Lue keskustelun säännöt.
Myymälävarkaudesta kiinnijäänti.
08.04.2012 |
Mulle kävi eilen pelkoni toteen ja jäin kiinni myymälävarkaudesta. Olen parin vuoden ajan näpistellyt tavarataloista mm. meikkejä ja vaatteita. Siitä on jäänyt ikäänkuin kierre päälle. Lapsiperheessä rahat on tiukalla ja oon tällä tavoin "säästänyt" ja saanut vähän luxusta omaan eloon.
Paheeni on ollut oma salaisuus, eikä edes mieheni tiedä siitä. Pelkäänkin nyt, miten hän suhtautuu. Mikä on oikea tapa kertoa sakoista ja tunnustaa toilailut. En kaipaa moraalista piikittelyä vaan kanssasisarten kokemuksia. Miten olette onnistuneet lopettamaan näpistelynne, vai jatkuiko kiinnijäämisen jälkeen. Pienet sakkoni kyllä kestän, mut en toiste halua vartijan taluttavan ihmisten katseiden alla koppiin. Paras varmaan koettaa lopettaa.
Kommentit (183)
Kun ahneus iskee tai kateus se on sairaus oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja stoccan herkusta kuitenkin vetånyt ne punalappuiset ilmaiseksi taskuun ja purjehtinut ökykämpään niitä mussuttamaan?
No rahtihame ja povitaskut kuin jätti housujen taskut haaremihousut . Kuin lastenrattaat ja ostoskassit pyörillä. Sukan varsi kuin rintaliivit . Vaatteisiin ne katoaa mikä varastetaan. Hame aukeaa edestä on koukut on pussit . On piilo ja salataskut. On niitäkin kun kopioi toisten avaimet kuin kortit kuin varastaa työkenkiä työpaikoilta kuin kouluissa. On niitäkin kun varastaa vaatteet naulakoista vaikka uskonto tilaisuuksissa. Kassit käsilaukut kuin ruuat ja korut kellot. Kahvikupit . Pyytää päästä yöksi varastaa yöllä. Lakanat kuin astiat kuin korut kuin kännykät. Kyllä näitä on. On niitäkin erityisesti uskonnoissa jotka huijaa tyyliin multa on ruoka loppu voitko antaa. Ei ole mutta varastaminen on sairaus. Yksi piti mukana pihtejä kaupassa millä irrotti hälyttimet vaatteista ja myi niitä . Sattui myymään poliisin äidille.