Kiva terrierirotu?

Meillä on nyt toinen kääpiösnautserimme,

kokemusta on aiemmin myös suursnautserista - ja sekarotuisesta iiiisosta koirasta, jossa oli mm. kaukasianpaimenkoiraa.

Haen nyt ennen kaikkea lapsista pitävää koiraa.

ap

Meidän käppänät ovat tykänneet aivan hirveästi lapsista, omista ja muiden. Minkä vuoksi ette enää halua snautseria?

En tuollaista ole koskaan nähnyt! Aika paljon suolapippurisnagun näköä naamassa, pitempi kroppa ja tanakampi versio vain. ap

Koko vaihtelee paljon. Äidilläni pieni narttu n 15 kg, mulla iso uros 22 kg! Mahtavia persoonia myös :)

toki riippunee koulutuksestaki, mutta muutamalta tuttavalta löytyy ja kaikki on rumia jästipäitä, jotka kiipeilee pöydillekin syömään kaiken. haukkuvat aivan hulluna, ovat aggressiivisia ja erittäin epäsosiaalisia (tietysti ok, jos haluaa koiran, joka ei seurustele).

Tätä ennen on ollut yksi käppänä ja yksi suursnautseri. Ihan vain vaihtelun vuoksi mietitään muitakin. Käppänä on toki mahdollinen vaihtoehto nytkin.



Ja minä haluaisin vähän isomman koiran, mutta kokemuksesta tiedän, että suursnautseri pelottaa ihmisiä pelkällä ulkonäöllään.



ap

Tätä ennen on ollut yksi käppänä ja yksi suursnautseri. Ihan vain vaihtelun vuoksi mietitään muitakin. Käppänä on toki mahdollinen vaihtoehto nytkin.

Ja minä haluaisin vähän isomman koiran, mutta kokemuksesta tiedän, että suursnautseri pelottaa ihmisiä pelkällä ulkonäöllään.

ap

Taikka sitten tuo vehnäterrieri.

on muutamalla onnettomalla koiran pitäjällä nähneet samaisen rodun. Mikään koira ei osaa käyttäytyä, jos sitä ei kouluteta. Meillä parson russelin terrieri, joka ei hauku ja ei todellakaan kiipeä syömään pöydiltä mitään. Kun on yksin kotona niin nukkuu suurimmaksi osaksi, ei edes syö mitään, mutta aktivoituu sitten kun ihmisiä kotona hänen seuranaan.

Koira nyt 3 vuotta ja meillä on 2-vuotias poika ja hyvin tulevat toimeen keskenään vaikka koko ajan pitää seurata mitä touhuavat.

Pointti on se, että ei kaikki terrierit hauku ja ole huonokäytöksisiä.

toki riippunee koulutuksestaki, mutta muutamalta tuttavalta löytyy ja kaikki on rumia jästipäitä, jotka kiipeilee pöydillekin syömään kaiken. haukkuvat aivan hulluna, ovat aggressiivisia ja erittäin epäsosiaalisia (tietysti ok, jos haluaa koiran, joka ei seurustele).

Oikein vekkuli oli. Jästipää tosin, mutta kun koulutti pennusta alkaen, niin oikein mukava koira oli. Vanhalla iälläkin leikkisä ja touhukas.

Roikkuvat kiinni muitten koirien leuassa lenkeillä ja näykkivät ohi mennessään kaikkia kotonakin. Koiraihmisenä on ihan pakko todeta, että vika koira, jonka minä lapsiperheisiin terriereistä ottaisin! Hassua, että monella samansuuntaisia kokemuksia juuri russeleista...

Roikkuvat kiinni muitten koirien leuassa lenkeillä ja näykkivät ohi mennessään kaikkia kotonakin. Koiraihmisenä on ihan pakko todeta, että vika koira, jonka minä lapsiperheisiin terriereistä ottaisin! Hassua, että monella samansuuntaisia kokemuksia juuri russeleista...

Russeli on ehta käyttökoira, joka valitettavan usein on söpön ulkonäkönsä ja pienen kokonsa vuoksi päätynyt tissinvälikoiraksi ihmisille, jotka eivät osaa tai viitsi a) kouluttaa koiraansa & b) tarjota sille riittävästi aktivointia.

Rodussa ei ole vikaa, sitä vaan ei ole jalostettu sohvaperunaksi. Ja russelilla kuuluukin olla luonnetta, miten se pärjäisi yksin kettuja vastaan luolissa?

Ap haluaa isomman lapsirakkaan koiran, mutta koira tulisi esikoiselleen. Siis oikeastiko ap on ottamassa lapselle isomman koiran?



Jos nyt mietitte lapselle terrieriä, niin ehdottaisin minäkin jotain pienempää ja "pehmeämpää" terrieriä. Eli varteenotettavia voisi olla valkoinen länsiylämaanterrieri tai norwichin/norfolkinterrieri tai jopa borderterrieri tai cairnterrieri. Yksi sopiva rotu voisi olla myös amerikankääpiökettuterrieri.

Borderterrieri on suorastaan helppo.

Se on minun koirani, mutta tietenkin lapsille rakas. Nyt ollaan ottamassa toista, joka olisi selkeämmin koko perheen koira ja siksi lapsillakin on sanansija rodun valinnassa.



Ja hoito, ulkoilutus, koulutus on tietenkin aikuisten hommaa, mutta haluan koiraharrastuksen aukeavan myös lapsilleni.



Ja haen näiden meidän lasten kaverien takia ei-niin-kovapäistä tai "vaikeaa" rotua, koska kaikki ei ole perillä koirista, voi pelätä haukkua jne. Meille koirien käytös ei ole ongelma, mutten halua kenenkään lakkaavan käymästä... Nykyinen koira on lempeyden ja rauhallisuuden huipentuma, mutta kylläkin siinä suhteessa aika epätavallinen käppänä.



