Lue keskustelun säännöt.
Hei te uravanhemmat, joiden "reipas" tokaluokkalainen menee kohta kotiin.
03.02.2012 |
Lapsellanne on tapana halailla kaikki mahdolliset puolitututkin koulun pihalla. Sitten hän lähtee kävelemään kotiin. Näin hän on tehnyt ekalta luokalta asti.
Kotimatkalla hän lyöttäytyy, jos mahdollista, jonkun lastaan hakemaan tulleen aikuisen seuraan. Hän kertoo vieraallekin aikuiselle, mitä aikoo tehdä, ennenkuin vanhemmat tulevat kotiin klo 18 jälkeen. Kertoo miten noudattaa vanhempien ohjeita, miten vanhemmat illalla ilahtuvat, kun kaikki menee varmasti hyvin yksin kotona. Aina samat jutut, jotta saisi meiltä vierailta aikuisilta lisää vahvistusta yksinäisille toimilleen.
Lapsi on selvästi hädissään ja sitä te ette halua ymmärtää. En olisi kovinkaan onnellinen, jos oma lapseni käyttäytyisi samalla tavalla "reippaasti".
Tarviiko lapsesi sitten aikuisenakin koko ajan tukea vierailta ihmisiltä, kun jo lapsesta oppii tomimaan näin? Entä jos joku aikuinen ei olekaan turvallinen? Eikö olisi parempi, että tämän ikäinen kokisi olonsa turvalliseksi ihan ilman, että tarvitsisi ripustautua ihmisiin?
Lapsi selviää joten kuten yksinäisistä iltapäivistään olemalla liiankin tuttavallinen kenen tahansa aikuisen kanssa. Vieraat aikuiset kannustavat häntä selviämisessä, kun lapsi sitä niin kovasti hakee käytöksellään. Tämä lapsi tarvitsee koko ajan vahvistusta sille, että miten iso, reipas ja osaava hän on! Miten vanhemmat ovatkaan hänestä ylpeitä! Mutta kun hän on aivan pieni, reipas...
>Tämä viesti oli kirjoitettu samalla jankkaavalla tyylillä, jota lapsesi käyttää, kun halua saada vierailta aikuisilta huomiota
Kommentit (63)
työnantajan olisi annettava se työpäivän lyhennyksenä. Monessa paikassa se toteutetaan 4 pv/ vko työaikana (eli yksi vapaapäivä tulee). Näin minunkin työpaikallani. T
yönantajan ei myöskään joissain tapauksissa ole edes pakko suostua osittaiseen hoitovapaaseen, mutta tällöin tilanteen pitää olla sellainen, että töiden hoitaminen estyy kokonaan. Näitäkin tapauksia kuitenkin välillä on, ja ihan laillisesti.
Kaikilla, kuten pätkätyöläisillä ja hiljattain uudessa työssä aloittaneilla ei sitä paitsi ole edes oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen. Eli ihan joka tilanteeseen siitä ei ratkaisuksi ole. Mutta toki olisi suotavaa, että sitä useammin käytettäisiin. Monella se käytännössä kuitenkin tarkoittaa sitä, että 5 pv työt pitää hoitaa 4 pv:ssä. Näin minullakin, työmäärä ei ole pienentynyt mihinkään :(
näitä tällaisia keskusteluja, kun jokainen pitkää työpäivää tekevä äiti (tai isä) puolustaa omaa valintaansa perheen toimeentulolla - ja viestistä siis selviää useimmiten (joko rivien välistä tai muuten), että kyseessä on perhe jossa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Siis kaksi perheen elannosta huolehtijaa. On se vaan niin kumma, ettei kumpikaan tällaisen "ehjän" perheen vanhemmista katso voivansa lyhentää työpäivää = tienata vähempää, vaikka sillä voisi ratkaisevasti lyhentää eka- ja tokaluokkalaisen yksinoloaikaa (jos lapsi ei ole saanut ip-kerhopaikkaa, useilla paikkakunnillahan tokaluokkalainen ei sitä enää saa).
Onko se raha teille tosiaan niin tärkeää? Miksi ihmeessä olette mitoittaneet elinkustannuksenne niin yläkanttiin, että talouden puolesta ei ole mahdollista saada yhden lukuvuoden ajan pienempää palkkaa?
