Päästäkseni eroon miehen lapsesta

...tuon kaiken vielä edestänne löydätte :D

Alottaessasi suhteen, olet varmasti ollut tietoinen asiasta. Lapsi on osa miehen elämää halusit sitä tai et. Helppoa se ei varmasti ole sinulle! mutta

Ei myöskään lapselle.

kai sinunkin omasi häädettiin teidän kodista pois ja sinne jätettiin vain YHTEINEN lapsi?

Ei kai se muuten mitenkään tasapuolista ole?

Yleensä olen jaksanut ja jopa odottanut näitä vierailuja, mutta nyt olen alkuraskauden takia helvetin väsynyt ja huonovointinen. En jaksa uhmaa, kyselyikää, vinkumista, laulamista, huutamalla puhumista ja jatkuvaa vaatimista.

sanoppa muuta, säälittää nämä kaikki lapset.. Jotka eivät voi valita sitä vanhempansa uutta kumppania vaan joutuvat kestämään kaiken epäasiallisen kohtelun ja rakkaudettomuuden.

Alottaessasi suhteen, olet varmasti ollut tietoinen asiasta. Lapsi on osa miehen elämää halusit sitä tai et. Helppoa se ei varmasti ole sinulle! mutta

Ei myöskään lapselle.

Ovat itse yleensä ihan keskenkasvuisia. Toimimattomiin uusperheisiin pukataan omia lapsia ja ihmetellään, miksi on katkeruutta, riitoja ja pahoinvointia. Peilistä löytyy syy - aina. Mutta itse syytetään lasta, hänen äitiään ja joskus jopa sitä omaa puolisoakin mutta ikinä vika ei ole itsessä.



Pieni vinkki: Olet miehesi valinnut tietoisena siitä, että hänellä on lapsi. Esim. lapsi ei ole sinua valinnut eikä hänellä ole mahdollisuutta asiaan vaikuttaa. Jokainen kypsä aikuinen tajuaa, että lapsi saattaa jonakin päivänä jopa asua teillä, jos lapsen äidille käy jotain ikävää. Mutta lähes vääjäämättä nämä uusperheiden "äitipuolet" eivät tajua vaan yrittävät vain vieroittaa lapset isistään. Joskus osa onnistuukin. Toivon, että nämä lapset osaavat laittaa syyn juuri sen ihmisen tunnolle, kun ovat aikuisia. Eivät käy vanhainkodissa ja riitauttavat perinnöt. Vaativat perinnön jakoa, hankaloittavat esim. lesken rahan käyttöä, haukkuvat ja ihan aiheesta mustaavat tälle yhteiselle lapselle äitiään. Niin makaa kuin petaa, ja omat ilkeät teot löytyvät kyllä viimeistään sieltä vanhainkodista, kun ketään ei kiinnosta tulla katsomaan.

tapaa lapsiaan edes joka toinen viikonloppu. Minkä vuoksi meillä tämän lapsen pitäisi asua? Ap

.

no kannattiko edes ajatella hankkivansa niitä omiakin lapsia kun niiden uhmaa ja marinaa ym tuota et pääsekkään sitten enään eroon, ellet sitten anna lastasi adoptioon.

Joten vertaus ontuu aika pahasti.

Onneksi meidän tapauksessamme minä olen se, jolta jää mittava perintö joskus - ja tasan tarkkaan vain omille lapsilleni. Ap

Ovat itse yleensä ihan keskenkasvuisia. Toimimattomiin uusperheisiin pukataan omia lapsia ja ihmetellään, miksi on katkeruutta, riitoja ja pahoinvointia. Peilistä löytyy syy - aina. Mutta itse syytetään lasta, hänen äitiään ja joskus jopa sitä omaa puolisoakin mutta ikinä vika ei ole itsessä.

Pieni vinkki: Olet miehesi valinnut tietoisena siitä, että hänellä on lapsi. Esim. lapsi ei ole sinua valinnut eikä hänellä ole mahdollisuutta asiaan vaikuttaa. Jokainen kypsä aikuinen tajuaa, että lapsi saattaa jonakin päivänä jopa asua teillä, jos lapsen äidille käy jotain ikävää. Mutta lähes vääjäämättä nämä uusperheiden "äitipuolet" eivät tajua vaan yrittävät vain vieroittaa lapset isistään. Joskus osa onnistuukin. Toivon, että nämä lapset osaavat laittaa syyn juuri sen ihmisen tunnolle, kun ovat aikuisia. Eivät käy vanhainkodissa ja riitauttavat perinnöt. Vaativat perinnön jakoa, hankaloittavat esim. lesken rahan käyttöä, haukkuvat ja ihan aiheesta mustaavat tälle yhteiselle lapselle äitiään. Niin makaa kuin petaa, ja omat ilkeät teot löytyvät kyllä viimeistään sieltä vanhainkodista, kun ketään ei kiinnosta tulla katsomaan.

tapaa lapsiaan edes joka toinen viikonloppu. Minkä vuoksi meillä tämän lapsen pitäisi asua? Ap

Miten miehesi itse haluaa tilanteen suhteen?

