Lue keskustelun säännöt.
Elämä on ... Tarinaa meidän parisuhteesta
04.01.2012 |
Muutimme avomieheni kanssa saman katon alle, reilu vuosi sitten; jo ensimmäisen viikon aikana mies raivostui jostakin asiasta minulle ja huusi suoraa huutoa "Mä lähden ja jätän sut" Sen jälkeen joka ikisessä riitatilanteessa mies uhkaa samalla asialla. Minulle tuo uhkaus on tehnyt sen että en luota enää parisuhteemme pysyvyyteen.
Alusta lähtien mieheni on osoitellut sormella tekemättömiä töitä minulle, piirtää esim. viivan teeveen ruutuun ja sanoo että tuonkin voisit pyyhkiä, osoittaa roskia sohvalla ja kysyy koska ajattelin imuroida sen, käskee minun tuoda itselleen sitä ja tätä vaikka on itse ko. tavaroiden vieressä.
Mieheni on erittäin kontrolloivatyyppi, hän tarkastaa kaikki tekemisemme, (minulla on edellisestä avioliitosta 2lasta) Moittii minua huonosti(väärin) täytetystä astianpesukoneesta, väärin naulakkoon pistetyistä vaatteista, vääränlaisesta äänensävystä kun puhun hänelle, melusta kun hän yrittää nukkua (itse meluaa ja rymisee, sytyttää kattovalot keskellä yötä, tulee herättämään minut 01 yöllä ja kertoo kuinka poikani on jättänyt kengät väärin eteiseen tai tyttäreni pusero on jäänyt lattialle, tai haluaa muuten vain haukkua työkaverinsa minulle, tai muut sosiaalitapaukset, yksinhuoltajat yms sosiaalipummit)
Uuden vuoden aattona asiat kärjistyi, olin juuri nostanut uunista pellin pois ja mies alkoi huutaan minulle, että tuokin pelti on tuossa maanut viikkoja, eikö sitä voi viedä jonnekin. Sanoin että hän sekoilee ja että juuri nostin sen uunista. Seuraavaksi hän haukkui sukulaiseni ja lapseni ja hyökkäsi tyttäreni kimppuun huutaen kuin tämäkään ei arvista häntä ja että tyttö on yksi vi**upää jota hän ei enää jaksa katsella.
Yritimme puhua asiasta seuraavana päivänä, mutta asiat kääntyi niin että minä olen kaikkeen syypää ja kärsin taatusti kestopms-vaivoista, olen vi**tumainen ja vääntelen naamaani typerästi kun hän puhuu minulle.
En jaksa enää, välillä tuntuu että voisin vain nousta junaan tai lentokoneeseen ja häipyä.
Minun itsetunto on polettu ihan lokaan.
Kommentit (107)
Itse olen ollut samassa tilanteessa. Eikö olo olekin nyt kevyt :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on lapsetkin samassa liemessä, ahdistuneita ja pelokkaita.
vaarallinen mies! Lähde äkkiä ja etsi oma elämä ilman häntä, vie lapsesi turvaan. Tuo tulee menemään pahemmaksi, onko hän käynyt käsiksi teihin vielä? Ainakana tuossa suhteessa ei ole rakkautta tippaakaan. Kerää omanarvon tunteesi ja ylpeytesi, toteuta miehen uhkaus ja LÄHDE! Näin minä tekisin. Ja jos mies siitä valittaa, niin sano, että pelastit hänet vittumaiselta naamanvääntelijältä ja sietämättömiltä kakaroilta.
Hienoa kuulla, että pääsit pois. Upea loppu hirvittävälle tarinalle.
Hyvää kesää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaisia kohtaloita täältä saa lukea, harvoin kukaan tulee jälkeenpäin kertomaan miten sitten kävi lopulta.
Ihan mahtavaa, onnittelut sulle ja lapsille ja oikein mukavaa kesää ja loppuelämää!
P.S. Haluatko vielä kertoa, miten teit kaiken, muuton ym. ja miten mies reagoi?
pääsin eroon, tarvittiin poliisia, lastenvalvojaa, koulukuraattoria ja lääkäriä. Että miehestä pääsin eroon.
Nyt on ihana vapaus ja rauha, mitä nyt mies soittelee vieläkin 10-40 kertaan päivässä, mutta en vastaa hänelle enää
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeasti, mä olen omastani tehnyt eroa jo viitisen vuotta, omaan asuntoon olen kyllä päässyt, mutta muuten ei ole helppoa. Omani ei edes ole noin paha, mutta kieroja hyväksikäyttäjiä yms tyyppejä on toki monelaisia.
