Myymälävarkaudesta kiinnijäänti.
Mulle kävi eilen pelkoni toteen ja jäin kiinni myymälävarkaudesta. Olen parin vuoden ajan näpistellyt tavarataloista mm. meikkejä ja vaatteita. Siitä on jäänyt ikäänkuin kierre päälle. Lapsiperheessä rahat on tiukalla ja oon tällä tavoin "säästänyt" ja saanut vähän luxusta omaan eloon.
Paheeni on ollut oma salaisuus, eikä edes mieheni tiedä siitä. Pelkäänkin nyt, miten hän suhtautuu. Mikä on oikea tapa kertoa sakoista ja tunnustaa toilailut. En kaipaa moraalista piikittelyä vaan kanssasisarten kokemuksia. Miten olette onnistuneet lopettamaan näpistelynne, vai jatkuiko kiinnijäämisen jälkeen. Pienet sakkoni kyllä kestän, mut en toiste halua vartijan taluttavan ihmisten katseiden alla koppiin. Paras varmaan koettaa lopettaa.
Kommentit (183)
Kouluun jos opiskelee ja työpaikalle jos sellainen on... Että ihan kivat sulle vaan! Ja kyllä kaikista näpistelijöistä teetetään kuvat joten kaupan hlökunta muistaa rosmot
Kouluun jos opiskelee ja työpaikalle jos sellainen on... Että ihan kivat sulle vaan! Ja kyllä kaikista näpistelijöistä teetetään kuvat joten kaupan hlökunta muistaa rosmot
Tai no eihän kukaan tällaista tosissaan kirjoita.
Mielestäni varastetut tavarat pitää palauttaa. Jos ne eivät ole enää myyntikunnossa, niin kauppa sitten perii niistä hinnan. Tällä tavalla voi myös saada hyvän omantunnon toisin kuin jos vain viskaa varastamansa tavarat roskikseen.
Kleptomaani varastaa vaikka ei olisi "tarvetta" eli pihistää tavaroita vaikka olisi miljoonia tilillä ja varaa maksaa niistä.
AP:n ongelma on se, että hän elää yli varojensa. Kannattaa miettiä mitä iloa siitä on että pöllii Lancomen ripsarin ja saa "luksusta elämäänsä", jos ei rahaa ole muuhun niin ostat tarjouksesta Maybelinen tm. ripsarin.
Kannattaa katsoa peiliin ja hokea että "olen varas, olen varas, olen varas" niin kauan että sen todella ymmärrät. Vie myös roskiin KAIKKI varastamasi tavarat, et säilytä niitä yhtään. Jatkossa sama juttu: jos jotain varastat samantien viet sen roskiin. Jos et saa varastamisesta "iloa" etkä "hyötyä" niin se helppo lopettaa. Jos taas aina vaan sorrut ottamaan jotakin ja nautit siitä saamastasi "ilosta" =käytät tavaraa kierre vaan jatkuu ja jatkuu.
Kun anastetun omaisuuden arvo on vähäinen, kyseessä on näpistys. Myös muut seikat voivat aiheuttaa sen, että tekoa on pidettävä näpistyksenä. Näpistyksen ja varkauden välisenä rajapyykkinä oikeuskäytännössä on pidetty 500 euroa. Tuomittava rangaistus syyksiluettavasta näpistysteosta on sakkoa.
Keskimääräinen rangaistus näpistyksestä oli erään lähteen mukaan 15 kpl päiväsakkoja.
Rikosrekisteriin ei tule merkintää, kun kyseessä on sakkoteko.
Ei ole mitään syytä lopettaa ;-)
- Kanssasisar
Itse olen pienituloinen opiskelija, mutta joudun muiden lailla maksamaan hinnoissa tuonkin hävikin.
Mä sain hameen ja topin varastamisesta 8 päiväsakkoa, eli yhteensä 160e. Vaatteiden arvo n. 70e, joten näpistyksenä meni. En ole lopettanut. Kiinnijäänti on niin hemmetin harvinaista, ettei pienet sakot tunnu.
Kalliiks tuli sulle hame.
Että kun ei ole rahaa ostaa, niin varastaa. Vissiin ap on kasvanut orpona tai sossun asiakkaana, kun vanhemmat ei ole osanneet opettaa järkevää rahankäyttöä, eikä hän sitä itsekään ole aikuistuttuaan älynnyt.
Kaikenlaisia sääliöitä sitä maailmassa saakin elää.
Opiskeluaikana säästin monta sataa markkaa kuukaudessa, kun varastelin kaikennäköstä. Minusta ei sillon ollu myöskään kyse mistään kleptomaanisuudesta, vaan varastelin ihan siksi, ettei ollut rahaa ostaa parempaa leikkelettä tai sitä ripsiväriä. Jäin kiinnikin kerran, mutta varastaminen jatkui sen jälkeenkin.
Opiskelujen jälkeen sain työpaikan ja varastaminen loppui sitten pikkuhiljaa, kun huomasin, ettei mun oikeasti tarvitse varastaa sitä kahden euron makkarapakettia vaan voin ihan ostaa sen.
Nykyään olen kotiäiti eikä rahaa kauheasti ole, mutta en voisi enää edes kuvitella varastavani. En enää uskaltaisi. Kirppareita hyödynnän ja ostelen sen mukaan, miten rahaa on. Eiköhän tuo varastaminen sullakin ap itsekseen katoa. Oma mieheni ei myöskään koskaan saanut tietää harrastuksestani, olisin kuollut häpeästä jos näin olisi käynyt.
