Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni, mä en vaan VOI enää kirjoitella sulle sähköpostia, kun
07.02.2012 |
kerroit, että miehelläsi on vapaa pääsy teidän yhteisen koneenne yhteistileille. En etenkään kun kerroit, että olit joskus pyytänyt häntä tarkistamaan erään tiedon minun lähettämästäni postista. Mielestäni tämä on jotenkin niin outoa, ettei tee oikein mieli enää muutenkaan olla yhteydessä, tuliko mieleen, että viestini olivat vain sinulle tarkoitettuja.
Miksi sinä oletat, että jos olemme läheisiä, miehesikin on sitä minulle oltava? No, ei hän ole.
Kommentit (91)
itseäni ei niinkään haittaisi jos joku parisuhteessa olevista ystävistäni kertoisi miehelleen keskusteluistamme. Tuskinpa sitä miestä niin kauheasti hetkauttaa vaimonsa ystävättärien synnytykset, parisuhteet ym. , saatikka että olisi kiinnostunut juoruilemaan niistä eteenpäin. Ennemminkin jotain arkaluontoisempaa kertoessani mietin, että voinko luottaa siihen ettei ystäväni juoruile asiasta muille YSTÄVILLEEN, jotka taas juoruilemisen ilosta höpöttää asiani edelleen eteenpäin - vielä väritettyinä tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sä et halua tietää et sun miehen kaveri meni naimisiin? Toi nyt on ihan naurettavaa! Eli sitten kun te vietätte tän kaverin kanssa jossain aikaa niin sit sä oot ihan yllättyny siitä että se meni naimisiin vaikka sun miehes on tiennyt siitä iät ja ajat? Hah! Ihan typerää tollanen ettei saa edes tavallisista asioista puhua omalle vaimolleen!
En ole tuon ihmisen suosikki ihmisiä ja hänen naimisiin menonsa ei minua kiinnosta yhtään. Miksi kiinnostaisi? Tuskin sinuakaan kiinnostaisi sellaisen ihmisen elämä, joka on haukkunut sinut "vammaiseksi huoraksi" sen takia että alat hermostuneena änkyttämään ja hermostuminen johtui täysin siitä että ko. ihminen alkoi "vitsailemaan" eli vittuilemaan minulle häissäni siitä että en pystynyt hermoilultani syömään. Keskustelu taisi alkaa lauseella "ei sun kannata linjojasi vahtia, oot jo aika paksu muutenkin". Ei. Minua ei kiinnosta tuon ihmisen elämä millään tavalla.
sä ymmärsit tän keskustelun sit vähän väärin. Täällä puhutaan siitä, onko ok kertoa puolisolleen asioista, eikä siitä, että kiinnostaako sua jonkun sulle ilkeän ihmisen naimisiinmeno. Ne on kaksi ihan eri asiaa. Eli ilmeisesti sullekin saa kertoa mukavien ihmisten naimisiinmenosta?
sä et halua tietää et sun miehen kaveri meni naimisiin? Toi nyt on ihan naurettavaa! Eli sitten kun te vietätte tän kaverin kanssa jossain aikaa niin sit sä oot ihan yllättyny siitä että se meni naimisiin vaikka sun miehes on tiennyt siitä iät ja ajat? Hah! Ihan typerää tollanen ettei saa edes tavallisista asioista puhua omalle vaimolleen!
En ole tuon ihmisen suosikki ihmisiä ja hänen naimisiin menonsa ei minua kiinnosta yhtään. Miksi kiinnostaisi? Tuskin sinuakaan kiinnostaisi sellaisen ihmisen elämä, joka on haukkunut sinut "vammaiseksi huoraksi" sen takia että alat hermostuneena änkyttämään ja hermostuminen johtui täysin siitä että ko. ihminen alkoi "vitsailemaan" eli vittuilemaan minulle häissäni siitä että en pystynyt hermoilultani syömään. Keskustelu taisi alkaa lauseella "ei sun kannata linjojasi vahtia, oot jo aika paksu muutenkin".Ei. Minua ei kiinnosta tuon ihmisen elämä millään tavalla.
