Päästäkseni eroon miehen lapsesta
joka toinen viikko, en näe muuta ratkaisua, kuin muuttaa sellaiselle alueelle ja niin kauas, että lapsen ei ole mahdollista käydä koulua meiltä käsin. Ja onneksi nyt asumallamme alueella asunnot ovat niin kalliita, että mieskin suostuu muualta sitä omaa katselemaan.
Kamalaa, mutta tähän on tultu. Vierailkoot joka toinen viikonloppu! Mikä helpotus.
Kommentit (275)
Lainaus:
mullakin ollut syöpä ja monella läheiselläni, jotka ovat hyviä ihmisiä ja juuri siksi toivon sitä ap:n kaltaisille pahoille ihmisille.
Sillä heissä asuu itse saatana.
taitaa äideille kolahtaa,kun tajuavat ettei se oma pikku mussukka olekaan enää isin maailman napa.
naulan kantaan, taidat itse olla se saatana joka aivopesee lapsista rasitteita muille manipuloimalla heitä sairaalla ajattelutavalla, mietippä sitä syövänsairastanut!! ja katkeruutesi vaan kumpuaa jälkikasvussasi, sekö on oikein?
Meidän perheessä on minun, sinun ja meidän lapset. Uusioperhe. Lapselle ei ole hyvä elää vihamielisessä ympäristössä. Eikö kannattaisi vain rehellisesti keskustella lasten vanhempien kanssa, ja todeta yhdessä, että lapsen ei ole hyvä viettää aikaa teillä. Jos lapsen äiti tietää tilanteen, hän tuskin haluaa edes laittaa lastaan asumaan tuollaiseen ristituleen. Ikävää, mutta aina uusioperheissä ei pidetä toisten lapsista, sille ei voi mitään. Jos lapsella on tällöin toinenkin koti, tilanne on usein helppo ratkaista. Kunhan lapsi ei joudu elämään missään ei toivottuna.
lapsi ei voi tulla enää ISÄLLEEN? Vai eikö se isäkään pidä lapsesta. Siinä tapauksessa en ymmärrä tätäkään vähää...
vihjasin tämän ketjun puolitosissani exälle. Meni puoli tuntia ja hän soitti. Pointtini oli se, kun nykyisensä haluaa muuttaa toiseen kaupunkiin, vaikka hyvä työ ja kiva kämppä täällä. mun mielestä syynä juuri tuo ap.n asia eli lapsesta kauas... Miehelle keksinyt vaikka mitä höttöä. Exä teki nyt päätöksen, että saa muuttaa akka yksinään. Huumorilla asiasta puhuttiin, ja etenkin tämän ketjun osalta, mutta joku exässä liikahti.. tais olla vähän pettynyt naisiin :(
tiedän perheitä, joissa äiti-ihminen on väkisin halunnut lasta vaikka suhde on jo ollu kuollut.. eli lapsi on syntynyt jo ei toivottuna.. ja eron jälkeen jotkut isät "hoitavat" vain velvollisuuden tunnosta tapaamisia, silloin lapsi pyörii uudessa perheessä riesana ja muistukkeena siitä entisestä ja näin isä saattaa myös hyljeksiä lastaan, ei aina syy ole siis äitipuolessa.. ja jos lapsi on uusioperheessä kaikille riesa niin eikö se ole parempi että se biologinen äiti huoltaa lapsen hyväksihavaituilla tavallaan?
tiedän perheitä, joissa äiti-ihminen on väkisin halunnut lasta vaikka suhde on jo ollu kuollut.. eli lapsi on syntynyt jo ei toivottuna.. ja eron jälkeen jotkut isät "hoitavat" vain velvollisuuden tunnosta tapaamisia, silloin lapsi pyörii uudessa perheessä riesana ja muistukkeena siitä entisestä ja näin isä saattaa myös hyljeksiä lastaan, ei aina syy ole siis äitipuolessa.. ja jos lapsi on uusioperheessä kaikille riesa niin eikö se ole parempi että se biologinen äiti huoltaa lapsen hyväksihavaituilla tavallaan?
aina ihmetellä miten tuollainen "mies" kelpaa sitten jollekin muulle ja vielä ruvetaan lisääntymään, vaikka mies on täysi tollo.
