Tänään TV1 klo 21:30 Dokumenttiprojekti: Hiljaa toivotut
Millaisen tunteiden vuoristoradan mies ja nainen kokevat, kun lapsen saaminen ei onnistu ilman lääketieteen apua? Tarina kahdesta pariskunnasta hedelmöityshoitojen loputtomassa putkessa. O: Timo Haanpää. T: Vaski Filmi.
Auts, minkähänlaisen pino nenäliinoja joutuu viereen ottamaan...
Kommentit (69)
yhyyyyy
Auts, minkähänlaisen pino nenäliinoja joutuu viereen ottamaan...
Koska kaikki jotka tunnen ja joista olen lukenut ovat lopulta saaneet lapsia. Onko siis ihmisiä jotka jäävät lapsettomiksi kaikista hoidoista huolimatta? En ole koskaan kuullut. Tarkoitan siis tilannetta että missään vaiheessa ei lopeteta hoitoja tms.
Eivät hoidot tuo apua kuin 80% niistä, jotka apua kaipaavat. Ei kaikilla vaan onnistu vaikka hoitoja jatkettaisiin maailman tappiin asti.
Hoidot eivät ole automaattinen keino saada plussaa vaikka yrittäisi 20 vuotta.
-oppisivat arvostamaan kohdussa kasvavaa lastansa
-voisivat harkita vauvan antamista lapsettoman parin adoptoitavaksi
halusivat jatkuvuutta itselleen ja jonkun joka hoitaa heitä vanhana. Ihme höpötystä.
Eikö lapsia yleensä haluta sen lapsensa itsensä takia? Itsekkäitä ihmisiä.
Tuo pitäisi näyttää kaikille aborttia harkitseville
-oppisivat arvostamaan kohdussa kasvavaa lastansa
-voisivat harkita vauvan antamista lapsettoman parin adoptoitavaksi
Itse en ainakaan haluaisi käydä läpi ei-toivottua raskautta ja kärsiä synnytystä vain siksi että joku lapseton saisi lapsen. Huhuh.
halusivat jatkuvuutta itselleen ja jonkun joka hoitaa heitä vanhana. Ihme höpötystä.
Eikö lapsia yleensä haluta sen lapsensa itsensä takia? Itsekkäitä ihmisiä.
Jäi paha maku suuhun kun haastattelu alkoi suoraan sillä, miten on huoli siitä että kuka jatkaa geenejä ja hoitaa vanhana jos ei saa omia lapsia. Luulisi että pitkän lapsettomuuden aikana olisi kerennyt pohtia vähän syvällisemmin sitä lasten merkitystä.
kun maailmassa on lapsia vaikka kuinka.
halusivat jatkuvuutta itselleen ja jonkun joka hoitaa heitä vanhana. Ihme höpötystä.
Eikö lapsia yleensä haluta sen lapsensa itsensä takia? Itsekkäitä ihmisiä.
toisaalta helpolla päässyt. Kaksi vuotta ehdin yrittää eksän kanssa ja sain mm. clomifeneja lääkitykseksi ovulaatio-ongelmiin. Asia oli oikeasti aika ahdistava, mutta olin sen verran nuori, että ajattelin vauvan tärppäävän ennemmin tai myöhemmin. Sitten suhde alkoi mennä alamäkeen, otin ehkäisyn (periaatteessa voisin raskautua itselläänkin, joten luottaa ei voi, jos ei vauvaa halua) käyttöön. Erosimme ja tapasin uuden miehen. Kerran loppui pillerit ja ajattelin, ettei kuitenkaan tule mitään... kerrasta sitten tärppäsi vauva.:) Onneksi mies oli valmis isyyteen ja niin meistä tuli vanhempia vain vuosi tapaamisesta. Kakkosta alettiin yrittämään aika pian ja siinä vierähti kolme vuotta. Lopulta se kakkonenkin tuli ja nyt olen kahden lapsen äiti. Lisää lapsia en edes halua. Kuitenkaan tuolla toisellakaan kerralla en jaksanut pahemmin stressata, koska yksi lapsi oli ja elämä oli oikein mukavaa. Tietysti toista toivottiin ja hoidolla se lopulta saatiin, mutta en olisi mitenkään masentunut, jos esikoinen olisi jäänyt ainoaksi. Sen sijaan ilman esikoista olisin ollut onneton.
käyneet läpi kaikki mahdolliset syyt miksi haluaa lapsia. Eli siellä olisi pitänyt sanoa: Halusimme lapsen lapsen itsensä takia..
Kai nyt kaikilla on vaikka mitä syitä haluta lasta.
No voi elämä, älkää nyt ihmiset olko marttyyreja! Kyllä varmaan aika monella on itsekkäitä syitä lastenhankintaan eikä mitään tuollaisia " halutaan lapsia sen lapsens itsensä takia"!
Niin, lapsettomuudesta kärsivällähän täytyy olla täysin epäitsekkäät miltei pyhimysmäiset perustelut halutakseen lapsi. Lisäksi hän ei saa koskaan tuntea väsymystä tai vitutusta kun on saanut lapsen...
Voi juma jotkut ihmiset on niin dorkia!
Jos "haluaa lapsen sen itsensä vuoksi", niin onko paljon muita vaihtoehtoja kuin erityislapsen adoptointi kehitysmaasta? Oikeesti.