Ja ennenkuin joku haukkuu mieheni vätykseksi: Hän suuttui sen verran paljon tuosta haukkumisesta kaverilleen että aloitti tappelun. Mutta miehet kun ovat sellaisia että parin nyrkiniskun jälkeen asiat on ok niin he ovat taas ystäviä.
jota joissain porukoissa harrastetaan.
Mutta on asioita, joita ei ole tarkoitettu jaettavaksi. Esimerkiksi ystäväni kertoi ihastuksestaan kolmanteen osapuoleen (ei suhdetta, mutta selkeästi molemminpuolista vipinää). Mieheni ja ystäväni mies tuntevat toisensa, joten en todellakaan halunut kertoa miehelleni ystäväni tilanteesta, ettei mieheni olisi sitten ollut hankalassa välikädessä sen kaverinsa kanssa. Noin esimerkkinä.
Tuttujen sairauksista puhutaan aika avoimesti, oletan, että jos joku sairaus tai vauvauutinen on tarkoitetttu salassa pidettäväksi, se mainitaan (älä levitä eteenpäin, mutta...). Selkeästi henkilökohtaisset ja nolot/negatiiviset jutut pidetään omana tietona tai kysytään lupa niiden kertomiseen, jos tuntuu, että oman miehen olisi hyvä tietää.
itseäni ei niinkään haittaisi jos joku parisuhteessa olevista ystävistäni kertoisi miehelleen keskusteluistamme. Tuskinpa sitä miestä niin kauheasti hetkauttaa vaimonsa ystävättärien synnytykset, parisuhteet ym. , saatikka että olisi kiinnostunut juoruilemaan niistä eteenpäin. Ennemminkin jotain arkaluontoisempaa kertoessani mietin, että voinko luottaa siihen ettei ystäväni juoruile asiasta muille YSTÄVILLEEN, jotka taas juoruilemisen ilosta höpöttää asiani edelleen eteenpäin - vielä väritettyinä tietysti.
Ja sehän on minun pointtini, että en tosiaan kerro niitä muille kuin miehelleni.
kolmonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sä et halua tietää et sun miehen kaveri meni naimisiin? Toi nyt on ihan naurettavaa! Eli sitten kun te vietätte tän kaverin kanssa jossain aikaa niin sit sä oot ihan yllättyny siitä että se meni naimisiin vaikka sun miehes on tiennyt siitä iät ja ajat? Hah! Ihan typerää tollanen ettei saa edes tavallisista asioista puhua omalle vaimolleen!
En ole tuon ihmisen suosikki ihmisiä ja hänen naimisiin menonsa ei minua kiinnosta yhtään. Miksi kiinnostaisi? Tuskin sinuakaan kiinnostaisi sellaisen ihmisen elämä, joka on haukkunut sinut "vammaiseksi huoraksi" sen takia että alat hermostuneena änkyttämään ja hermostuminen johtui täysin siitä että ko. ihminen alkoi "vitsailemaan" eli vittuilemaan minulle häissäni siitä että en pystynyt hermoilultani syömään. Keskustelu taisi alkaa lauseella "ei sun kannata linjojasi vahtia, oot jo aika paksu muutenkin". Ei. Minua ei kiinnosta tuon ihmisen elämä millään tavalla.
sä ymmärsit tän keskustelun sit vähän väärin. Täällä puhutaan siitä, onko ok kertoa puolisolleen asioista, eikä siitä, että kiinnostaako sua jonkun sulle ilkeän ihmisen naimisiinmeno. Ne on kaksi ihan eri asiaa. Eli ilmeisesti sullekin saa kertoa mukavien ihmisten naimisiinmenosta?
Ja no, tuo nyt oli omalta osaltani hiukkasen yleistämistä, mutta kuitenkin kirjoitin että se yksi pariskunta on menossa naimisiin. En että kenenkään naimisiinmeno ei kiinnosta.