TOivottavasti elämäsi hymyilee! ja jatkossa myös :)
Vaihda numero salaiseksi, ja säästä viestit ja voit saada melko varmasti lähestymiskiellon tuosta häirinnästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulusta olivat yhteydessä, siis opettaja ja kuraattori, joista kuraattori otti myös yhteyttä lastenvalvojaan joka taas teki poliisille ilmoituksen, miehen käytöksestä lastani kohtaan.
Lopultahan me olimme mielenvikaisia, skitsofreenikkoja, tyhmiä, idiootteja, hu**ia ja vaikka mitä.
Todella rankkaa oli välillä, mutta ihmeesti sitä jaksaa kun uskalsin avata suuni ja kertoa ystäville, suvulle, lastenvalvojalle yms...
Mies kyllä kiusasi ja pelotteli, kävi myös käsiksi, huusi raivosi ja kaikkea, mutta kaiken sitä kesti kun vapaus häämötti edessä.
Nyt on ihana rauha, vaikka odotankin kokoajan jotakin yllätystä miehen suunnalta. Mutta tulkoon mitä tulee siitäkin selviään
Paljon sain apua naistenlinjalta ja terveyskeskuksen psykiatrilta. Sekä muilta viranomaisilta.
Rukoilin puolestasi, että saat nyt hyvän elämän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeasti, mä olen omastani tehnyt eroa jo viitisen vuotta, omaan asuntoon olen kyllä päässyt, mutta muuten ei ole helppoa. Omani ei edes ole noin paha, mutta kieroja hyväksikäyttäjiä yms tyyppejä on toki monelaisia.
TOivottavasti elämäsi hymyilee! ja jatkossa myös :)
Miten narsistista pääsee eroon, oikeasti hänen kanssaan ei voi puhua kertaakaan normaalisti, ystävällisesti tai auttaa häntä, kuvittelee heti että kaikki on ok. Ja onhan tämäkin mies sanonut että kunhan tulen taas järkiini, hän voi mennä kanssani naimisiin ja sitten olemme taas onnellisia. Minun onneksi mies on kotoisin useamman sadan kilometrin päästä ja on muuttamassa takaisin kotiseudulleen, mikä antaa minulle enemmän raunaa.
Voimia sinullekin
Mutta heti tähän aluksi sanon että hae lähestymiskieltoa ja heti! Säilytä kaikki yhteydenotot miehen puolelta. Varaudu siihen että jotain ikävää voi vielä tapahtua :( Ei ole kiva sua tässä varotella kun olet onnellinen mutta tiedän mihin tuollaisten miesten kanssa voi joutua.
Toivotan teille kaikkea hyvää :) Olet kuitenkin päässyt eteenpäin elämässä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavaa kesää teille, toivottavasti saatte pian olla mieheltä kokonaan rauhassa :)
Hieno asia sinulle ja lapsillesi.Tiedän itse tuon ihanan tunteen kun saa omassa kodissa olla rauhassa.
että kertoisin hänelle s.postini ja fb-tilini salasanat, kun parisuhteessa nainen ei saa salata mieheltä mitään. Pyysin että vaihdetaan salasanoja, hän antaa minulle omat salasanansa niin minä annan hänelle omani.
Ystäväni on kaikonneet koska he eivät siedä miestäni ja hänen päällepäsmäröintiä
Ap
ottamaan SINUN elämäsi täydelliseen hallintaansa. On todennäköistä, että huuto- ja raivokohtaukset tulevat jossain vaiheessa saamaan fyysisiä, väkivaltaisia muotoja. Hänellä ei myöskään ole oikeutta raivota lapsillesi ja nimitellä heitä. Sinä tiedät itsekin mitä sinun on tehtävä. Pidä puolesi!
Kiitos ap kun tulit kertomaan kuinka tässä kävi. Usein näitä tällaisia tapauksia jää miettimään että miten päättyivät vai päättyivätkö. Uskon että olet myös kannustava esimerkki muille samantapaisessa suhteessa eläville. Paljon onnea uuden elämän alkuun sinulle ja lapsillesi. :)
kertoa miten sen teit. Lahtivatko asiat siis kayntiin lapsen aloitteesta ja koulu puuttui asiaan? Kerro saitko miehen pihalle asunnostasi vai pitiko sinun muuttaa muualle itse?
t.neuvoja kaipaava
Sinulla on varmasti raskas kevät takana, nauttikaahan kesästä lastesi kanssa ilman sitä kamalaa ukkoa!!! Kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi jatkossa.