Anteeksi vaan, mutta yhtä huvittavaa lempinimeä en ole varmaankaan kuullut, jotenkin kamala kaikessa kekseliäisyydessään. Millähän nimellä sä niitä miehen tyttöjä mahdat kutsua? :D "Vihan hedelmät"?
Asiaan. Elatusmaksut on perusmenoihin. Normivanhemmat -etäsellaisestkin- yleensä osallistuvat myös ekan kierroksensa lasten menoihin. Ei kai se voi olla pelkän äidin kontolla?
Kokonaisuudessaan muuten tämä on suurilta osin tosi synkkä ketju :(
Odotan nyt neljättä meille ja odotan vain sitä hetkeä, että miehen tytöt ovat täysikäisiä. Ei tarvitsisi heihin työntää rahaa ja eivät olisi joka toinen viikonloppu meillä. Eivät veisi miehen aikaa ja eivät sitoisi meidän menoja.
Miettikää, miltä tuntuu kun joka toisen viikonlopun on kiinni niiden miehen lasten takia, eikä pääse minnekään. Hoitavat onneksi kyllä näitä meidän omia rakkausrusinoita.
Mutta se, että niihin pitää vielä rahaa upottaa. Mies maksaa jo elarit niistä, mutta milloin on vanhin tyttö vinkumassa opiskelurahaa kirjoihin tai avustusta tietokoneeseen tai kuvitelkaa, yritti vinkua rahaa mopokorttiin.
Mitä se ex-eukko luulee? Kuvitteleeko se, että me alamme maksamaan sen lehmän elatuksen kustantamalla hänen tytöilleen muka opiskelukirjoja.
Onneksi ne on kohta täysikäisiä ja pääsemme niistä eroon. Mieskin on niin kypsä tyttöjään juuri ex-vaimonsa takia.
Kamalinta on tässä vielä se, että miehen äiti hoitaa näitä tyttöjä joskus ja on pitänyt välit auki sinne exään. Mutta ei koskaan muista minun poikaani, joka on edellisestä liitostani. Hädin tuskin muistaa meidän yhteisiä rakkaurusinoitakaan. Mutta joskus on tuonut jonkun hikisen legopaketin esikoiselleni samalla kun on tullut tapaamaan lapsenlapsiaan.
Anteeksi purkaus. Mutta joskus kyllä kiehuu.
Meidän perheessä on minun, sinun ja meidän lapset. Uusioperhe. Lapselle ei ole hyvä elää vihamielisessä ympäristössä. Eikö kannattaisi vain rehellisesti keskustella lasten vanhempien kanssa, ja todeta yhdessä, että lapsen ei ole hyvä viettää aikaa teillä. Jos lapsen äiti tietää tilanteen, hän tuskin haluaa edes laittaa lastaan asumaan tuollaiseen ristituleen. Ikävää, mutta aina uusioperheissä ei pidetä toisten lapsista, sille ei voi mitään. Jos lapsella on tällöin toinenkin koti, tilanne on usein helppo ratkaista. Kunhan lapsi ei joudu elämään missään ei toivottuna.
lapsi ei voi tulla enää ISÄLLEEN? Vai eikö se isäkään pidä lapsesta. Siinä tapauksessa en ymmärrä tätäkään vähää...
kurinpito on mitä on,niin eikai tuossa ole oikein vaihtoehtoja.En minä ainakaan veisi lasta paikkaan,jossa vieras aikuinen pitää tälle seuraa ja huolehtii.Johan sen järkikin sanoo.Isät yleensä sysäävät lapsensa uuden puolison harteille,mikä ei taas ole uuden puolison vika.
tiedän perheitä, joissa äiti-ihminen on väkisin halunnut lasta vaikka suhde on jo ollu kuollut.. eli lapsi on syntynyt jo ei toivottuna.. ja eron jälkeen jotkut isät "hoitavat" vain velvollisuuden tunnosta tapaamisia, silloin lapsi pyörii uudessa perheessä riesana ja muistukkeena siitä entisestä ja näin isä saattaa myös hyljeksiä lastaan, ei aina syy ole siis äitipuolessa.. ja jos lapsi on uusioperheessä kaikille riesa niin eikö se ole parempi että se biologinen äiti huoltaa lapsen hyväksihavaituilla tavallaan?