Olisi pitänyt kirjoittaa että tuon yhden pariskunnan asiat eivät kiinnosta. Myönnän ajatusvirheeni tuossa.
ystävät kertoo eteenpäin sun väsymyksesi, lapsellesi huutamiset, avioriidat, suonikohjut ja ummetukset?
Toivottavasti sentään kerrot omille ystävillesi, että et pidä heidän salaisuuksiaan ominasi, vaan kerrot ne eteenpäin.
Minä ainakin tekisin siitä sen johtopäätöksen, että en kertoisi sinulle enää mitään luottamuksellista.
>Hei, iditootti, sotket asioita keskenään. En ole kolmonen vaan eräs mies, jolle puoliso kertoo melkein kaiken ja itse kerron melkein kaiken. Mutta emme lavertele muiden asioista kellekään muille. Koeta tehdä ero sen välillä mitä joku kirjoittaa ja miten pienessä päässäsi sen ymmärrät - tai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sä et halua tietää et sun miehen kaveri meni naimisiin? Toi nyt on ihan naurettavaa! Eli sitten kun te vietätte tän kaverin kanssa jossain aikaa niin sit sä oot ihan yllättyny siitä että se meni naimisiin vaikka sun miehes on tiennyt siitä iät ja ajat? Hah! Ihan typerää tollanen ettei saa edes tavallisista asioista puhua omalle vaimolleen!
kertoo ne naimisiinmenot siinä tavatessa ihan itse. Ei siis tarvita mitään välittäjää kertomaan näitä asioita. Jos taas ei tapaa näitä miehen kavereita koskaan niin onko niin väliä vaikkei tiedä kaikkia heidän asioitaan? Ei mua ainakaan hirveästi edes kiinnosta mulle suht tuntemattoman miehen kaverin asiat. Ja voihan sen naimisiinmenon todeta, sehän nyt on aika julkista tietoa, mutta en mä ymmärrä miksi mun pitäis ruotia mieheni kanssa tämän suht tuntemattoman pariskunnan hedelmöityshoitoja? (jos siis miehen kaveri olis miehelleni uskoutunut asiassa ja mieheni sitä sitten mulle kertoilis). Kyllä se musta vähän ikävältä tuntuis kuunnella sitä jaarittelua. Eikä se että mieheni on lojaali ystävilleen tarkoita sitä että parisuhteemme olisi jotenkin huono ja epärehellinen tai ettemme olisi sitoutuneita toisiimme. Mun ei vaan yksinkertaisesti tarvi tietää muiden ihmisten asioita, riittää kun tiedän omani.
ystävät kertoo eteenpäin sun väsymyksesi, lapsellesi huutamiset, avioriidat, suonikohjut ja ummetukset?
Toivottavasti sentään kerrot omille ystävillesi, että et pidä heidän salaisuuksiaan ominasi, vaan kerrot ne eteenpäin.
Minä ainakin tekisin siitä sen johtopäätöksen, että en kertoisi sinulle enää mitään luottamuksellista.
>Hei, iditootti, sotket asioita keskenään. En ole kolmonen vaan eräs mies, jolle puoliso kertoo melkein kaiken ja itse kerron melkein kaiken. Mutta emme lavertele muiden asioista kellekään muille. Koeta tehdä ero sen välillä mitä joku kirjoittaa ja miten pienessä päässäsi sen ymmärrät - tai et.
olla kertomatta, on pakko kertoa ainakin sille miehelle/vaimolle. Itsehän sen olet myöntänyt, että kerrot sinulle luottamuksella kerrottuja asioita miehellesi. Mistä siis kukaan voi olla varma ettet lavertele myös muille? Ethän sinä oikeasti osaa pitää suutasi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on samanlaista kuin teillä. Minulle mieheni on paljon enemmän kuin kämppäkaveri tai hyvä ystävä tai edes paras ystävä. Enkä edes usko, että tämä on kauhean harvinaista.
