekin muulle se taas ei riitä alkuunkaan, vaan haluaa suhteelta jotain syvällisempää.

Uskon, että jos kriteerisi ovat noinkin väljät ja helposti täytettävät, löydät helposti kumppanin! "Komea" on suhteellinen käsite, mutta jos et tarkoita sillä mitään kovin persoonallista ja erikoista, vaan jos sinulle riittää hyvät geenit, hyvä kroppa, muodikkaat ja siistit vaatteet, niin ei tuota ongelmia. Hyvin toimeentulevia ja tuollaisia "perus-komeita" miehiäkin riittää maailmassa. Myös se, mitä "fiksu" kenellekin tarkoittaa, voi vaihdella. Mutta en usko, että noilla kriteereillä tulee ongelmia - jotenkin viestistäsi paistaa se, ettet etsikään mitään toisinajattelijaa tai mitään kovin "kummallista".

Onko joku moittinut sinua pinnalliseksi, vai onko se oma tulkintasi? Monen mielestä tuollainen toki on aika pinnallista, mutta se johtuu vain siitä, että heidän kriteerinsä kumppanin suhteen liittyvät enemmänkin elämänarvoihin, siihen millaista toisen kanssa on olla, jne. Ei ketään varmasti häiritse, jos mies on hyvin toimeen tuleva, mutta harvalla se on ykköskriteeri. Nykyisin kun naisillakin on rahaa, on monella myös "varaa" ja halua vaatia jotain muutakin. Ja moni toki valitseekin mieluummin vaikka köyhän miehen, jos hän ihmisenä tuntuu Oikealta.

Mutta tietenkin kannattaa olla selvillä siitä, mitä haluaa! Ei siitäkään mitään tule, että ottaa "kenet sattuu saamaan". Sillä lailla tulee todennäköisemmin onnettomaksi.

En minäkään juristina ottaiusi mitään piirimyyjää tai putkimiestä kumppanikseni. Pelkkä ajatuskin yököttää. Myös ulkopisten ominaisuuksien tulee olla kunnossa.

ehkä tasoa kannattaisi alentaa.

Oikeasti fiksu putkimies olisi parasta puolisoainesta. Tienaa paremmin kuin keskivertojuristi ja renkinä ei ylityöt painaisi.

En minäkään juristina ottaiusi mitään piirimyyjää tai putkimiestä kumppanikseni. Pelkkä ajatuskin yököttää. Myös ulkopisten ominaisuuksien tulee olla kunnossa.

ehkä tasoa kannattaisi alentaa.

Oikeasti fiksu putkimies olisi parasta puolisoainesta. Tienaa paremmin kuin keskivertojuristi ja renkinä ei ylityöt painaisi.