Olen persoonallisuushäiriöinen ja eristäydyin siksi vapaaehtoisesti. Kysymyksiä?
Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuulun siis siihen ihmisryhmään, jota joidenkin mukaan kannattaa välttää kuin ruttoa. Eli minun kanssani ei kannata seurustella tai avioitua ja ystävänäkin olen mahdoton. Luettuani kaikenlaisia kuvauksia siitä, millaista tuhoa voisin saada aikaan, päätin, että olen ihmisten kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista. Nyt en ole yli vuoteen tavannut juuri ketään.
Haluatteko kysyä jotain?
Kommentit (500)
En luota kehenkään, en päästä ketään lähelle. Kaipaan ystävää mutta sellaista ei ole koskaan ollut eikä tulekaan. Pettymyksiä on ollut liikaa. En vaan enää pysty.
Et koskaan tule muuttamaan mieltäsi sen suhteen, että joku oikeasti nauttisi seurastasi ja olisi mielellään sinuun yhteydessä.
Tulet aina ja ikuisesti kääntämään kaikki ystävyydenosoitukset piilovittuiluksi ja ivaksi. Sinulle ei riitä normaalit ystävyyden merkit, ei, haluat enemmän ja sekään ei riitä.
On siis sama ottaako yhteyttä usein tai harvoin, todellisuudessa käännät ja väännät asiat nurinpäin. Turhauttavaa. Tietäisit vain miten me muutkin olemme väsyneitä tähän arkeen, miten meitäkin masentaa ja tuntuu todella raskaalta pitää yllä ihmissuhteita, ponnistaen soitan rakkaille ystäville, edes joskus.
... En kuitenkaan odota enää mitään, koska tiedän, että he muuten elelevät normaalia elämää ihmissuhteineen. Minä en vain sovi heidän kuvioihinsa. -ap-
Et koskaan tule muuttamaan mieltäsi sen suhteen, että joku oikeasti nauttisi seurastasi ja olisi mielellään sinuun yhteydessä.
Tulet aina ja ikuisesti kääntämään kaikki ystävyydenosoitukset piilovittuiluksi ja ivaksi. Sinulle ei riitä normaalit ystävyyden merkit, ei, haluat enemmän ja sekään ei riitä.
On siis sama ottaako yhteyttä usein tai harvoin, todellisuudessa käännät ja väännät asiat nurinpäin. Turhauttavaa. Tietäisit vain miten me muutkin olemme väsyneitä tähän arkeen, miten meitäkin masentaa ja tuntuu todella raskaalta pitää yllä ihmissuhteita, ponnistaen soitan rakkaille ystäville, edes joskus.... En kuitenkaan odota enää mitään, koska tiedän, että he muuten elelevät normaalia elämää ihmissuhteineen. Minä en vain sovi heidän kuvioihinsa. -ap-
Mun kokemus naisten välisestä ystävyydestä on se, että selän takana panetellaan minkä keritään. TAi jos ei panetelle, niin ostetaan ja vaihdetaan salaisuuksia tai hymähdellään pikkuvioille ym. Enkä tarkoita että itseäni vain kohdeltaisiin näin, vaan mulle jotkut toiset haukkuvat ystäviään ja naureskelevat jne. tää ketju on loputon. EN ole nähnyt hyviä suhteita. Olenko vain muita tarkkanäköisempi skeptikko vai enkö vain ole hyviä suhteita nähnyt?
Tulet aina ja ikuisesti keksimään verukkeita, paras tähän asti on tuo, ettei maailmassa ole ystävyyttä ollenkaan, huoh.
Et koskaan tule muuttamaan mieltäsi sen suhteen, että joku oikeasti nauttisi seurastasi ja olisi mielellään sinuun yhteydessä. Tulet aina ja ikuisesti kääntämään kaikki ystävyydenosoitukset piilovittuiluksi ja ivaksi. Sinulle ei riitä normaalit ystävyyden merkit, ei, haluat enemmän ja sekään ei riitä. On siis sama ottaako yhteyttä usein tai harvoin, todellisuudessa käännät ja väännät asiat nurinpäin. Turhauttavaa. Tietäisit vain miten me muutkin olemme väsyneitä tähän arkeen, miten meitäkin masentaa ja tuntuu todella raskaalta pitää yllä ihmissuhteita, ponnistaen soitan rakkaille ystäville, edes joskus.
... En kuitenkaan odota enää mitään, koska tiedän, että he muuten elelevät normaalia elämää ihmissuhteineen. Minä en vain sovi heidän kuvioihinsa. -ap-
Mun kokemus naisten välisestä ystävyydestä on se, että selän takana panetellaan minkä keritään. TAi jos ei panetelle, niin ostetaan ja vaihdetaan salaisuuksia tai hymähdellään pikkuvioille ym. Enkä tarkoita että itseäni vain kohdeltaisiin näin, vaan mulle jotkut toiset haukkuvat ystäviään ja naureskelevat jne. tää ketju on loputon. EN ole nähnyt hyviä suhteita. Olenko vain muita tarkkanäköisempi skeptikko vai enkö vain ole hyviä suhteita nähnyt?
Ap olet ymmärtänyt väärin. Sinä pelkäät ihmisiä, koska eristäydyt muista ihmisistä. Pelottelulla pakenet oikeaa tilannettasi, ja se ei yleensä heti sinun eristäytyminen tule ilmi. Sinä puolustaudut sillä ja silti sinulla on sosiaalisen tilanteiden pelko ja vahvana diagnoosina epävakaa persoonallisuushäiriö. Jutteletko yksinäsi ja raivoat "varjoille" kotonasi?
Kyökkipsykolookeja tällä palstalla riittää.