Omituista vaan on, että ne jotkut, jotka eivät itse pysty sitoutumaan (siis oikeasti sitoutumaan), pitävät kauheaa meteliä ja syyttävät meitä muita häiriintyneiksi.
Ihminen on yleensä uskollinen monelle ihmiselle. Puolisolleen uskollinen vaimo, ystävälleen uskollinen ystävä, äidilleen uskollinen tytär.
Ne eivät yleensä ole keskenään ristiriidassa, eikä niitä tarvitse sen vuoksi panna hierarkiaan. Eli olemalla uskollinen ystävälleen ei ole epäuskollinen miehelleen eli EI PETÄ MIEHENSÄ LUOTTAMUSTA - koska se ystävän uskoma henkilökohtainen asia ei koske vaimoa, vaan ystävää.
Miksi siis kertoa ystävänsä henkilökohtaisia kuulumisia miehelleen? En ymmärrä. Nehän eivät ole vaimon omia kuulumisia tai asioita, eivätkä myöskään vaimon hallinnassa olevia salaisuuksia, ainoastaan hänellä "lainassa olevia".
Minä uskon, että tällainen lavertelija yrittää päteä ja olla mielenkiintoinen puolisonsa silmissä, sen vuoksi hän paremman puutteessa juttelee miehelleen kaikki kaverienkin kuulumiset. Oikeasti se on itse asiassa useimmista miehistä aika tylsää kuultavaa, miksi heitä nyt kiinnostaisikaan puolitutun vaimon ystävän tekemiset ja funtsailut.
Ajatelkaa, jos jollekulle vaikkapa oma äiti tai sisar olisi todella läheinen. Tuskin tykkäisitte, että tämä kertoo yksityisasianne äidilleen tai sisarelleen ja pitäisi teitä vielä vähän naiivina ja sitoutumiskyvyttömänä, kun ette siitä ilahdu...
Aikuinen ihminen kykenee sitoutumaan moneen ihmiseen ja monenlaiseen ihmissuhteeseen, eikä ripustaudu ainoastaan puolisoonsa. Vähintäänkin on syytä kertoa selvästi ystävälle, että JOS nyt kerrot minulle jotain, se valuu ilman muuta myös miehelleni.
Kenelleköhän se mies sitten juttelee asiat eteenpäin, hänellä kun ei ole sitäkään vähää lojaliteettia vaimonsa ystävää kohtaan kuin vaimolla PITÄISI olla... "Haa, mielenkiintoinen tarina vaimon ystävän miessekoiluista, siinä hauska stoori työkaverien naurettavaksi ja ruodittavaksi..."
Meillä on samanlaista kuin teillä. Minulle mieheni on paljon enemmän kuin kämppäkaveri tai hyvä ystävä tai edes paras ystävä. Enkä edes usko, että tämä on kauhean harvinaista.
Omituista vaan on, että ne jotkut, jotka eivät itse pysty sitoutumaan (siis oikeasti sitoutumaan), pitävät kauheaa meteliä ja syyttävät meitä muita häiriintyneiksi.
Ihminen on yleensä uskollinen monelle ihmiselle. Puolisolleen uskollinen vaimo, ystävälleen uskollinen ystävä, äidilleen uskollinen tytär.
Ne eivät yleensä ole keskenään ristiriidassa, eikä niitä tarvitse sen vuoksi panna hierarkiaan. Eli olemalla uskollinen ystävälleen ei ole epäuskollinen miehelleen eli EI PETÄ MIEHENSÄ LUOTTAMUSTA - koska se ystävän uskoma henkilökohtainen asia ei koske vaimoa, vaan ystävää.
Miksi siis kertoa ystävänsä henkilökohtaisia kuulumisia miehelleen? En ymmärrä. Nehän eivät ole vaimon omia kuulumisia tai asioita, eivätkä myöskään vaimon hallinnassa olevia salaisuuksia, ainoastaan hänellä "lainassa olevia".