aina ihmetellä miten tuollainen "mies" kelpaa sitten jollekin muulle ja vielä ruvetaan lisääntymään, vaikka mies on täysi tollo.
eikös se äiti-ihminen ole jo tollo kun väkisin tekee toimimattomaan suhteeseen lapsen? ja tuskin silloin on yllätys jos eron jälkeen ei miestä kiinnosta..?!
tiedän perheitä, joissa äiti-ihminen on väkisin halunnut lasta vaikka suhde on jo ollu kuollut.. eli lapsi on syntynyt jo ei toivottuna.. ja eron jälkeen jotkut isät "hoitavat" vain velvollisuuden tunnosta tapaamisia, silloin lapsi pyörii uudessa perheessä riesana ja muistukkeena siitä entisestä ja näin isä saattaa myös hyljeksiä lastaan, ei aina syy ole siis äitipuolessa.. ja jos lapsi on uusioperheessä kaikille riesa niin eikö se ole parempi että se biologinen äiti huoltaa lapsen hyväksihavaituilla tavallaan?
aina ihmetellä miten tuollainen "mies" kelpaa sitten jollekin muulle ja vielä ruvetaan lisääntymään, vaikka mies on täysi tollo.
jos ei halua lasta kuolleeseen suhteeseen? Kukahan tässä tollo on...?
joutuu ikävästi paljastamaan salaisuuden miehensä perunkirjoituksen yhteydessä -jos siis on itse vielä silloin elossa. Jää lapsille kiva kuva epärehellisistä vanhemmista ja perinnöstäkin menee siivu. Tätä kannattaa ajatella aina iltaisin nukkumaan käydessä, rauhallisia unia!
niin sitten lapsi kokonaan teille asumaan. Joka toisena viikonloppuna voi sitten mennä äidilleen kylään. Miksi äidin mahdollisen uden miesystävän pitäisi kärsiä tilanteesta? Onhan lapsen isän koti lapsen koti.
Näin et kärsisi siitä, että lapsi vain välillä tulee kotiinsa.
niin sitten lapsi kokonaan teille asumaan. Joka toisena viikonloppuna voi sitten mennä äidilleen kylään. Miksi äidin mahdollisen uden miesystävän pitäisi kärsiä tilanteesta? Onhan lapsen isän koti lapsen koti.
Näin et kärsisi siitä, että lapsi vain välillä tulee kotiinsa.
kestäis sitä muksua noin paljoa jos joka toinenkin viikko tekee tiukkaa. Kyse ei varmaankaan ollut siitä, että lapsi menee ja tulee. Vaan siitä kuinka paljon nyt jo joutuu viettää aikaa sen kanssa. Ap, ei kyllä käy kateeksi. Onneksi ei ole kuin joka toinen vkl täällä kestettävää. Parhaillaan odotan että täällä päästään yhdestä eroon ja omaan rauhaan taas kahdeksi viikoksi.
Miksi on aivan tabu, että jotkut lapsetkin voivat olla inhottavia ja liian hankalia? Totta kai lapsia pitää ymmärtää ikäkauden mukaisesti, tukea ja rakastaa, mutta se ei poista sitä, että lapsissakin on aivan kusipäitä.
Totta kai lapsella on aina oikeus molempiin vanhempiinsa, mutta pitäisi katsoa myös kunkin perheen arjen sujuvuutta, kun tapaamisjärjestelyitä mietitään. Jos vuoroviikkojärjestelmä tarkoittaa jatkuvaa konfliktia, ei se ole hyvä järjestelmä.
