Mistä mielestänne kertoo, jos 30-v sanoo ettei halua muuttaa omakotitaloon?
Siis vielä silleen painokkaasti, että on tyytyväinen kerrostalossa ja kaupungissa? Ettei edes yhtään jätä takaporttia auki? Siis tämä henkilö ei itse tätä tuo esille, mutta jos minä tai muut jotka asumme omakotitalossa, kysymme hän sanoo ettei häntä omakotitalo kiinnosta. Kertooko se jostain ikuisen nuoruuden havittelusta vai mistä?
Kommentit (121)
Meillä olisi käytössä mökki vieläpä aika lähellä, jos vähän laiteltaisiin kuntoon. Mutta ollaan viihdytty niin hyvin vielä kaupungissa, että ei ole tullut tuolla vietettyä aikaa.Ajatus olisi, että joskus myöhemmin oltaisiin siellä enemmän, mutta vielä on viihdytty niin hyvin kaupungissa kesät, että on jäänyt mökki käyttämättä.
Että vaikka kuvittelin, että "maalla olisi mukavaa" kesäisin, ns. tosipaikan tullen en ole vielä tullut tarvetta lähteä maalle kesäisin. Saati omakotitaloon. Meiltä kerrostalosta on matkaa puoli kilometriä uimarannalle, metsä vieressä metsäretkiä varten. Leikkipuistoissa on kesäisin paljon seuraa, siellä kuluu eväiden kanssa vaikka puoli päivää. Sorsia on mukava käydä ruokkimassa. Parvekkeelle voi laittaa kasvamaan yrttejä ja muita. Kerrostalon pihassakin pääsee tekemään vähän puutarhahommia, jos huvittaa. Kaupungissa on paljon kaikenlaista tapahtumaa kesäisin jne.
Ja tosiaan käydään jonkin verran isovanhemmilla auttelemassa, joten pakollinen annos pihahommiakin tulee, mutta voin hyvin kuvitella miten joku viihtyy kaupungissa kesät.
Minulla on syynä se, että olen maalaistalosta, jossa työtä oli hirveän paljon ja siitä jäi jonkinlainen kammo. Monilla ystävilläni, jotka ovat samoin maalaistalon jälkeläisiä on samat "traumat" ja he (kuten itsekin) asuvat kerrostalossa onnellisina ja tyytyväisinä. Joillekin ok-talo ei vaan ole se unelmien täyttymys, joillekin se on kaupungin keskustassa asuminen, toisilla on ok-talo maalla se juttu, toisilla kiva esikapunkialue, jossa mukava rivitalokoti. Itse en voisi asua tarpeeksi korkealla (vähint. 5. tai 6. kerros) ydinkeskustassa. Iso parveke toki täytyy olla. Toteutin juuri unelmani... :)
Sorsia ei saa ruokkia
Meillä olisi käytössä mökki vieläpä aika lähellä, jos vähän laiteltaisiin kuntoon. Mutta ollaan viihdytty niin hyvin vielä kaupungissa, että ei ole tullut tuolla vietettyä aikaa. Ajatus olisi, että joskus myöhemmin oltaisiin siellä enemmän, mutta vielä on viihdytty niin hyvin kaupungissa kesät, että on jäänyt mökki käyttämättä.
Että vaikka kuvittelin, että "maalla olisi mukavaa" kesäisin, ns. tosipaikan tullen en ole vielä tullut tarvetta lähteä maalle kesäisin. Saati omakotitaloon. Meiltä kerrostalosta on matkaa puoli kilometriä uimarannalle, metsä vieressä metsäretkiä varten. Leikkipuistoissa on kesäisin paljon seuraa, siellä kuluu eväiden kanssa vaikka puoli päivää. Sorsia on mukava käydä ruokkimassa. Parvekkeelle voi laittaa kasvamaan yrttejä ja muita. Kerrostalon pihassakin pääsee tekemään vähän puutarhahommia, jos huvittaa. Kaupungissa on paljon kaikenlaista tapahtumaa kesäisin jne. Ja tosiaan käydään jonkin verran isovanhemmilla auttelemassa, joten pakollinen annos pihahommiakin tulee, mutta voin hyvin kuvitella miten joku viihtyy kaupungissa kesät.
