Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka eivät voi puhua terveydentilastaan vanhempiensa kanssa?
07.11.2026 |
Kävin tutkimuksissa ja kerroin tuloksista vanhemmilleni kevyemmän version. Ei mennyt hyvin, koska nyt ajattelevat, että pääasia ettei ainakaan mitään leikkausta tule! Ja tulossa on iso leikkaus.
Mutta en voi siitä kertoa kuin vasta hyvin lähellä operaatiota, koska he murehtivat ja valvovat sitten yönsä. Molemmilla sydänsairauksia ja ikää noin 90, niin todellakin pitää miettiä mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei. Murehtivat jo jotain flunssia ja mahatauteja, jos jollain meistä läheisistä on.
Muilla samanlaista?
Kommentit (6)
No mä en voi kertoa, koska äidin pitää aina päihittää mun kokemukseni.
Ai jalka kipeä? Ahaa, mutta kuuntelepa tämä juttu paljon kipeämmästä jalasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella varmaan on vanhemmat kuolleet ennen tuota elämänvaihetta. Tosin isäni oli sellainen, ettei hänelle kannattanut kertoa mitään ikävää nuorenakaan. Hän pillastui huonoista uutisista.
En ole kertonut melkein sata vuotiaalle äidilleni esimerkiksi syöpähoidoistani
Miksi suotta tuottaa epävarmuutta ja pahaa mieltä vaikka toinen on jo muistisairas.
Onko serkkua, sukutätiä tai muuta sukua? Soittelu. Jos sopii niin. Tukihenkilön haku? Itse ahdistun jos lähisukulainen asioi sairaalassa tai muussa. Pelkään. Mutta toki omakin vaiva voi huolettaa, vaikkei olisi kuolemaksi. Tuntuu että joillekin tulee toinen vaiva, kun yksi lähtee, se on ärsyttävää. Sarja ongelmia ihmisillä, rahan puute ei auta niitä hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
No mä en voi kertoa, koska äidin pitää aina päihittää mun kokemukseni.
Ai jalka kipeä? Ahaa, mutta kuuntelepa tämä juttu paljon kipeämmästä jalasta.
Niin tuttua, niin väsyttävää ja niin oksettavaa!
No eihän kukaan normaali ihminen kerro jollekin ysikymppiselle omaiselle kaikkia omia huoliaan. Miten edes pohdit tällaista?