En jaksa enää yrittää. Luovutan ja syrjäydyn.
Olen hakenut töitä 3 vuotta. Ihan mitä vaan työtä. Asun Turussa eli en ihan pienellä paikkakunnalla. Mulla on viestinnästä AMK-tutkinto, tekijöitä on hirveästi ja paikkoja tosi vähän. Työkkärin rahoilla en voi opiskella, hoitoalalle tm. en sovi ollenkaan, en pystyisi siihen, potilaatkin kärsisi mun hoidossa... Opiskelijana saisin puolet nykyisistä tuista, ei ole mahdollista mitenkään. Olen yh. PUhelinmyyjänä olin puoli vuotta, se oli hirveetä. Sen jälkeen masennuin. ja 3 vuotta on nyt mennyt ilman duunia.
En vaan jaksa. Olen lähettänyt kymmeniä ellen satoja hakemuksia oman ja muiden alojen hommiin. Mihinkään Siwan kassalle en pääse vaikka haluaisin, olen ylikoulutettu eikä kassakokemusta.
Antaa olla.
Kommentit (70)
Siis yliopistotutkinto tai opinnot vois antaa lisää tukevuutta ja arvostusta, siksi aattelin sitä suositella.
joista aivan varmasti joihinkin voit hakea vaikka tietenkään et kaikkiin. Esim oli osastosihteereitä, tutkimusta avustavia henkilöitä jne. Nyt ryhtiä vaan! Luovuttaa ei saa.
Pääkaupunkiseudulta löytäisit töitä paljon todennäköisemmin. Turku nyt vaan on melkoinen Suomen persreikä mitä tulee työpaikkoihin monella alalla. Itsekin muutin sieltä Helsinkiin yliopisto-opintojen jälkeen aikoinaan kun ei Turusta alan töitä löytynyt.
Mä aina aattelin että jokainen elämän askel on lopullinen. Mutta jos vaan saat töitä ihan mistä vaan, niin hanki työkokemusta, ja aina sitten voi palata muutaman vuoden päästä parempien papereiden kanssa.
Mä oon kanssa sellainen että kuolisin kaupan kassalla, ja arvostan kovasti kaikkia ammattilaisia. Opiskeluaikana tein kaikenlaisia töitä, ja joistain tietyistä olin ihan burniksessä parissa kuukaudessa kun eivät sopineet. Mutta ihmiset on erilaisia ja kaikki ei sovi kaikkiin hommiin. Yritä löytää oma tiesi! Pieni mietintätaukokaan ei ole pahitteeksi! Ja hanki tukea, työkkärin tsemppauskoulutuksetkaan ei oo pahitteeksi ja sitten on koulutuksia missä pääsee harjoitteluun, ootko kokeillut sellaisia? Tsemppiä kaiken kanssa!
Siis tarkoitin mistä vaan suomea, en mistä vaan alalta, sitä työkokemusta.
Yhden voi. En minäkään perus-amikseen lähtisi, mistään hinnasta en alentaisi itseäni sellaiseen.
olisiko sinusta bussikuskiksi? Työllisyyskoulutuksella?
Älä luovuta, vaan vaihda rohkeasti alaa.
Ala harrastamaan jotain ajatuksella, että vuoden tai kahden päästä teet sitä työksesi. Esim joogaohjaajakoulutus?
Ei ne ajokorttia mulle maksa. Usko jo. ap
Ala harrastamaan jotain ajatuksella, että vuoden tai kahden päästä teet sitä työksesi. Esim joogaohjaajakoulutus?
Jos mulla olis varaa edes harrastaa jotain. Tää on aikamoinen umpikuja. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa, vaikka olisikin investointi tulevaisuuteen.
ap
Olen niitäkin katellu. Hoitoalaa taitaa olla nekin lähinnä. ap
..oletko tietoinen työttömuyysturvaetuudella opiskelusta omaehtoissessa koulutuksessa?
Älä anna periksi! Olet fiksu ihminen. Pyydä apua eri tahoilta. Sitten kun olet voimissasi, anna hyvän kiertää. Tsemppiä sulle!
Sinä olet ollut pitkään HALUKAS muutokseen. Se on kaiken a ja o. Halu, motivaatio!
Jos oot ollut 3 v tt-tuella niin etkö ole jo syrjääntynyt?
että miten saisit sen kustannettua, jos kiinnostaa.
Tuli mieleen myös hieroja, kampaaja ja jalkahoitaja. Kaikkia noita voisi tehdä yrittäjänäkin (kampaaja ehkä huonoin työllisyyden kannalta). Ei olisi aivan niin hoitohoitoa kuin esim lähihoitajan työ.
Siellä ei ole mitään niin kiinnostavaa että pystyisin 3 vuotta viettämään täydet päivät ihmisten kanssa jotka on käyneet vaan peruskoulun. Oikeesti, en pystyis siihen amisuraan enkä halua tehdä niitä töitä mihin sieltä voi valmistua. Tein huonon alavalinnan ja joudun nyt maksamaan siitä. Vituttaa. Syyllistämistä tulee joka tuutista. Ihan sama, kaikesta olen ottanut selvää, aina jokin asia estää tai paikkoja ei vaan ole. Olkoon. ap
Jos oot ollut 3 v tt-tuella niin etkö ole jo syrjääntynyt?
Jos ihminen vielä pohtii ja yrittää muuttaa tilannettaan, sen on hienoa sia!
Jatka samalla alalla, mutta hae yliopistoon ja ala opiskella siellä. Opinnot saa tehdä ihan omaan tahtiin. Yritä etsiä joku sivuduuni siinä samassa. Tai yliopistosta jotain muuta kiinnostavaa. Sitten vaan kirjoitteleen freelance-juttuja. Jopa pari juttua on hyvä näyttö työnantajalle. Toimittajan työ on hyvää näyttöä vaikka päätyisi mainostoimistoon tai viestintään. Turku on myös huono paikka viestinnän ammattilaiselle. Kehottaisin hakemaan töitä koko maasta.
t. turusta itse lähtenyt viestintäalan ihminen