Minä uskon, että tällainen lavertelija yrittää päteä ja olla mielenkiintoinen puolisonsa silmissä, sen vuoksi hän paremman puutteessa juttelee miehelleen kaikki kaverienkin kuulumiset. Oikeasti se on itse asiassa useimmista miehistä aika tylsää kuultavaa, miksi heitä nyt kiinnostaisikaan puolitutun vaimon ystävän tekemiset ja funtsailut.
Ajatelkaa, jos jollekulle vaikkapa oma äiti tai sisar olisi todella läheinen. Tuskin tykkäisitte, että tämä kertoo yksityisasianne äidilleen tai sisarelleen ja pitäisi teitä vielä vähän naiivina ja sitoutumiskyvyttömänä, kun ette siitä ilahdu...
Aikuinen ihminen kykenee sitoutumaan moneen ihmiseen ja monenlaiseen ihmissuhteeseen, eikä ripustaudu ainoastaan puolisoonsa. Vähintäänkin on syytä kertoa selvästi ystävälle, että JOS nyt kerrot minulle jotain, se valuu ilman muuta myös miehelleni.
Kenelleköhän se mies sitten juttelee asiat eteenpäin, hänellä kun ei ole sitäkään vähää lojaliteettia vaimonsa ystävää kohtaan kuin vaimolla PITÄISI olla... "Haa, mielenkiintoinen tarina vaimon ystävän miessekoiluista, siinä hauska stoori työkaverien naurettavaksi ja ruodittavaksi..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka supsuttaa kaverilleen salaisuuksia, että "älä sit kerrro kellekään ku oon sitä ja tätä yms."
Ettekö te voi kertoa puolisoillenne niitä salaisuuksianne ja pukamianne?
Ei kai aikuiset ihmiset enää tuollaisia supsuttele?
Josta muutaman avioliittovuoden jälkeen paljastui, että hän kertoo vaimolleen kaiken.
Eihän se sitten enää ole ongelma, en vain enää kerro hänelle mitään, mitä en voisi vaimolleen kertoa. Tosin se sitten jättää kommunikaatiomme varsin pinnalliseksi. Onneksi minulla on sellaisiakin ystäviä, jotka eivät kerro asioitani eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka supsuttaa kaverilleen salaisuuksia, että "älä sit kerrro kellekään ku oon sitä ja tätä yms."
Ettekö te voi kertoa puolisoillenne niitä salaisuuksianne ja pukamianne?
Ei kai aikuiset ihmiset enää tuollaisia supsuttele?
että joku, jolle olet kertonut omia asioitasi kertoo sulta lupaa kysymättä eteenpäin yksityisasioitasi.
Samaten tässä EI nyt puhuttu siitä, mitä minä kerron OMALLE miehelleni ja mitä ystävälleni. Vaan siitä, tykkäänkö siitä, jos kaverini puhuu "pukamistani" eteenpäin multa lupaa kysymättä.
Sitä kutsutaan juoruiluksi ja luottamuksen pettämiseksi.
sä et halua tietää et sun miehen kaveri meni naimisiin? Toi nyt on ihan naurettavaa! Eli sitten kun te vietätte tän kaverin kanssa jossain aikaa niin sit sä oot ihan yllättyny siitä että se meni naimisiin vaikka sun miehes on tiennyt siitä iät ja ajat? Hah! Ihan typerää tollanen ettei saa edes tavallisista asioista puhua omalle vaimolleen!