Kysymystä ei osoitettu minulle, mutta joka tapauksessa en ota niin valtavan vakavasti näitä palstadiagnooseja. Vaikka psykiatrini on kirjoittanut lausunnon vakavasta masennuksestani ja persoonallisuushäiriöstäni, olemme hänenkin kanssa joskus naureskelleet, kuinka paljon hullumpaa porukkaa liikkuu ilman mitään diagnooseja. -ap-
Tapasin tässä aikani kuluksi toisen miehen, kun olin vähän tympääntynyt jatkuvaan yksinolemiseeni. Viestien perusteella mies vaikutti lupaavalta: hauskat jutut ja näkemykset, aktiivinen, mielenkiintoisessa työssä, myös korkeasti koulutettu jne.
Tavatessa kaikki oli kuitenkin erilaista. En ollut kertonut itsestäni paljoakaan, mutta mies oli luonnollisesti muodostanut minusta jonkinlaisen ennakkokäsityksen. Viimeistään nähdessään minut hän jostain syystä päätteli minun olevan jotenkin etuoikeutettu, jostakin erikoisesta perheestä, varakas ja vaikka mitä. Yritin selittää, että elämäni ei ole ollut ihan ruusuilla tanssimista, mutta mies ymmärsi sen vain vaatimattomuudeksi.
Kokemus oli jokseenkin absurdi enkä sitten edes tuntenut tarvetta kertoa ihan kaikkea. Todellisuudessahan en usko, että oikeastaan edes kelpaisin tällaisenani kellekään. Mutta ilmeisesti on ihmisiä, joilla on samantapainen tunne itsestään, vaikka he eivät olisi kaltaisiani luusereita.
Oli silti ihan mukavaa jutella hetki toisen ihmisen kanssa. -ap-
Jos ei tunne vetoa toiseen niin sitä ei pakottamalla tule.
Vastaus 189
Valehteli, petti ja käytti hyväkseen. Hänellä on asiat huonommin kuin minulla, mutta silti minä olen - jälleen kerran - murskana. Oli suuri virhe uskaltautua luottamaan kaiken kokemani jälkeen. Nyt saisi vaikka asteroidi pudota päälleni. -ap-
Millainen on persoonallisuushäiriöinen ihminen? Kerro
Millainen on persoonallisuushäiriöinen ihminen? Kerro
Hei taas! Jos olosi on tosiaan niin huono, että mietit itsemurhaa, niin mitä väliä sillä on miltä lomalta kotiin palaaminen tuntuu? Tuo omissa synkissä ajatuksissa vellominen ei varsinkaan tule oloasi parantamaan (tiedän kokemuksesta, sillä itsekin aika ajoin ns. tipahdan synkkyyteen ja jään rypemään omiin ongelmiini). Etsi äkkilähtö etelään joltakin valmismatkoja myyvältä yritykseltä, niin et joudu itse miettimään mitään käytännön järjestelyitä. Sinne vaan nauttimaan auringosta, hyvästä ruuasta ja hyväntuulisista ihmisistä. Unohda omat ongelmasi viikoksi ja katso ympärillesi. Ehkä saat vähän perspektiivia asioihin. Ja et ihan oikeasti ole toivoton tapaus. Sinä vain uskot niin, kun jatkuvasti asiaa mielessäsi vahvistat. Yritä saada ajatukset pois itsestäsi joksikin aikaa! Täytä mielesi jollakin muulla ja yritä saada ajatuksesi uusille urille.
Mitä kuuluu? Onko elämä muuttunut yhtään parempaan suuntaan?! Olisi kiva kuulla sinusta ja toivon kovasti, että jotakin uutta ja positiivista olisi elämässäsi!
Vastaus 224
Kiitos kysymästä, ei ole mitään positiivista kerrottavaa. Elämä on typistynyt entisestään enkä ole keksinyt mitään uutta kiinnostuksen kohdetta. Joskus ajattelen, että olisi mukavaa voida vaikka soittaa jollekulle, mutta sellaista ihmistä ei ole. Asiani olisivat liian raskaita ja ikäviä kenelle tahansa. Toisaalta voin kuvitella, että on ollut moniakin illanistujaisia, teehetkiä ja muita kohtaamisia, joissa poissaoloni on kohentanut tunnelmaa ainakin pieneltä osin, minkä vuoksi eristäytymiseni ei ole ollut aivan turhaa. -ap-
Miten on ap viime päivät mennyt? Itse lueskelin vappuna yksinäisyyspäissäni threadin läpi, ja on kyllä paljon erilaisia ajatuksia herättänyt..
Kiitos kommentista - se lohdutti ja kannusti. Meitä samantapaisesta syystä erakoituneita on varmasti muitakin.
Huomasin muuten juuri, että olen aloittanut tämän ketjun tasan vuosi sitten. Aika kuluu tavattoman nopeasti. -ap-
Olemme tavanneet silloin tällöin ja itse asiassa hän on ainoa ihminen, jota olen tavannut kuukausiin. Tunnen häntä kohtaan myötätuntoa hänen ongelmissaan, mutta en tiedä, olenko voinut auttaa mitenkään. -ap-
Vastaus 214
Kyllä tämä elämä todellakin tuntuu olevan ohi. -ap-
[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 15:02"]
Vastaus 214
Kyllä tämä elämä todellakin tuntuu olevan ohi. -ap-
[/quote] Olet käynyt täällä toteamassa tuon saman nyt aika monta kertaa.
Vastaus 215
Pahoittelen toistoa. En ole tekemisissä kenenkään kanssa, joten tämä palsta on oikeastaan ainoa paikka, jossa voin "sanoa" jotain. Uusia kuulumisia minulla ei ole. -ap-
eikä ap tee mitään teidän diipadaapa-neuvoillanne, se on feikki.
Tyhjän saa pyytämättä.