Miten ihmeessä opiskelija voi pärjätä taloudellisesti?

Halvimmat on alle 200 €/soluasunto. Myös yksityisiltä voi vuokrata asunnon. 3 opiskelijaa yhdessä vuokraa kolmion niin yhden osuudeksi jää alle 300 €.

PK-seudulta saa niin halpoja asuntoa, että siltikään pärjäis pelkällä opintotuella ja asumislisällä.

Hoasin solutkin maksavat nykyään usein lähemmäs 300 per nuppi. Vapailta markkinoilta ei takuulla saa kolmiota kolmella makuuhuoneella ja keittiöllä tai keittokomerolla alle 900 eurolla..

Tähän ketjuun ihmiset ovat kommentoineet, miksi joku asuisi 500 euron vuokrayksiössä. Minäpä vastaan:

Olen kolmikymppinen korkeakouluopiskelija Helsingistä. Olen ennen korkeakoulua opiskellut toisen asteen tutkinnon ja nostanut silloin lainaa. Sitä mahdollisuutta siis ei enää ole.



Aloitin korkeakouluopinnot 28-vuotiaana. Ei oikeastaan tuossa iässä enää kiinnosta muuttaa soluun, jossa kaikki muut ovat n. 20v. ja asuvat ensimmäistä kertaa pois kotoa, toisekseen, koska minulla oli jo asunto Helsingissä ja soluasunnoista on opinnon alkaessa pulaakin, en ole edes ensimmäisenä ehdolla asumaan sellaisessa. Olen joutunut vaihtamaan asuntoa opiskellessani, kun vanhaan tuli putkiremppa. Katsoin kyllä silloin kimppakämppävaihtoehtojakin, ei vain haussani mikään sellainen tärpännyt.

Asun kantakaupungissa ja voin pyöräillä opiskelu- ja työpaikkaani eli en näe välttämättä hienona sitä, että asuisin pitemmällä mutta joutuisin kuitenkin ympärivuotisesti ostamaan bussilipun.



Varteenotettava vaihtoehto opiskelijalle on mielestäni elää kimppa-asunnossa, jossa asukkaat ovat sitoutuneet kimppa-asumisen sääntöihin, tekevät oman osuutensa ja osaavat kunnioittaa sitä.

Opiskelijat saavat niin vähän tukia ja opiskelu kestää niin monta vuotta, että ei tässä systeemissä olekaan mitään järkeä. JUMALA kuitenkin jostain aina elämiseen antaa rahaa, ettei ihan nälkään kuole, sillä jokaisen ihmisen päivät on määrätty.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2011 klo 23:04"]

Kertokaa, miten opiskelija voi elää, jos opintotuki on 298 € ja asumistuki n. 200 € / kk? Opintotuen valtiontakaus on 300 € /kk, mutta jos sitä ei nosta joka kuukausi, niin eihän tuolla summalla voi elää, kun asumismenot jo pelkästään ovat noin 500 € /kk.

Rahaa ruokaan, bussiin ym. ei jää yhtään. Eivätkä kaikki opiskelijat ole saaneet töitäkään, joilla elämistään rahoittaa. Eikä kaikilla ole rikkaita sukulaisia, tai edes vanhempia, jotka pystyisivät jakamaan rahaa.

Käsittämätön yhtälö!

[/quote]Kesätyöt ja vanhemmilta rahaa. Ja ei asu Helsingissä vaan opiskelee toisessa yliopistokaupungissa.

Minä elän ihan puhtaasti miehen palkalla.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2011 klo 23:17"]

veronmaksaja maksoi. ennen tuki riitti, mutta sitä ei ole sittemmin korotettu.

[/quote]

Milloin se ennen oli? Minä valmistuin 1988 ja solussa meni opintotuen osuus lähes kokonaan vuokraan, laina oli elämiseen. Töitä ei ollut, varsinkaan pikkukaupungeissa. Silloin oli aika vähän pikaruokapaikkoja ja firmoissa oli kokopäiväiset siivoojat, kaupoistakin vain harvat olivat 20 saakka auki. Ei todellakaan opintotuella ainakaan 80-luvulla pystynyt elämään. Ruokakin oli alussa oppilaitoksissa erittäin kallista, jokainen leipäpalakin oli erikseen hinnoiteltu, mutta tämä muuttui jossain vaiheessa omia opiskelujani edullisemmaksi. 