Kakkoskoira on nyt mietintävaiheessa ja siksi noita eri rotuja pyöritellään vielä varsin vapaasti.



ap

Ei ole vaikea tai kovapäinen, oppii nopeasti, rakastaa perhettään ja oikeasti VIISAS koira.



Ei ole niin tunettu rotu, mutta aivan loistava!



Ja googlaamalla löytyy tietoa ja kuvia ( kuvat kyllä aika rumia, kannattaa pitää pitempi turkki koiralla ;) )

mulla on niitä tällähetkellä 4, vanhin 15v.ja 2nuorinta 1,5v., yks`on 3.5v., ihania ovat.

Persoonallinen, ihana, ystävällinen bulli voittaa mennen tullen jonkun jack russelin (ne on aika rasittavia). Bulleja ei myöskään tule joka lenkillä vastaan, itse tykkään siitäkin.



Itelle joku kultainen noutaja tai labbis on vihonviimeisiä koiria, en ikinä ottais.

toki riippunee koulutuksestaki, mutta muutamalta tuttavalta löytyy ja kaikki on rumia jästipäitä, jotka kiipeilee pöydillekin syömään kaiken. haukkuvat aivan hulluna, ovat aggressiivisia ja erittäin epäsosiaalisia (tietysti ok, jos haluaa koiran, joka ei seurustele).

Russelit tosiaan on vaativa rotu ja varmasti kamalia yksilöitä löytyy. Mutta mun russeli ei edes kerjää puhumattakaan että pöydillä kiipeilisi. Haukkumisen allekirjoitan, ja etenkin räyhää muille koirille, mutta ainoastaan remmissä. (oma vika, koulutuksen puutetta) Mut se miksi oli pakko kommentoida tähän oli se että niin seurallista ja ihmisrakasta koiraa en ole toista nähnyt. Tulee toimeen kaikkien myös lasten kanssa ja rakastaa tulla syliin nukkumaan. Tulee myös aina toimeen muiden koirien kanssa, jos ei ole remmissä.

Hyviä koria ovat.



Ko. rotua ei meille halua, koska ei vaan halua "matkia" kaveriaan, vaan ihan oman koiran.



ap

Persoonallinen, ihana, ystävällinen bulli voittaa mennen tullen jonkun jack russelin (ne on aika rasittavia). Bulleja ei myöskään tule joka lenkillä vastaan, itse tykkään siitäkin.

Itelle joku kultainen noutaja tai labbis on vihonviimeisiä koiria, en ikinä ottais.

Jos ap:n kokemuksen mukaan ihmisiä pelottaa suursnautserin ulkonäkö, niin miten mahtaisi olla bullterrierin kanssa... ;)

Koirissa ei ole mitään vikaa, mutta aina kun rotu saavuttaa liian suuren suosion, niin niitä menee valitettavan paljon vääriin käsiin. Se ei ole helppo rotu, eikä välttämättä sovi ensimmäiseksi koiraksi. On todellakin terrieri isolla T:llä ja moni paimenkoiraihminen voi olla ihmeissään russelin kanssa. Mutta oikein pidettynä (koulutus + aktivointi) ovat mahtavia koiria! Meillä kaksi parsonia ( ja kaksi lasta)ostettiin silloin kun kasvattajat vielä valikoivat todella arkkaan ostajat, joita oli aina enemmän, kuin pentuja. Nyt kasvattajia jo niin paljon, että pentuja ei saada aina myytyä, eli päätyvät herkemmin sopimattomiin käsiin... Parsonia ei tule koskaan ostaa lapselle, mutta vastuullisen ja osaavan koiraihmisen käsissä se sovltuu usein hyvin perhe-elämään. En kyllä usko, etä on ap:n etsimä rotu, mutta uskokaa, hyviä russeleitakin on paljon!

Se on minun koirani, mutta tietenkin lapsille rakas. Nyt ollaan ottamassa toista, joka olisi selkeämmin koko perheen koira ja siksi lapsillakin on sanansija rodun valinnassa. Ja hoito, ulkoilutus, koulutus on tietenkin aikuisten hommaa, mutta haluan koiraharrastuksen aukeavan myös lapsilleni. Ja haen näiden meidän lasten kaverien takia ei-niin-kovapäistä tai "vaikeaa" rotua, koska kaikki ei ole perillä koirista, voi pelätä haukkua jne. Meille koirien käytös ei ole ongelma, mutten halua kenenkään lakkaavan käymästä... Nykyinen koira on lempeyden ja rauhallisuuden huipentuma, mutta kylläkin siinä suhteessa aika epätavallinen käppänä. Kakkoskoira on nyt mietintävaiheessa ja siksi noita eri rotuja pyöritellään vielä varsin vapaasti. ap

Paljonko lenkitystä? Tarvitseeko lasten pystyä lenkittämään? Onko karvalla väliä? Haluatteko rauhallista vai energistä? Onko leikkisä ja osallistuva enemmän toivottu? Saako haukkua? Saako olla metsästysviettiä? Pitääkö pystyä pitämään ulkoillessa vapaana? Minkä kokoinen koira saisi olla?

Tuosta tekstistäsi olettaa että etsitte helppoa ja ei-niin-kovapäistä (itse tulkitsen tämän pehmeäksi), jollaisia terrierit eivät ole. Eli kyselet mahdollisimman vähän terrierimäistä terrieriä, josta syystä en ymmärrä miksette katso muiden roturyhmien rotuja, jotka voisivat soveltua teille paremmin?