Meidän perheessä on minun, sinun ja meidän lapset. Uusioperhe. Lapselle ei ole hyvä elää vihamielisessä ympäristössä. Eikö kannattaisi vain rehellisesti keskustella lasten vanhempien kanssa, ja todeta yhdessä, että lapsen ei ole hyvä viettää aikaa teillä. Jos lapsen äiti tietää tilanteen, hän tuskin haluaa edes laittaa lastaan asumaan tuollaiseen ristituleen. Ikävää, mutta aina uusioperheissä ei pidetä toisten lapsista, sille ei voi mitään. Jos lapsella on tällöin toinenkin koti, tilanne on usein helppo ratkaista. Kunhan lapsi ei joudu elämään missään ei toivottuna.
lapsi ei voi tulla enää ISÄLLEEN? Vai eikö se isäkään pidä lapsesta. Siinä tapauksessa en ymmärrä tätäkään vähää...
kurinpito on mitä on,niin eikai tuossa ole oikein vaihtoehtoja.En minä ainakaan veisi lasta paikkaan,jossa vieras aikuinen pitää tälle seuraa ja huolehtii.Johan sen järkikin sanoo.Isät yleensä sysäävät lapsensa uuden puolison harteille,mikä ei taas ole uuden puolison vika.
Eivät keskimäärin sysää lapsiaan kenellekkään. Joten jättäkää yleistykset. Itse en ole päivääkään ollut vapaaehtoisesti lapsistani erossa.
tiedän perheitä, joissa äiti-ihminen on väkisin halunnut lasta vaikka suhde on jo ollu kuollut.. eli lapsi on syntynyt jo ei toivottuna.. ja eron jälkeen jotkut isät "hoitavat" vain velvollisuuden tunnosta tapaamisia, silloin lapsi pyörii uudessa perheessä riesana ja muistukkeena siitä entisestä ja näin isä saattaa myös hyljeksiä lastaan, ei aina syy ole siis äitipuolessa.. ja jos lapsi on uusioperheessä kaikille riesa niin eikö se ole parempi että se biologinen äiti huoltaa lapsen hyväksihavaituilla tavallaan?
aina ihmetellä miten tuollainen "mies" kelpaa sitten jollekin muulle ja vielä ruvetaan lisääntymään, vaikka mies on täysi tollo.
jos ei halua lasta kuolleeseen suhteeseen? Kukahan tässä tollo on...?
vai onko sekin naisen homma hoitaa ja hyvä selitys sille, että "muija vaan tuli paksuksi yhtäkkiä ja minen tehny mittään.."
yhteensä kuuteen omaan ja yhteen vieraaseen lapseen. Herättäisi se kenessä tahansa katkeruutta.
miehen pennut siinä kärkkymässä.
Kun veetuttaa niin, että meinaa verisuoni katketa, kun ei meinaa jaksaa olla yhtään aikuinen väsymykseltään ja kun olisi likipitäen valmis tilaamaan matkalipun, mutta vain yhteen suuntaan. Veritekoihin en vielä kykenis, mutta muuten on mitta aika täysi. Syy on ilmeinen ja täysin selvä. Olen ihan liian väsy huonojen öiden ja touhuilujen takia. Ja henkisesti väsy. Syy on lähinnä nuo miehen muksut. Olis niin helppoa vetäytyä ajatuksella "ne on sun", mutta kai ne on vähän munkin, kun yhteistä huushollia pidetään. Mutta aika ajoin tämä uusperheen ketutus kumpuaa jostain - paikasta mihin aurinko ei paista. Siinä ei jeesustelu auta, jos tilannetta ei ole kokenut. Kun ne ei ole mun lihaa ja verta, niin ne ei sitä ole. Ja kun niillä on monet jutut niin eri. Tavat, tottumukset, puhetyyli - kaikki. Kun on tän kokenut, voi helposti sanoa, että on hyvin eri asia elää biologisen lapsensa kanssa kuin "vieraiden". Ja kun ei nekään ole sillei vieraita vaan kun niiden pitäis olla ihan niinku osa meitä - pala kokonaisuutta. Suurimman osan aikaa menee hyvin, mutta joskus olisn valmis tekemään lähes mitä vaan, ettei mulla olis tätä taakkaa harteilla. Lasken likipitäen päiviä, että ne on aikuisia - niistä ei tarvii maksaa mitään, ne ei juokse meillä alvariinsa ja voin sanoa, ettei ne ainakaan kamalan pilalle menneet. Mutta tää nyt on tällainen väsyneen mamman katkera tilitys. Suurimman osan aikaa ne on ihan jees, joskus jopa tosi jees. No mutta se siitä.