Ehkä jossakin paikassa niitä ei saa ruokkia, mutta on myös sellaisia paikkoja joissa niiden ruokkiminen on sallittua.
Sorsia ei saa ruokkia
Meillä olisi käytössä mökki vieläpä aika lähellä, jos vähän laiteltaisiin kuntoon. Mutta ollaan viihdytty niin hyvin vielä kaupungissa, että ei ole tullut tuolla vietettyä aikaa. Ajatus olisi, että joskus myöhemmin oltaisiin siellä enemmän, mutta vielä on viihdytty niin hyvin kaupungissa kesät, että on jäänyt mökki käyttämättä.
Että vaikka kuvittelin, että "maalla olisi mukavaa" kesäisin, ns. tosipaikan tullen en ole vielä tullut tarvetta lähteä maalle kesäisin. Saati omakotitaloon. Meiltä kerrostalosta on matkaa puoli kilometriä uimarannalle, metsä vieressä metsäretkiä varten. Leikkipuistoissa on kesäisin paljon seuraa, siellä kuluu eväiden kanssa vaikka puoli päivää. Sorsia on mukava käydä ruokkimassa. Parvekkeelle voi laittaa kasvamaan yrttejä ja muita. Kerrostalon pihassakin pääsee tekemään vähän puutarhahommia, jos huvittaa. Kaupungissa on paljon kaikenlaista tapahtumaa kesäisin jne. Ja tosiaan käydään jonkin verran isovanhemmilla auttelemassa, joten pakollinen annos pihahommiakin tulee, mutta voin hyvin kuvitella miten joku viihtyy kaupungissa kesät.
Ehkä jossakin paikassa niitä ei saa ruokkia, mutta on myös sellaisia paikkoja joissa niiden ruokkiminen on sallittua.
45v perheellinen, asumme kävelymatkan etäisyydellä Helsingin Stockmannilta. Samalla alueella olen asunut siitä asti, kun muuti pois lapsuudenkodistani (omakotitalosta Espoossa). Optimaalinen asumismuota.
Tämän ikäisenä olen kyllä alkanut haikailla nuoruusvuosien perään, kun kroppa alkaa kenkkuilemaan ja naamaan tulee ryypyjä. Mutta en tiedä mitä sillä olisi tekemistä perheemem asumismuodon kanssa?
kuulostaa siltä ettei hän halua kolata lumia, mahdollisesti pitkää tuömatkaa, korjata kattoa muutaman vuoden välein ja maksaa jotain lämmityskuluja tms. mitä ok-taloissa on.
aika monet tässä maailmassa on viallisia jos pidät sitä vikana ettei halua asua ok-talossa.
Mä en voi sietää omk-asumista yök. Ostan mieluummin kalliimmalla kerrostaloasunnon kuten teinkin. Toki maksaa paljon enemmän, mutta maksankin laadukkaasta ja mielekkäästä elämästä mielelläni.
Sorsia ei saa ruokkia
Meillä olisi käytössä mökki vieläpä aika lähellä, jos vähän laiteltaisiin kuntoon. Mutta ollaan viihdytty niin hyvin vielä kaupungissa, että ei ole tullut tuolla vietettyä aikaa. Ajatus olisi, että joskus myöhemmin oltaisiin siellä enemmän, mutta vielä on viihdytty niin hyvin kaupungissa kesät, että on jäänyt mökki käyttämättä.