Mistä rahaa heti -sivustolla on hyviä vinkkejä, miten pieniä tuloja voi vähän lisätä.

Harvan opiskelijan on oikeasti pakko muuttaa pois kotoa, jos muuttaa huvikseen on mielestäni ihan ok rahoittaa asumistaan opintolainalla. Myös muualle muuttaminen tai 25-viotiaaksi opiskelu on jokaisen oma tietoinen valinta.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2011 klo 23:48"]

itse olin aika fiksu opiskelija, mutta armottoman köyhästä perheestä. Pääsin kaikkiin kouluihin joihin hain ja jokaiseen soitin ja kysyin asumisesta. 1 paikka tarjosi vähävaraisille pienen kolon koulun yläkerrasta. Meitä asui siellä 16 tyttöä, iso vessa, 3 koppia ja 3 suihkukomeroa, pienen pieni keittiökomero ja pesukone, kolikkopuhelin.
Maksettiin "vuokraa" 50 mk kuulta.
Kenelläkään meillä ei ollut varaa käydä kotona kuin jouluna ja hiihtolomalla, pääsiäisenäkin kaikki oltiin siellä. Kännyköitä ei silloin ollut ja koulukirjat ostettiin mahd paljon käytettyinä ja kimpassa. Siitä huolimatta jokainen meistä otti lainaa ja oltiin kesät töissä.
Ihan hölmöjen hommaa nykyään. Ängetään Helsinkiin, marmatetaan kun ei ole varaa vuokraan, ei oteta lainaa ja valitetaan kun valtio ei tule. Haloo, miten olis ilmainen kirjasto, ilmainen koulu, paljon ilmaista lisäopetusta, ilmainen opo ja oikeesti 1000 muuta asiaa.

Jos ei ole varaa opiskella, mene töihin ja opiskele työn ohella. niin ne muutkin tekee eikä marise.

[/quote]

Niin et siis ymmärrä marisemista, kun itse pärjäsit niin hyvin. Jokin saa sut silti nykyään marisemaan, huomaatko? Koita kestää.

Jäisi varmaan rahaa säästöön jos asuisin hoasin solussa. Saan täydet opintotuet + teen tulorajoja hipoen töitä. Se tässä ärsyttääkin, se 12k menee ihan hirveen helposti rikki kesätöiden takia. Millä ihmeen logiikalla 13000 tienaava henkilö ei tarvitse mitään tukia? Vai eikö Suomessa tueta yleisestikään tueta n. 1100 bruttona tienaavaa?

Tiedän että tämä on vanha ketju, mutta ihan oikeasti kyllä tuli paha mieli lukiessa...

Itse opiskelen toista-astetta nyt 2 vuotta. Teen kaksoistutkintoa, on yhtä kuin olen päivän 8-15 ammattikoulussa ja illan klo. 16.45-20.30 lukio-opetuksessa. Opiskelen siis noin 11 tunnin koulupäivää, johon tietysti päälle koulumatkat ja läksyt (joita varsinkin pitkässä matikassa on ihan oikeasti).

Kuukaudessa saan yhteensä tukia 570€ ja kaikki kesätyö-säästöni menivät autokouluun, sillä ajokortti on minulle melko lailla pakollinen.

Asun yksiössä 3km päässä keskustasta ja vuokrani on 500€/kk, eli elämiseen (=muihin laskuihin) jää 70€/kk.

Asuin ensimmäiset 1,5 opiskelu vuottani 6 hengen monikulttuurisessa solussa, mutta siellä mielenterveyteni kävi niin kovilla, että unelmoin päivittäin ihan tosissani autolle jäämisestä. Siksi lopulta muutin pois sieltä ja pää on alkanut voimaan paremmin.

Mutta kuten varmaan kaikki tätä lukevat ymmärtävät, niin minä elän hyvänä kuuna 20€ ruoka ja elämisbudjetilla. Ruokavalioni koostuu kaurapuurosta ja hapankorpuista, joita EU-tuki ruuaksi myös kutsutaan.

Lainaa en uskalla kovin paljoa käyttää, sillä aion suunnata jatko-opintoihin kunhan valmistun. Sen verran minulla kuitenkin on lainaa, että oppikirjat on sillä kustannettu. Täällä niin toitotetaan töihin menosta, mutta missä välissä? Yötkö sitten vietän töissä?