noi kaikki äitipuolia sättivät ihmiset ajatteli, kunnes olin ite siinä tilanteessa että tajusin että ei helvetti, toi lapsi on ihan hirveä. Sen vielä kestäisin, mutta se on mulle liikaa, että meillä ei ole kotirauhaa kun sen äiti soittelee, ja ne vitamiinit ja rasvat on oikeasti joku neuroosi, ei terve ihminen kohtele tervettä lasta noin, se on tullut sairaaksi myös mieleltään kun sitä on kohdeltu niin. Ja mä en ole sen pelastaja, en rupea paikkailemaan niitä asioita joita sen hullu äiti on saanut aikaan, on parempi, että pysyy vaan siellä äidillään niin saa äitikin tarkotuksen elämälleen "kun on niin sairas lapsi" ja lapsi saa olla niin sairas kun on. Ravaa myös kaikenmaailman psykologeilla lapsen kanssa kun on niin paljon ongelmia. No niin on, olen ihan samaa mieltä siitä, mutta mä en rupea niitä ratkomaan enkä paikkailemaan. Kun lapsi on äidillään, on kaikilla hyvä olla, myös meidän perheellä, joten pysyköön siellä :)

- 8 -

käyntejä meillä. Mikä vika joka toinen viikonloppu-systeemissä? Ap

Yleensä olen jaksanut ja jopa odottanut näitä vierailuja, mutta nyt olen alkuraskauden takia helvetin väsynyt ja huonovointinen. En jaksa uhmaa, kyselyikää, vinkumista, laulamista, huutamalla puhumista ja jatkuvaa vaatimista.

no kannattiko edes ajatella hankkivansa niitä omiakin lapsia kun niiden uhmaa ja marinaa ym tuota et pääsekkään sitten enään eroon, ellet sitten anna lastasi adoptioon.

Olen RASKAUDEN takia väsynyt ja huonovointinen ja siksi en jaksaisi ylimääräistä meteliä ja huutamista. Muuten jaksan. Sitä paitsi eiköhän jokainen jaksa omia lapsiaan parhaiten, toisten lapset ärsyttää aina. Haluaisitko sinä naapurin minna-liisan kotiisi sotkemaan, kiljumaan ja säheltämään?

Kun pitääkin alkaa maksamaan elareita :D

tasapuolista olisi jos tytär olisi ollut kaikin tavoin "samalla viivalla" ja puolison ex ei olisi aiheuttanut tuota mielipahaa... mutta jos yksi saa käyttäytyä miten vaan niin ei se niin mene.. meillä kuitenkin lapsia asuu täällä "vakituisesti" 3kpl. ja juuri tuo äitinsä irvikuva ei juurikaan enää sotke täällä!! karua, mutta varmasti ymmärtäisitte jos olisitte itse samassa tilanteessa. ne viikonloput ei ollut kenellekkään mukavia.

pointti oli tässä se että ei aina se äitipuoli ole se ilkeä... tilanteeseen vaikuttaa varsin se ex:ä ja sitä mukaa se lapsi.. ja jos ex:ä mustamaalaa koko ajan lapselleen isän uutta perhettä, niin tulos on varsin tämä, ei auta vaikka koittais tehdä ja olla lapsen kanssa... Osaa ne biologiset äiditkin manipuloida lastensa käytöstä!!



ja ps. vitut minä mistään oikein kirjoituksesta... ;)

Muuten omaisuudestasi puolet on miehen omaisuutta eli tämän lapsen perintöä tulevaisuudessa. Siinä ei auta vinkua, että rahat oli alunperin sun.

Kun pitääkin alkaa maksamaan elareita :D

suhteen alkuvaiheessa ja pyysin valitsemaan lapsen ja mun väliltä. Valitsi mut. Nyt meillä on yhteinen lapsi ja mies on unohtanut aiemman isyytensä sen myötä.

tuon korteni kekoon. Muualle en voi valittaa miehen lapsista, joten valitan tänne. Kyseessä siis 2 taaperoa:



- puhuvat huutamalla, mies ei viitsi käskeä puhumaan hiljempaa koska "ei se auta"

- vanhempi haluaa katsoa telkkaria koko päivän, jos telkkari pistetään kiinni alkaa kitinä ja vinkuminen eikä mitään osata tehdä

- eivät osaa leikkiä mitään mikä vaatii vähääkään mielikuvitusta, ainoat mielenkiinnon kohteet tuo telkkari ja muut vempaimet (joihin eivät saisi edes koskea! kuten tietokoneet, kännykät jne)

- toinen selostaa jatkuvasti ja kertoo tekemisiään, puhuu tauotta (ja huutamalla)

- levittävät lelut ympäri kämppää, mutta eivät leiki niillä eivätkä varsinkaan siivoa ennen kuin on pyydetty noin sata kertaa

- mistään ruoasta ei tykätä, kaikki on pahaa ja aina pitäisi saada herkkuja, suklaata, karkkia, piparia, limsaa...

- eivät tykkää ulkoilla, kun eivät ole siihen tottuneet



Eihän nämä lasten vikoja ole, mutta ärsyttää kun on kasvatettu noin päin puuta. Ei ole taaperoikäisen homma istua koko päivä telkkarin edessä eikä leikkiä lainkaan.