Että vaikka kuvittelin, että "maalla olisi mukavaa" kesäisin, ns. tosipaikan tullen en ole vielä tullut tarvetta lähteä maalle kesäisin. Saati omakotitaloon. Meiltä kerrostalosta on matkaa puoli kilometriä uimarannalle, metsä vieressä metsäretkiä varten. Leikkipuistoissa on kesäisin paljon seuraa, siellä kuluu eväiden kanssa vaikka puoli päivää. Sorsia on mukava käydä ruokkimassa. Parvekkeelle voi laittaa kasvamaan yrttejä ja muita. Kerrostalon pihassakin pääsee tekemään vähän puutarhahommia, jos huvittaa. Kaupungissa on paljon kaikenlaista tapahtumaa kesäisin jne. Ja tosiaan käydään jonkin verran isovanhemmilla auttelemassa, joten pakollinen annos pihahommiakin tulee, mutta voin hyvin kuvitella miten joku viihtyy kaupungissa kesät.
Ehkä jossakin paikassa niitä ei saa ruokkia, mutta on myös sellaisia paikkoja joissa niiden ruokkiminen on sallittua.
Kotikaupungissani on ihana suuri puisto, jossa puutarha, leikkipuisto, ulkoilualueita ja ankkalampi jossa olevia lintuja (myös sorsia) saa ruokkia.
Vastaavia paikkoja olen löytänyt muistakin kaupungeista ainakin Irlannissa, Saksasa ja Italiassa. Suomen kaupungeista en tiedä miten muualla kuin omassa kotikaupungissani, mutta kotikaupungissani ainakin onnistuu.
enkä kerrostaloa maantasosta, koska pelkään asua siellä. Turvallisempaa asua kerrostalossa mielellään vähintään kolmannessa kerroksessa
Nostan hattua ihmiselle, joka jo tuossa iässä tietää mitä tahtoo. Omakotitalo on todellinen surmanloukku! Kallis, vaativa ja aikaa vievä. Ei suositella mukavuudenhaluisille, meneville eikä pienempituloisille tai yleensäkään ihmisille, jotka haluaa muutakin kuin vain maksaa asuntoa.
Olen 46v. En halua asua omakotitalossa.
ja ikää 32v...
teeppä omakotitalo vaikka puuhun? :D
joko oma tai suvun jossa käydä. Meillä mä olen kerrostalossa lapsuuden viettänyt ja se oli ihan jees, mutta kesät oltiin mökillä, ei siellä kerrostalossa. Meillä ei mitenkään ollut rahaa sekä mökkiin että kaupunkikotiin. Suvulla ei ole enää mökkejä ja isovanhemmat asuvat rivareissa. Kesät pääosin kerrostalossa kun itsellä pitkät lomat juuri kesälle oli täysin pois suljettu mahdollisuus. Niinpä me muutimme maalle omakotitaloon, se oli kaikista vaihtoehdoista järkevin.
Niinpä kysymys kuuluu, oletteko kerrostaloasukit mökillisiä vai viihdyttekö kesänkin kaupungissa, joka mulle olis kauhistus.
Inhoan mökkeilyä enkä koskaan tee sitä vapaaehtoisesti. Mulle paras kesänviettotapa on uimalassa tai uimarannalla löhöily. Ja sen jälkeen illalla terassikierrokselle tuttuja tapaamaan :) T: yks kerrostaloasukki.
Siis vielä silleen painokkaasti, että on tyytyväinen kerrostalossa ja kaupungissa? Ettei edes yhtään jätä takaporttia auki? Siis tämä henkilö ei itse tätä tuo esille, mutta jos minä tai muut jotka asumme omakotitalossa, kysymme hän sanoo ettei häntä omakotitalo kiinnosta. Kertooko se jostain ikuisen nuoruuden havittelusta vai mistä?
Ei se omakotitalo ole mikään elämän autuus. Miksi jokaisella pitäisi olla haave muuttaa omakotitaloon. Kerrostalossa on ihan mukava asua.
ettei halua ajella nurmikkoa, aurata tietä lumesta yms. talon töitä tai yleensäkään ole joko tottunut sellaiseen elämäntapaan tai näe tuollaista elämäntapaa unelmana. Kaikkia ei kiinnosta se puurtaminen, joka omakotitalon pitoon liittyy.