Keskimääräinen rangaistus näpistyksestä oli erään lähteen mukaan 15 kpl päiväsakkoja. Rikosrekisteriin ei tule merkintää, kun kyseessä on sakkoteko. Ei ole mitään syytä lopettaa ;-) - Kanssasisar
Oletko ajatellu omaa kiinnijääntiäsi?
Olen myymälävarkauksissa suorastaan nero. Paljastamatta kaikkia salaisuuksia, idea on kääntää pientä silmänkääntötempuilla, jota kamera ei näe ja myydä ne eteenpäin voitolla ;-)
Onko tämä maailma muutenkaan niin oikeudenmukainen että sen kaataa joku huulipuna ja ripsiväri maksamattomina? Ei ole. Ottaa sen minkä saa irti. Mua ei paskaakaan haittaa jos "rehelliset" ts. tyhmät joutuvat maksamaan näpistelyni. Älä lopeta ap. Jos mielettömiä optioita jaetaan, ei sekään ole muuta kuin varkautta joiltakin. Olen jäänyt itse kiinni jo 5 kertaa eikä siitäkään ole koskaan seurannut muuta kuin sakkojen nouseminen. Mutta paskat siitä, enemmän jää käteen kuitenkin.
ja suuri osa tavarasta on nyysitty toisilta kirppareilta. Arvotavara on aina arvotavaraa...
Ei ole kleptomaniaa. Ihan "tarpeeseen" varastelin. Kauhea pelko, mutta ei pakkomaisuutta.
Ootko "hieman" idiootti? Ai että sulla on oikeus varastaa toiselta ihmiseltä, että sinä voit elää paremmin? Tajuaako kaltaisesi älykääpiö, että ne tavarat, mitä sinä varastat, on toisen ihmisen? Sinä viet toiselta hänen elantoaan, hänen ansaitsemaansa elantoa. Sietääkin hävetä ja ihan helvetisti. Kannattaisi sunkin yrittää tulla joksikin, niin ei tarvitsisi vajota noin alas.
Vartijan täytyy olla varma, että varkaus on tapahtunut tai muuten vaan selkeä epäilys ennen kiinniottoa. Vahingossa unohtunut huulipuna kyllä ei täytä tätä. Silloin voidaan käyttää kameravalvontaa myös asiakkaan edun mukaisesti. Ja kauppahenkilöstölle et taatusti jää varkaana muistiin. Yksittäiset varkaat unohtuu ja hukkuu satojen naamojen joukkoon.
Kiitos vastauksestasi ja mielipiteestäsi, merkitsee oikeasti tosi paljon! Ehkäpä uskallan joku päivä mennä kauppaan takaisin. Tuosta mokasta tuli vaan niin ahdistunut olo, että tuntuu kuin kadullakin kaikki katsoisivat kuin jotain rikollista, vaikka eiväthän he tiedä asiasta mitään. Olen viime päivät miettinyt miksi vartija epäili minua ylipäätään ja tulin siihen tulokseen, että sen täytyy johtua siitä kun mietin pitkään erään toisen tuotteen ostoa, jonka sitten ostinkin ja maksoin! Ehkä näytin epäilyttävältä kun siinä hyllyn edessä seisoin jonkun aikaa. Ja sitten jotenki unohtui sinne pipon ja lapasten alle se yksi pieni tuote. Jospa tästä joskus yli pääsisi.
ja varmasti vartioille potenttiaalinen myymälävarasehdokas. Kävin tänäänkin tytön päiväkotiin viemisreissun jälkeen kaupassa (mietin varmaan puoli tuntia minkäläiset kurarukkaset ostaisin tytölle :) rukan vai lassien, vuorelliset vai vuorettomat) :)
olin varmasti tosi epäilyttävän näköinen tyhjien rattaiden kanssa :)
useamman kerrankin kun olen ollut tuon meidän huutavan taaperon kanssa ostoksilla, olen huomannut tavaroita rattaiden alaosaan lastatessani että täällähän on banaanipussi?!? (jäänyt jonkun nyssäkän alle)
Nolona sit olen aina tietenkin mennyt takaisin kassalle banaanipussin kanssa ja maksanut ne, ärsyttää vaan että minusta on tullut tälläinen höyrypää :)
miks noi lainaukset ei näy kunnolla?
Parempi kai mennä jo nukkumaan kun ei tämä kirjoittaminenkaan enään onnistu :)
miks noi lainaukset ei näy kunnolla?
Parempi kai mennä jo nukkumaan kun ei tämä kirjoittaminenkaan enään onnistu :)
jos sä poistelet noi väkäset. Tai edes yhden niistä.
Mä jäin eilen kii :( Sakkoa ja nöyryytys ruuhkassa vartijan koppiin taluttaessa.
Mä jäin eilen kii :( Sakkoa ja nöyryytys ruuhkassa vartijan koppiin taluttaessa.
olevani ainoo näpistelevä mamma. Meitä on vissiin paljonki.
Miten ihmeessä te saatte pöllittyä? Eikö ne hälärit hälytä? Eikö myyjät näe? Vai tungette vaan kylmästi marketissa ripsarin käsilaukkuun ja se siitä? Teettekö sen siinä hyllyllä vai jossain muussa vaiheessa ohimennen?
Mä jäin eilen kii :( Sakkoa ja nöyryytys ruuhkassa vartijan koppiin taluttaessa.
olevani ainoo näpistelevä mamma. Meitä on vissiin paljonki.
jos joku aikuinen todella tekisi niin kunnioittaisin todella moista. Moninkerroin enemmän kuin varkauden vuoksi olisin aiemmin halveksinut.