Mitä! Syövätkö joidenkin pienet lapset oikeasti pastakastikkeita?!

Ensiksi sanoisin noille pienten lasten äideille, että se voi sauna palaa vielä teilläkin. Monella lapsella tulee nirsoilukausi tuossa 3v:nä. Puhutaan sitten uudestaan. Mutta ap:lle sanoisin, että sun pitää ehkä vaan tarjota niitä juttuja niin tottuvat. Ei niitä sekottaa tartte, mutta hankalaa on esim koulussa jos ei voi syödä mitään kastiketta missään. Mulla on Si-ongelmainen poika, joka ei siedä kastikkeita eikä ruokien sekoittamista. Pastakastikkeita syö, mutta ne pitää olla erikseen. Koulussa pärjää ihan hyvin, kun onneksi nykyisin saa ottaa ruokansa itse, niin hän ei koskaan ota niitä ruskeita kastikkeita ja pastakastikkeet laittaa niin, että ei osu muuhun ruokaan. Syö siis, mutta pitää olla vieressä ei päälle. Ja ei, en tiedä mitä eroa niillä maussa on, mutta näillä mennään. Niin sellainen vielä, että eihän ap:n lapset ole allergisia tomaatille?

normaalia ruokaa; myös tomaattipohjaisia pastakastikkeita, jauheliha-, carbonara-, katkarapukastiketta. Raviolien kanssa salviavoita. Mikäs siinä outoa?? Ihan perusruokaa...

mutta meillä on myös sääntöjä ruokailuun liittyen.



Esim:



Leipää saa vasta kun lautanen on tyhjä ja vain vähän. Sillä ei korvata pääruokaa tai suurta nälkää.



Samoin pelkkä kuiva makaroni/peruna/riisi ei ole ruokaa. Jos ei syö muutakin, saa olla kokonaan syömättä.



Ruokalautasen äärelle ei tulla yökkimään. Jos ei ole muuta kommenttia kuin "yök, mitä ruokaa?!", voi samantien mennä pois ja seuraava ruoka on sitten, kun on seuraava ruoka-aika.



Jos joku yksittäinen ruoka-aines annetulla lautasella tökkii, tarvitsee sitä vain maistaa ja loput ko. ainesta voi jättää lautaselle...



Ihan perussääntöjä.

Mitä täällä hermoilet? Äläkä ala yleistämään asioita. Kaikki lapset eivät yksinkertaisesti syö yhtä hyvin kuin toiset, totutat heitä ruokiin tai et. Lisäksi allergiat hankaloittavat asioita vielä kaupan päälle. Sama asia kuin nukkumisessa, jos lapsi ei nuku hyvin, onko ongelma aina vanhemmissa vai olisiko lapsiakin moneen junaan?

samaa ruokaa kuin aikuisetkin. Tietysti iän mukaan sopivana. Hyvin on tottuneet kaikkeen pienestä pitäen.

nyt lapsilla ikää 7, 5 ja 3v. Ei meillä lapset karsasta oikein mitään ruokaa, kaikki kelpaa. Välillä oikein itsekin ihmettelen että kuinka hyvin nuo syö, kun kaikkialla toitotetaan kuinka lapset yleensä on nirsoja.

Saadaan syömään siten, että laitetaan eteen lautasella.

meillä lapsi sai kaikenlaisia normaaleja ruokia, esim pastakastike, missä valkosipulia, sipulia, pippuria, chiliä, juustoa yms, jo reilu yhdenvuoden iästä eteenpäin. Ihan hyvällä ruokahalulla on aina niitä syönyt. Onneksi, koska en kestä nirppanokkia.

syöneet jo alle kouluikäisiä lähes poikkeuksetta kaikkia ruokia. Meillä syödään "peruskotiruokien" lisäksi mm. paellaa, itämaisvaikutteisia vokkeja, pastoja, erilaisia pihvejä, äyriäisruokia ja vaikka mitä, vaihedellen toki. Ainoastaan ikaikkein tulisimmat ruuat eivät lapsillemme maistu.

Itse taas ihmettelen lapsia, jotka kouluikäänkään mennessä eivät esimerkiksi syö kokolihaa. Yllättävän monelle ei maistu se eikä tämä, enkä puhu nyt allergisista lapsista. Toisaalta ainakin tuttavapiiriä kun tarkastelee, monessa perheessä aikuisilla tuntuu olevan asenne se, että eiväthän lapset nyt millään voi tykätä esimerkiksi katkaravuista, sillistä tai oliiveista, eikä heille koskaan moisia edes tarjota (ja nämä em. ruoka-aineet vain esimerkkejä).

Kyllä meillä molemmat muksut ovat noita syöneet ihan siitä lähtien kun ovat siirtyneet samaan ruokaan meidän aikuisten kanssa.

ja lasten ihan herkkua. Kyllä ne sitä pienestä asti syö ja aika mausteisia kastikkeitakin. Kai se siitä riippuu mihin maku- ja koostumusmaailmaan pienestä pitäen tottuu.