Ei sillä ole mitään tekemistä lapsellisuuden tai kypsymättömyyden kanssa. Elämänsä voi elää niin monella tapaa.
Todellako sä pälli luulet, että kerrostalokolmio Ullanlinnassa maksaa vähemmän kuin omakotitalo Vihdissä?
Kyllä on kapea katsantokanta jos kuvittelee kaiken olevan kiinni rahasta.
omakotitalossa ja kuvittelee, että hänelle käy samoin. Laiskuus. Kuvitelmat, että okt:ssa on älyttömästi hommaa ja kuluja. Kaikki eivät ole okt-asujia.
joko oma tai suvun jossa käydä. Meillä mä olen kerrostalossa lapsuuden viettänyt ja se oli ihan jees, mutta kesät oltiin mökillä, ei siellä kerrostalossa. Meillä ei mitenkään ollut rahaa sekä mökkiin että kaupunkikotiin. Suvulla ei ole enää mökkejä ja isovanhemmat asuvat rivareissa. Kesät pääosin kerrostalossa kun itsellä pitkät lomat juuri kesälle oli täysin pois suljettu mahdollisuus. Niinpä me muutimme maalle omakotitaloon, se oli kaikista vaihtoehdoista järkevin.
Niinpä kysymys kuuluu, oletteko kerrostaloasukit mökillisiä vai viihdyttekö kesänkin kaupungissa, joka mulle olis kauhistus.
Mä kasvoin omakotitalossa ja koko aikuisikäni olen ihan tietoisesti valinnut kerrostalot asuinmuodoksi. Meillä eikä sukulaisilla ei ollut mökkejä joihin kesää paeta, onneksi, sillä en vieläkään tiedä ahdistavampaa kuin odottaa kuolemaa jossain järven keskellä torpassa johon ei tule vettä eikä sähköä. Tämän autuuden olen aikuisena kokenut muutaman kerran ystävieni kesäasunnoilla, nykyään kieltäydyn tästä "kunniasta".
Mikä siinä on niin vaikeaa käsittää, että jotkut viihtyvät kaupungissa kesät talvet ja vielä kerrostalossa, HUI!
Se kertoo musta tasan sen, että olen kerrostaloihminen. Olen asunut lapsuudenperheeni kanssa omakotitalossa, enkä halua sellaista työleiriä riesakseni.
En oo tullut ajatelleeksikaan, että joku voisi ajatella mun havittelevan "ikuista nuoruutta" asumismuodollani:-O
koko lapsuuden ja nuoruuden suu vaahdossa aina suunnittelin kuinka muutan heti kun mahdollista niin omakotitaloon koirien kanssa ja hankin ison pihan jne..
No on mieli nyt aikuisikää jo useita vuosia tässä elettyä, muuttunut kyllä tuon omakotitaloon muuton suhteen.
Kerrostalossa koen oloni turvalliseksi, haluankin aina asua ylemmissä kerroksissa. Jos joudun yöpymään omakotitalossa tai rivarissa niin olo ei ole turvallinen maantasalla olon vuoksi.
Pihahommat, en jaksa sitä kolausta ja puutarhahommia yhtään. Ei olisi mun juttu.
Kerrostalossa korjaustyöt tulee helposti hoitamaan huoltoyhtiö. Omakotitalossa maksat itse kaiken kalliisti ja siksi voi asiat jäädä rempalleen.
Jos joku taas näistä ajattelee että voisi hakkia omakotitalon pienellä pihalla ja omakotitalon niin että on muita taloja lähellä, niin se taas ei vastaa minun käsitystä omakotitaloasumisesta. Omakotitaloon kuuluu mielestäni iso piha ja oma rauha niin ettei muita taloja samassa pihapiirissä. En haluaisi asua niissä omakotitaloissa mitä pk-seudulla nykyään rakennetaan, olematon piha ja olohuoneesta näkyy toisen talon olohuoneeseen.