kertoo ne naimisiinmenot siinä tavatessa ihan itse. Ei siis tarvita mitään välittäjää kertomaan näitä asioita. Jos taas ei tapaa näitä miehen kavereita koskaan niin onko niin väliä vaikkei tiedä kaikkia heidän asioitaan? Ei mua ainakaan hirveästi edes kiinnosta mulle suht tuntemattoman miehen kaverin asiat. Ja voihan sen naimisiinmenon todeta, sehän nyt on aika julkista tietoa, mutta en mä ymmärrä miksi mun pitäis ruotia mieheni kanssa tämän suht tuntemattoman pariskunnan hedelmöityshoitoja? (jos siis miehen kaveri olis miehelleni uskoutunut asiassa ja mieheni sitä sitten mulle kertoilis). Kyllä se musta vähän ikävältä tuntuis kuunnella sitä jaarittelua. Eikä se että mieheni on lojaali ystävilleen tarkoita sitä että parisuhteemme olisi jotenkin huono ja epärehellinen tai ettemme olisi sitoutuneita toisiimme. Mun ei vaan yksinkertaisesti tarvi tietää muiden ihmisten asioita, riittää kun tiedän omani.
otetaan esimerkki. Miehelläsi on kaveri, jota hän tapaa suht useastikin, vaikkapa viikoittain sählyharrastuksessa. Sinä näet tätä kaveria perinteisessä huhtikuisessa grillikauden avauksessa joka pidetään teillä kun teillä on kiva omakotitalo ja uusi Weber. Samoin näet häntä aina syksyisin kun pidetään grillikauden päättäjäiset (jälleen teidän pihallanne). Jouluna lähetätte miehelle kortin tai tekstarin molempien nimissä.
Tämä kaveri menee naimisiin toukokuussa ja kertoo siitä miehellesi pari viikkoa ennen häitä. Sinä tapaat tämän tyypin syyskuun viimeisenä perjantaina grillailun merkeissä ja hänellä on mukanaan vaimonsa, jonka kanssa ovat olleet jo 4kk naimisissa. Juhlissa kaveri kertoilee miten häämatka meni jne. Ja mitä sinä teet? Olet aivan äimän käkenä että koskas sitä on naimisiin menty!?? Ja miehesi vaikuttaa täysin idiootilta, kun ei ole sinulle edes maininnut että kaveri menee naimisiin. Kaveri miettii itsekseen että jopas on oudot välit pariskunnalla kun eivät tuota vertaa juttele. Ja samalla vähän miettii (tai ainakin se uusi vaimo miettii) että niinkö yhdentekevää tuo naimisiinmeno on ettei siitä viitsi edes vaimolleen mainita.
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä.
Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä. Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
Mulla on muutama oikeinkin hyvä ystävä, ja veikkaan että nämä ystävät eivät laittaisi paikallislehteen tietoa keskenmenoistaan ja avioeroistaan, mutta minulle kertovat kyllä, koska tietävät että nämä jutut ei minulta leviä kaveripiirissä eikä työyhteisössä eteenpäin.
Ja kyllä, paras ystäväni on oma aviomieheni, mutta ei se tarkoita ettei minulla muita ystäviä olisi. Ystävyyden laatu vain muuttuu silloin kun siirrytään sinkkuelämästä perhe-elämään.
sä et halua tietää et sun miehen kaveri meni naimisiin? Toi nyt on ihan naurettavaa! Eli sitten kun te vietätte tän kaverin kanssa jossain aikaa niin sit sä oot ihan yllättyny siitä että se meni naimisiin vaikka sun miehes on tiennyt siitä iät ja ajat? Hah! Ihan typerää tollanen ettei saa edes tavallisista asioista puhua omalle vaimolleen!
kertoo ne naimisiinmenot siinä tavatessa ihan itse. Ei siis tarvita mitään välittäjää kertomaan näitä asioita. Jos taas ei tapaa näitä miehen kavereita koskaan niin onko niin väliä vaikkei tiedä kaikkia heidän asioitaan? Ei mua ainakaan hirveästi edes kiinnosta mulle suht tuntemattoman miehen kaverin asiat. Ja voihan sen naimisiinmenon todeta, sehän nyt on aika julkista tietoa, mutta en mä ymmärrä miksi mun pitäis ruotia mieheni kanssa tämän suht tuntemattoman pariskunnan hedelmöityshoitoja? (jos siis miehen kaveri olis miehelleni uskoutunut asiassa ja mieheni sitä sitten mulle kertoilis). Kyllä se musta vähän ikävältä tuntuis kuunnella sitä jaarittelua. Eikä se että mieheni on lojaali ystävilleen tarkoita sitä että parisuhteemme olisi jotenkin huono ja epärehellinen tai ettemme olisi sitoutuneita toisiimme. Mun ei vaan yksinkertaisesti tarvi tietää muiden ihmisten asioita, riittää kun tiedän omani.