Ihmisiä kyllä huvitti kun meillä alle kouluikäisenä lapset esim. himoitsivat oliiveja ja aurinkokuivattuja tomaatteja ja pyrkivät napsimaan niitä suoraan purkista, kun muiden mielestä ne on semmoista ruokaa että vaatii aikuiseltakin tottumusta että oppii tykkäämään.

mä todella tohkeissani tarjosin 1-vuotiaasta alkaen intialaista ruokaa, korianteriraitaa, chili-linssikeittoa jne. aasialaisiin ravintoloihin vietiin ja lapsi söi mielellään kaikkea, kunnes alkoi vähitellen (ehkä 2.5v ->) protestoida voimakkaampia makuja kohdatessaan, ja homma on mennyt vain huonompaan suuntaan (nyt lapsi 3,5v). Luulen että kyseessä on 2 asiaa, ensinnäkin uhma joka kanavoituu muihinkin asioihin, ei vain ruokaan, ja pk:n aloitus 3 vuotiaana -> pk:ssa ruoka on pääosin "helpon" makuista ja lapsi on tottunut siihen.

Mekin tehdään niin, että pitää maistaa mutta pakko ei ole syödä ja muuta ruokaa ei tule ennen kuin seuraavalla ruoka-ajalla, mutta kieltämättä on hermojen säästämiseksi vähennetty "vaikeiden" ruokien tekemistä.

t. 33

Ensiksi sanoisin noille pienten lasten äideille, että se voi sauna palaa vielä teilläkin. Monella lapsella tulee nirsoilukausi tuossa 3v:nä. Puhutaan sitten uudestaan. Mutta ap:lle sanoisin, että sun pitää ehkä vaan tarjota niitä juttuja niin tottuvat. Ei niitä sekottaa tartte, mutta hankalaa on esim koulussa jos ei voi syödä mitään kastiketta missään. Mulla on Si-ongelmainen poika, joka ei siedä kastikkeita eikä ruokien sekoittamista. Pastakastikkeita syö, mutta ne pitää olla erikseen. Koulussa pärjää ihan hyvin, kun onneksi nykyisin saa ottaa ruokansa itse, niin hän ei koskaan ota niitä ruskeita kastikkeita ja pastakastikkeet laittaa niin, että ei osu muuhun ruokaan. Syö siis, mutta pitää olla vieressä ei päälle. Ja ei, en tiedä mitä eroa niillä maussa on, mutta näillä mennään. Niin sellainen vielä, että eihän ap:n lapset ole allergisia tomaatille?

Minä olen tehnyt 8kk ikäiselle vauvalle jo jauhelihakastikkeen tomaattimurskapohjaisena, mukana siis tomaattimurskaa, sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa, porkkanaa, mausteita...

Sulatejuustoa tai tuorejuustoa olen heittänyt sekaan ehkä noin 1-vuotiaan ruokaan, tai siis siinä vaiheessa kun siirtynyt meidän kanssa samoille murkinoille.

Kinkkukastikkeen teen joko sulate- tai tuorejuustopohjaisena, samoin pekonista. Jauhelihan joko tomaattimurskasta tai sitten ns. perinteisen. Broilerista teen kastikkeen yleensä kermalla/tuorejuustolla. Joukkoon sitten tietysti mausteita aina.

Nyt lapset 5v. ja 8v.[/i

Meillä myös näin. Teen myös mausteisia wok-ruokia ja intialaista ruokaa ja kaikki uppoaa, poika nyt 2v 10 kk. Tosin kyllä mun äitikin ihmettelee,että poika niitä syö.

Ap:n on pakko olla porvoosta:-)

ja heidän lisäkseen meillä on hyvällä ruokahalulla erilaisia pastakastikkeita syönyt iso joukko sukulaisten ja kaverien lapsia pienestä pitäen sekä lasten kavereita. Vielä en ole yhteenkään lapseen törmännyt, jolle ei olisi kelvannut pasta+pastakastike -yhdistelmä. Minä olen hämmästynyt, että ap kuvittelee moisen nirsoilun _5- ja 8-vuotiailla_ eli jo isoilla lapsilla olevan normaalia :-o

Meillä lapset syövät TIETYSTI sitä mitä on tai ovat syömättä ja jos ruokana sattuu oleman pastakastiketta, niin sitä syödään tai ollaan syömättä ja poistutaan pöydästä. Ja ylläripylläri 3- ja 7-vuotiaat syövät varsin hyvin ja päiväkodin mukaan maistelevat ruokia ennakkoluulottomasti. Terveet, normaalipainoiset lapset. Suosittelen tätä muillekin. idiootit lähtee pomppimaan lasten mielitekojen mukaan -niin niitä nirsoja lapsia tehdään. Ei vain pidä saada slaagia sen taki, että joskus lapsi ei syö. Sitten ei syö. Syöpähän enemmän ja paremmin sitten seuraavalla aterialla.

Erillään menee jotenkuten, mutta mieluiten lihat "kuivana" ja pasta sellaisenaan. Lapset 5 ja 8. Erityisen tarkka on vanhempi lapsi.

Taas kysymys, johon ei edes viitsi vastata. Siis kaikkien ihmisten maku kehittyy ihan samalla tavalla, joten pitäisi olla olemassa jokin vuosi jolloin hups, lapset alkaa syödä jotain tiettyä ruokaa.

Lapset ovat erilaisia: toiset nirsoja ja toiset rakastavat uusia makuja. Ei pidä pakottaa lasta syömään, sillä siitä tulee elinikäinen vastenmielisyys ruokaan. Uusiin makuihin pitää totutella vähitellen, joskus vuosien ajan. Tomaatti on erityisen vahva maku, jota monet pienet lapset eivät syö. Sitä voi vähitellen lisätä ruokiin mausteen lailla makua antamaan ja kasvattaa annostusta, kun lapset tottuvat makuun tai kasvat ikään, jossa tomaatti sopii heille.