Jo tunnilla lyhennetty työpäivä mahdollistaa täällä pk-seudulla sen, että pääsee kulkemaan ruuhka-ajan ulkopuolella -> päivä lyhenee entisestään (tietenkin sillä oletuksella, että normi työpäivä olisi muuten tyyliin 8-16 tai 9-17). Palkka pienenee ehkä 20 %, mutta toisaalta verotus kevenee hitusen ja Kelalta saa pienen kannustimen, jolloin taloudellinen vaikutus ei ole niin dramaattinen kuin voisi ajatella. Vai onko niin, että perhe ei voikaan pitää niitä kahta citymaasturia ja hulppeaa kotia ja tehdä kolmea ulkomaanlomamatkaa vuosittain, jos ansiotulot tipahtavat 20 %???
terkuin yh, joka tekee ensi lukuvuoden lyhyttä päivää siksi, että pikkukoululaisten ei tarvitsisi olla niin pitkää päivää kaksistaan kotona, eikä aio antaa nettotulojen pienenemisen hirvittävästi masentaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
iltapäivähoidossa muutama tällainen kaveri, jotka oli "halunneet" lopettaa iltapäivähoidon. Yhdenkin äiti oli lastenhoitaja ja päiväkodissa töissä. Kehui, kuinka poika on itsenäinen ja ei halua mennä iltapäivähoitoon. Poika itse sanoi, ettei mene sinne siksi kun äiti valitti koko ekaluokan, kuinka se on kallis. Näitä yksinäisiä lapsia kävi sitten meillä syömässä leipää ja maitoa ja leikkimässä sisällä kun pelotti mennä kotiin. Toista poikaa hakkasi isoveli siellä. Hänenkin äitinsä taisi muuten olla hoitoalalla. Eli poika ei uskaltanut mennä kotiin kun siellä oli kutosluokkalainen veli, joka hakkasi tätä tokaluokkalaista. Iltapäivähoitoon ei kuitenkaan laitettu kun "kyllä se isoveli katsoo perään" Säästiväthän nämä perheet muutaman kympin kun lapsi "ei halunnut iltikseen ja osasi kyllä olla illan yksin". Onneksi pääsivät meille viettämään niitä iltojaan. Eivät oikeasti olleet yksin koskaan kotona.
halusi mennä kotiin eikä iltapäiväkerhoon jossa olisi ollut aikuisia ja mutia lapsia seurana. Mieluummin meni kotiin ja teki rauhassa läksyt ja lähti sitten vaikka naapurin lasten kanssa pihalle jos ei viihtynyt yksin kotona.
Ja tämän perusteella voitkin todeta, että kaikki ne lapset, jotka eivät halua mennä ip-hoitoon, eivät mene sinne, koska vanhemmat eivät halua maksaa ;)? Meidän lapsi ei todellakaan sinne ole halunnut mennä. Késkimmäinen (nyt ekalla) sen sijaan haluaa varmasti mennä vielä ensi vuodenkin ja saa mennäkin. Lapset nyt vain ovat erilaisia.
lapset itse päättää mitä he tekevät iltapäivisin!?!
Melko uskomattomalt kuulostaa. "ei suostunut ip-kerhoon" "ei suostu siihen että mummu tulee" "haluaa mennä yksin kotiin".
Curling curling.
Tokaluokkalainen tekee niin kuin käsketään. Eihän hän VOI itse tietää mikä hänelle on parasta? Vai voiko oikeasti teidän mielestä? Ettekö vanhemmat ole vastuussa hänen tekemisistään?
näitä tällaisia keskusteluja, kun jokainen pitkää työpäivää tekevä äiti (tai isä) puolustaa omaa valintaansa perheen toimeentulolla - ja viestistä siis selviää useimmiten (joko rivien välistä tai muuten), että kyseessä on perhe jossa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Siis kaksi perheen elannosta huolehtijaa. On se vaan niin kumma, ettei kumpikaan tällaisen "ehjän" perheen vanhemmista katso voivansa lyhentää työpäivää = tienata vähempää, vaikka sillä voisi ratkaisevasti lyhentää eka- ja tokaluokkalaisen yksinoloaikaa (jos lapsi ei ole saanut ip-kerhopaikkaa, useilla paikkakunnillahan tokaluokkalainen ei sitä enää saa).
Onko se raha teille tosiaan niin tärkeää? Miksi ihmeessä olette mitoittaneet elinkustannuksenne niin yläkanttiin, että talouden puolesta ei ole mahdollista saada yhden lukuvuoden ajan pienempää palkkaa?
Jo tunnilla lyhennetty työpäivä mahdollistaa täällä pk-seudulla sen, että pääsee kulkemaan ruuhka-ajan ulkopuolella -> päivä lyhenee entisestään (tietenkin sillä oletuksella, että normi työpäivä olisi muuten tyyliin 8-16 tai 9-17). Palkka pienenee ehkä 20 %, mutta toisaalta verotus kevenee hitusen ja Kelalta saa pienen kannustimen, jolloin taloudellinen vaikutus ei ole niin dramaattinen kuin voisi ajatella. Vai onko niin, että perhe ei voikaan pitää niitä kahta citymaasturia ja hulppeaa kotia ja tehdä kolmea ulkomaanlomamatkaa vuosittain, jos ansiotulot tipahtavat 20 %???
terkuin yh, joka tekee ensi lukuvuoden lyhyttä päivää siksi, että pikkukoululaisten ei tarvitsisi olla niin pitkää päivää kaksistaan kotona, eikä aio antaa nettotulojen pienenemisen hirvittävästi masentaa!