otetaan esimerkki. Miehelläsi on kaveri, jota hän tapaa suht useastikin, vaikkapa viikoittain sählyharrastuksessa. Sinä näet tätä kaveria perinteisessä huhtikuisessa grillikauden avauksessa joka pidetään teillä kun teillä on kiva omakotitalo ja uusi Weber. Samoin näet häntä aina syksyisin kun pidetään grillikauden päättäjäiset (jälleen teidän pihallanne). Jouluna lähetätte miehelle kortin tai tekstarin molempien nimissä.
Tämä kaveri menee naimisiin toukokuussa ja kertoo siitä miehellesi pari viikkoa ennen häitä. Sinä tapaat tämän tyypin syyskuun viimeisenä perjantaina grillailun merkeissä ja hänellä on mukanaan vaimonsa, jonka kanssa ovat olleet jo 4kk naimisissa. Juhlissa kaveri kertoilee miten häämatka meni jne. Ja mitä sinä teet? Olet aivan äimän käkenä että koskas sitä on naimisiin menty!?? Ja miehesi vaikuttaa täysin idiootilta, kun ei ole sinulle edes maininnut että kaveri menee naimisiin. Kaveri miettii itsekseen että jopas on oudot välit pariskunnalla kun eivät tuota vertaa juttele. Ja samalla vähän miettii (tai ainakin se uusi vaimo miettii) että niinkö yhdentekevää tuo naimisiinmeno on ettei siitä viitsi edes vaimolleen mainita.
esim. se, mistä miehen kaveri aikoinaan tappeli exänsä kanssa ja mitä kaveri on kertonut eksänsä seksitavoista miehelleni, kun ovat olleet kaljalla...
Naimisiinmeno on julkinen tieto, siitä on ihan kuulutuksetkin olemassa. Samoin on julkinen tieto, että toinen kaveri on eronnut - mutta se, miksi erosi, on todennäköisesti jo hänen luottamuksella minulle kertoma asia, enkä siksi lavertele siitä miehelleni. Osaan säilyttää salaisuudet.
(en ole tuo, jolle kommentoit)
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä.
Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
Ystävyyssuhteet eivät ole POIS mieheltäni. Ne täydentävät minua, tekevät minusta minun. Saan ystäviltäni asioita, joita mieheni ei - vaikka onkin paras ystäväni ja kumppanini jo 25 vuoden ajalta - ei kykene minulle antamaan, koska on mies ja aviopuolisoni, ei naispuolinen ystävä.
Paikallislehtikommentti oli tuossa ihan loistava. Siitähän siinä on kyse, ellei ystäväsi ole sydänkamu myös miehesi kanssa. Hän ei voi sinulle kertoa asioita, joita ei voisi antaa kenen tahansa kuultavaksi.
(en ole tuo, ketä kommentoit, olen vaan ihan samaa mieltä hänen kanssaan)
En ole tuon ihmisen suosikki ihmisiä ja hänen naimisiin menonsa ei minua kiinnosta yhtään. Miksi kiinnostaisi? Tuskin sinuakaan kiinnostaisi sellaisen ihmisen elämä, joka on haukkunut sinut "vammaiseksi huoraksi" sen takia että alat hermostuneena änkyttämään ja hermostuminen johtui täysin siitä että ko. ihminen alkoi "vitsailemaan" eli vittuilemaan minulle häissäni siitä että en pystynyt hermoilultani syömään. Keskustelu taisi alkaa lauseella "ei sun kannata linjojasi vahtia, oot jo aika paksu muutenkin".
Ei. Minua ei kiinnosta tuon ihmisen elämä millään tavalla.