Joo toi on jännä kun lapsettomilta vaaditaan aina tollasia pyhimysperusteluita ja tosiaan sit kun sen lapsen joskus saa niin älä hyvä jumala erehdy valittamaan lapsesta mitään :D
No käytäntö sen sit osoittaa että vaikka kuinka vannoo ennen raskautta että ei valita mistään kun lapsen saa niin kyllä sitä ihminen vaan välillä sortuu ;)
Itse tosin tein päätöksen että raskaudesta en valita koska se tuntui niin suurelta lahjalta lapsettomuuden jälkeen mutta myönnän että unettomuudesta on pari kertaa tullut napistua läheisille lapsen syntymän jälkeen. Mutta silti, väitän että mun kiitollisuus lapsesta on usein ihan eri luokkaa kun monilla helposti lapsen saaneilla. He eivät vaan ymmärrä mitä heillä on koska eivät ole joutuneet taistelemaan sen eteen millään tavalla...
Jotenkin itsekästä tuollaisella vimmalla hankkia omaa lasta.
Niin, lapsettomuudesta kärsivällähän täytyy olla täysin epäitsekkäät miltei pyhimysmäiset perustelut halutakseen lapsi. Lisäksi hän ei saa koskaan tuntea väsymystä tai vitutusta kun on saanut lapsen...
Voi juma jotkut ihmiset on niin dorkia!
lapsettomat, jotka tulee tänne huutelemaan väsyneille tai vittuuntuneille äideille, kuinka näillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan, ja kuinka lapsettomasta tulee aina Niin KOvin Paljon Parempi Äiti kuin helposti lapsensa saaneista.
Niin, lapsettomuudesta kärsivällähän täytyy olla täysin epäitsekkäät miltei pyhimysmäiset perustelut halutakseen lapsi. Lisäksi hän ei saa koskaan tuntea väsymystä tai vitutusta kun on saanut lapsen...
Voi juma jotkut ihmiset on niin dorkia!
lapsettomat, jotka tulee tänne huutelemaan väsyneille tai vittuuntuneille äideille, kuinka näillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan, ja kuinka lapsettomasta tulee aina Niin KOvin Paljon Parempi Äiti kuin helposti lapsensa saaneista.
Tosin jatkuvasti luen kyseenalaistuksia lapsettomien motiiveista saada lapsi. Ja vielä useammin luen: "voi vittu mun lapsettomuustaustaista serkunkaimaa kun nyt valittaa väsymystä ja meni töihin kun lapsi 2,5 vaikka kärsi lapsettomuudesta, olis kiitollinen."
Minulla on nyt 4 lasta mutta taustalla sitä ennen vuosien vuosien lapsettomuus. Kyllä minä valitan, epäonnistun ja kiroan, mutta taustalla on aina ja ikuisesti kiitollisuus ja taju siitä, mikä lahja nämä lapset ovat. En julista itseäni paremmaksi, mutta kerron vaan että tunne säilyy aina. Ja sen parempi äiti en todellakaan ole lapsettomuustaustani takia, enkä niin koskaan ole ajatellut.
Dorkia ihmisiä on kaikissa, lapsellisissa ja lapsettomissa.
Ja sydämettömiä paskoja ovat ne jotka sivaltavat ja loukkaavat lapsettomuushelvetissä kärsiviä ihmisiä koska he kipuilevat. Siinä nähdään että jotkut naiset eivät ole naiselle vain susia vaan suoranaisia paholaisia.
Jotenkin itsekästä tuollaisella vimmalla hankkia omaa lasta.
Niin se että lapsen saa ilman että siihen tarvitaan vimmaa on jotain saatanan hienoa ja pyhää. Sitten kun se ei onistu ilman taistelua, on vaan itsekäs paska kun taistelee. Kuule sulle tekee mieli sanoa vaan että haista sinä paska.
alkunsa saanutta esikoista, eipähän tarvitse pohtia koskaan lapsettomuutta... Helpotus se sekin. Pitääkin muistaa taas iloita tästä raskaudesta vähän enemmän, moni muu kun olisi niin paljon vielä iloisempi.
MINÄ halusin lapsia, hoivata ja olla äiti. En koskaan ajatellut, että lapsien haluaminen voisi olla muuta kuin itsekästä, vaikka en odotakkaan lasten minua vanhana hoitavan tms.
Jos haluaa hoivata epäitsekkästi, voi vaikka tehdä vapaaehtoistyötä, ottaa sijoituslapsia vaikeimmasta päästä.
Ja minusta olisi ollut kummallista suhtautua lapsettomuushoitoihin muuten kuin tunteella ja ehkä "vimmalla". Jos lapsia haluaa, sitten on paras tehdä kaiken minkä voi, niin ei tarvitse myöhemmin pohtia, olisivatko asiat menneet toisin, jos...
Jotenkin itsekästä tuollaisella vimmalla hankkia omaa lasta.
Niin se että lapsen saa ilman että siihen tarvitaan vimmaa on jotain saatanan hienoa ja pyhää. Sitten kun se ei onistu ilman taistelua, on vaan itsekäs paska kun taistelee. Kuule sulle tekee mieli sanoa vaan että haista sinä paska.
ei todellakaan tule kaikille.