se kestää - kaiken se kärsii
ei pidä paikkaansa.
kun joku saatanan horoperse tulee suoltamaan äpäröitä heidän rahojaan ja perintöään kärkkymään?
kuka voi oikeesti sanoo rakastavansa puolisonsa lapsiaan kuin omiaan?
niin? tuntuuko teistä aina että IHANAA nyt hän/he taas tulevat piristämään/pilaamaan koko viikonlopun/loman jne..? ja oletko aina vilpittömästi rakastanut puolison lasta? entäs ne "salatut" tunteet? nyt ei tarvii kenenkään olla tekopyhä jeesustelija. sana on vapaa! Väitän että täällä myös "puolison lapsia rakastavat" äiti-/isäpuolet eivät ole täysin puhtaalla sydämellä....?
vastatkeehan..
kuka voi oikeesti sanoo rakastavansa puolisonsa lapsiaan kuin omiaan? niin? tuntuuko teistä aina että IHANAA nyt hän/he taas tulevat piristämään/pilaamaan koko viikonlopun/loman jne..? ja oletko aina vilpittömästi rakastanut puolison lasta? entäs ne "salatut" tunteet? nyt ei tarvii kenenkään olla tekopyhä jeesustelija. sana on vapaa! Väitän että täällä myös "puolison lapsia rakastavat" äiti-/isäpuolet eivät ole täysin puhtaalla sydämellä....?
vastatkeehan..
tiedän perheitä, joissa äiti-ihminen on väkisin halunnut lasta vaikka suhde on jo ollu kuollut.. eli lapsi on syntynyt jo ei toivottuna.. ja eron jälkeen jotkut isät "hoitavat" vain velvollisuuden tunnosta tapaamisia, silloin lapsi pyörii uudessa perheessä riesana ja muistukkeena siitä entisestä ja näin isä saattaa myös hyljeksiä lastaan, ei aina syy ole siis äitipuolessa.. ja jos lapsi on uusioperheessä kaikille riesa niin eikö se ole parempi että se biologinen äiti huoltaa lapsen hyväksihavaituilla tavallaan?
aina ihmetellä miten tuollainen "mies" kelpaa sitten jollekin muulle ja vielä ruvetaan lisääntymään, vaikka mies on täysi tollo.
jos ei halua lasta kuolleeseen suhteeseen? Kukahan tässä tollo on...?
vai onko sekin naisen homma hoitaa ja hyvä selitys sille, että "muija vaan tuli paksuksi yhtäkkiä ja minen tehny mittään.."
Niin onhan se vähän kummallista jos on fyysistä kanssakäymistä kerta vuoteen ja aletaan heti olla pieniin päin. Aika pitkään on saanut mietiskellä mitenhän on ja katsella lapsesta omia sukupiirteitä, noo ainakin kuvittelen niitä nykyään näkeväni vaikka on enemmän äitiinsä tullut. No eipä sillä yhtä rakas ja oman tuntuinen on ollut kaiken aikaa kuin muutkin lapset. Onneksi nykyinen puolisoni tukee minua vanhemmuudessani, eikä puolisoni olisikaan ellei niin tekisi.
Meidän perheessä on minun, sinun ja meidän lapset. Uusioperhe. Lapselle ei ole hyvä elää vihamielisessä ympäristössä. Eikö kannattaisi vain rehellisesti keskustella lasten vanhempien kanssa, ja todeta yhdessä, että lapsen ei ole hyvä viettää aikaa teillä. Jos lapsen äiti tietää tilanteen, hän tuskin haluaa edes laittaa lastaan asumaan tuollaiseen ristituleen. Ikävää, mutta aina uusioperheissä ei pidetä toisten lapsista, sille ei voi mitään. Jos lapsella on tällöin toinenkin koti, tilanne on usein helppo ratkaista. Kunhan lapsi ei joudu elämään missään ei toivottuna.