Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni, mä en vaan VOI enää kirjoitella sulle sähköpostia, kun
07.02.2012 |
kerroit, että miehelläsi on vapaa pääsy teidän yhteisen koneenne yhteistileille. En etenkään kun kerroit, että olit joskus pyytänyt häntä tarkistamaan erään tiedon minun lähettämästäni postista. Mielestäni tämä on jotenkin niin outoa, ettei tee oikein mieli enää muutenkaan olla yhteydessä, tuliko mieleen, että viestini olivat vain sinulle tarkoitettuja.
Miksi sinä oletat, että jos olemme läheisiä, miehesikin on sitä minulle oltava? No, ei hän ole.
Kommentit (91)
Kun tässä ei ole kyse sitoutumisesta aviomieheen, vaan sitoutumisesta YSTÄVÄÄN.
Meillä on samanlaista kuin teillä. Minulle mieheni on paljon enemmän kuin kämppäkaveri tai hyvä ystävä tai edes paras ystävä. Enkä edes usko, että tämä on kauhean harvinaista.
Omituista vaan on, että ne jotkut, jotka eivät itse pysty sitoutumaan (siis oikeasti sitoutumaan), pitävät kauheaa meteliä ja syyttävät meitä muita häiriintyneiksi.
Ihminen on yleensä uskollinen monelle ihmiselle. Puolisolleen uskollinen vaimo, ystävälleen uskollinen ystävä, äidilleen uskollinen tytär.
Ne eivät yleensä ole keskenään ristiriidassa, eikä niitä tarvitse sen vuoksi panna hierarkiaan. Eli olemalla uskollinen ystävälleen ei ole epäuskollinen miehelleen eli EI PETÄ MIEHENSÄ LUOTTAMUSTA - koska se ystävän uskoma henkilökohtainen asia ei koske vaimoa, vaan ystävää.
Miksi siis kertoa ystävänsä henkilökohtaisia kuulumisia miehelleen? En ymmärrä. Nehän eivät ole vaimon omia kuulumisia tai asioita, eivätkä myöskään vaimon hallinnassa olevia salaisuuksia, ainoastaan hänellä "lainassa olevia".
Minä uskon, että tällainen lavertelija yrittää päteä ja olla mielenkiintoinen puolisonsa silmissä, sen vuoksi hän paremman puutteessa juttelee miehelleen kaikki kaverienkin kuulumiset. Oikeasti se on itse asiassa useimmista miehistä aika tylsää kuultavaa, miksi heitä nyt kiinnostaisikaan puolitutun vaimon ystävän tekemiset ja funtsailut.
Ajatelkaa, jos jollekulle vaikkapa oma äiti tai sisar olisi todella läheinen. Tuskin tykkäisitte, että tämä kertoo yksityisasianne äidilleen tai sisarelleen ja pitäisi teitä vielä vähän naiivina ja sitoutumiskyvyttömänä, kun ette siitä ilahdu...
Aikuinen ihminen kykenee sitoutumaan moneen ihmiseen ja monenlaiseen ihmissuhteeseen, eikä ripustaudu ainoastaan puolisoonsa. Vähintäänkin on syytä kertoa selvästi ystävälle, että JOS nyt kerrot minulle jotain, se valuu ilman muuta myös miehelleni.
Kenelleköhän se mies sitten juttelee asiat eteenpäin, hänellä kun ei ole sitäkään vähää lojaliteettia vaimonsa ystävää kohtaan kuin vaimolla PITÄISI olla... "Haa, mielenkiintoinen tarina vaimon ystävän miessekoiluista, siinä hauska stoori työkaverien naurettavaksi ja ruodittavaksi..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä. Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
elämänvaiheessa saada selville, mitä niillä ystävillä tekee. Tosin niitä ei sitten mistään taiota, kun on ne aviohuumassaan ensin hylännyt.
ole tuo joka sanoi että hänellä on erilaiset ystävyyssuhteet nyt kuin teinivuosina, mutta siis ettekö oikeasti ymmärrä mitä hän tarkoittaa?
Sitä, että teininä soitettiin joka asiasta ystävälle ja yhdessä käytiin sitä tätä ja tota asiaa läpi ja oltiin muutenki tekemisissä joka päivä. Nyt kun sekä ystävä että itse on naimisissa ja lapsia pyörii jaloissa, riittää kummallekin se, että soitellaan ja nähdään harvemmin. Se ei poista ystävyyttä, eikä laimenna sitä, mutta tällöin läheisin ihminen on kuitenkin se oma mies, jonka kanssa vietetään suurin osa ajasta.
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä. Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
elämänvaiheessa saada selville, mitä niillä ystävillä tekee. Tosin niitä ei sitten mistään taiota, kun on ne aviohuumassaan ensin hylännyt.
ole tuo joka sanoi että hänellä on erilaiset ystävyyssuhteet nyt kuin teinivuosina, mutta siis ettekö oikeasti ymmärrä mitä hän tarkoittaa?
Sitä, että teininä soitettiin joka asiasta ystävälle ja yhdessä käytiin sitä tätä ja tota asiaa läpi ja oltiin muutenki tekemisissä joka päivä. Nyt kun sekä ystävä että itse on naimisissa ja lapsia pyörii jaloissa, riittää kummallekin se, että soitellaan ja nähdään harvemmin. Se ei poista ystävyyttä, eikä laimenna sitä, mutta tällöin läheisin ihminen on kuitenkin se oma mies, jonka kanssa vietetään suurin osa ajasta.
ystävälleni kerron eri asioita mitä hänen puolitutulle miehelleen. Siitähän tässä on kyse.
ystävät ainakin ymmärtää, että minä olen löytänyt puolisossani sielunkumppanini ja parhaan ystäväni, jonka kanssa jaan kaiken.
ystävät ainakin ymmärtää, että minä olen löytänyt puolisossani sielunkumppanini ja parhaan ystäväni, jonka kanssa jaan kaiken.
Paitsi että osa ei ymmärrä, ja ne sitten syyttää sua "aviohuumasta", "kodinleikkimisestä" jne., kun et enää ole samalla tavalla niiden käytettävissä kuin ennen etkä edes niin kiinnostunut samoista asioista kuin ne. Ja niiden mielestä sä nöyryytät itseäsi, kun panet miehesi niiden edelle. Sitten löytyy vielä niitä, jotka itse elävät epätyydyttävässä parisuhteessa ja jotka ovat sitä mieltä, että onnellisessa ja kiinteässä suhteessa elävissä on jotain vikaa.
Molempia löytyy tästäkin ketjusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistin taas miksi minulla ei ystäviä tai kavereita ole. Ja olen siitä todella iloinen!
Ystävyyssuhteet eivät ole POIS mieheltäni. Ne täydentävät minua, tekevät minusta minun. Saan ystäviltäni asioita, joita mieheni ei - vaikka onkin paras ystäväni ja kumppanini jo 25 vuoden ajalta - ei kykene minulle antamaan, koska on mies ja aviopuolisoni, ei naispuolinen ystävä.
Tässä ehkä sitten on se suurin ero. Tietenkään minunkaan ystävyyssuhteeni eivät ole pois mieheltäni, mutta en minä niitä enää tarvitse samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten ollessani sinkku. Minä en mieheni lisäksi tarvitse nais- tai miespuolisia sydänystäviä enkä kaipaa syvällisiä ihmissuhdekeskusteluja tai uskoutumisia kenenkään muun kuin mieheni kanssa. Jos joku haluaa minulle uskoutua, niin kuuntelen kyllä, mutta valitettavasti mitään hyvää vakiystävää, joka jakaa surut ja ilot ja on aina käytettävissä, minusta ei enää saa. Se aika elämästäni on ohi. Ehkä se joskus vielä palaa - kuka tietää. Nyt elän näin ja olen siitä onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen avioliitossa,
mieheni on tärkein ihminen minulle
ja juttelemme sujuvasti toisillemme kaikki päivän kuulumiset...
Toistemme puhelimia emme tutki, emme salakuuntele toistemme puheluita,
kumpikaan ei käy toisensa sähköposteilla eikä muillakaan posteilla!
Joo ja kyllä me kerrotaan referoiden ja suodattaen toisillemme ystäviemme puhelut, tekstiviestit, meilit jne., muttei ne asiat täältä meidän välisistä keskusteluista minnekään karkaa.
Seitkytluvulla syntyneitä ollaan ja meillä molemmilla on hyviä omia ystäviä ihan lapsuudesta asti sekä uudempia matkan varrelta.
En ole koskaan ollut riidoissa ystävieni kanssa eikä ystävyyssuhteita ole purkautunut.
herran aikoihin tarvinnut sellaisia ystäviä ja kavereita, jotka uskoutuu pikkusalaisuuksia. Ne teinihommelit on olleet jo kauan sitten ohi.
Ihmiset muuttuvat ja jutut muuttuvat. Toki kaikki eivät muutu ja joillekin vielä tässä iässä voi olla tärkeää hihittää puhelimessa seksijuttuja salaisuutena ja muita intiimejä seikkoja.
Mutta ei ole ollut vuosikymmeniin enää itsellä, eikä ystävilläni sellaiseen tarvetta. Ystävyyssuhteet muuttuu ja silti säilyvät.
En kyllä jaksaisikaan enää sellaisia pentumaisia kaverisuhteita. Hyvä asia, että ovatkin muuttuneet.
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä. Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
elämänvaiheessa saada selville, mitä niillä ystävillä tekee. Tosin niitä ei sitten mistään taiota, kun on ne aviohuumassaan ensin hylännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jaahata jotain toisen seksijuttuja ja pikkuisia uskoutumisia jne...
Toisaalta en jaksa myöskään kuunnella niitä tuntikausien sopertamisia, että mieheni ei ymmärrä minua ja on ihan paska ja ei vienyt sukkiakaan pyykkikoriin.
En kyllä tarvitsekaan enää sellaisia ystävyyssuhteita, että pitäisi tuntikausia istua puhelimessa kuuntelemassa kun joku oli niin ihku ja kuinka se katto mua ja onkohan se kiinnostuntu ja mitä mieltä olet jne...
että kolmosella ei ole ystäviä. Kukaan ei halua olla tuollaisen ystävä. Hänen ainoa ystävänsä on hänen miehensä.
Kavereita on, jotka varmaan kertovat kolmoselle vai ne asiat, jotka olisivat valmiit julkaisemaan paikallislehdessäkin.
Tuo varmaan pitää osittain paikkaansa, mutta tuskimpa kolmonen mitään varsinaista sydänystävää tarvitseekaan. Ne on tarkoitettu sinkuille ja siihen tapaan eläville. Toi paikallislehtikommentti nyt on kärjistämistä, sillä tuskinpa kolmosen mies luottamuksellisia asioita kertoo eteenpäin. Minä ymmärrän kolmosta täydellisesti, sillä elän itsekin samanlaisessa parisuhteessa niin kuin monet muutkin. Minulla on luonnollisesti ystäviä mutta ei tietenkään enää sellaisia kuin oli teinivuosina ja silloin kun elin yksin. Mitä minä niillä tekisin?
elämänvaiheessa saada selville, mitä niillä ystävillä tekee. Tosin niitä ei sitten mistään taiota, kun on ne aviohuumassaan ensin hylännyt.