Opiskelu on ihan oikeasti raskasta, stressaavaa ja aikaa vievää työtä, jota ei voi "jättää työpaikalle päivän päätyttyä".

Jos joku tietää mitä on pyhällä hengellä eläminen, niin se on yksinasuva opiskelija. Enhän minäkään ole yläasteen jälkeen opiskeluaikana laihtunut kuin vasta 14kg... Tosi tervettä nuorelle ja (ennen ainakin) ihanne painoiselle henkilölle.

Melkein itku tuli kirjoitti:

Tiedän että tämä on vanha ketju, mutta ihan oikeasti kyllä tuli paha mieli lukiessa...

Itse opiskelen toista-astetta nyt 2 vuotta. Teen kaksoistutkintoa, on yhtä kuin olen päivän 8-15 ammattikoulussa ja illan klo. 16.45-20.30 lukio-opetuksessa. Opiskelen siis noin 11 tunnin koulupäivää, johon tietysti päälle koulumatkat ja läksyt (joita varsinkin pitkässä matikassa on ihan oikeasti).

Kuukaudessa saan yhteensä tukia 570€ ja kaikki kesätyö-säästöni menivät autokouluun, sillä ajokortti on minulle melko lailla pakollinen.

Asun yksiössä 3km päässä keskustasta ja vuokrani on 500€/kk, eli elämiseen (=muihin laskuihin) jää 70€/kk.

Asuin ensimmäiset 1,5 opiskelu vuottani 6 hengen monikulttuurisessa solussa, mutta siellä mielenterveyteni kävi niin kovilla, että unelmoin päivittäin ihan tosissani autolle jäämisestä. Siksi lopulta muutin pois sieltä ja pää on alkanut voimaan paremmin.

Mutta kuten varmaan kaikki tätä lukevat ymmärtävät, niin minä elän hyvänä kuuna 20€ ruoka ja elämisbudjetilla. Ruokavalioni koostuu kaurapuurosta ja hapankorpuista, joita EU-tuki ruuaksi myös kutsutaan.

Lainaa en uskalla kovin paljoa käyttää, sillä aion suunnata jatko-opintoihin kunhan valmistun. Sen verran minulla kuitenkin on lainaa, että oppikirjat on sillä kustannettu. Täällä niin toitotetaan töihin menosta, mutta missä välissä? Yötkö sitten vietän töissä?

Opiskelu on ihan oikeasti raskasta, stressaavaa ja aikaa vievää työtä, jota ei voi "jättää työpaikalle päivän päätyttyä".

Jos joku tietää mitä on pyhällä hengellä eläminen, niin se on yksinasuva opiskelija. Enhän minäkään ole yläasteen jälkeen opiskeluaikana laihtunut kuin vasta 14kg... Tosi tervettä nuorelle ja (ennen ainakin) ihanne painoiselle henkilölle.

Kannattaisi kuitenkin hieman nostaa sitä opintolainaa, ettet nälkiinny. Aivot toimii paremmin, puhumattakaan henkisestä hyvinvoinnista, kun ei tarvitse elää liian yksipuolisella ravinnolla.

Mutta ihmettelen tuota tilannettasi, oletko normaali teini vai opiskeletko aikuisena? Mikseivät vanhempasi tue? Heillä on elatusvelvollisuus, jos olet lukioikäinen. Tarvittaessa voit hakea elatusta vaikka oikeusteitse, oikeusaputoimisto auttaa tässä. 

Opintolainassa on todella edullinen korko eikä sitä tarvitse liian kanssa pelätä. Toki lukion jälkeen opinnot jatkuvat, mutta yliopistokaupungeissa on myös paremmat mahdollisuudet työskennellä osa-aikaisesti ja korkeakouluopinnot joustavat paremmin kuin lukio, ei ole niin paljon pakollista läsnäoloa. 

Vaikka sitä lainaa pitkien opintojen aikana kertyykin, niin lähtökohtaisesti valmistumisen jälkeen pääsee töihin ja sen lainan saa kivuttomasti maksettua pois, kun on tottunut elämään opiskelijabudjetilla. Tämä toki sillä edellytyksellä, että valitset jonkun oikeasti työllistävän alan.

Me maksoimme aikalailla kaikki oman lapsen menot hänen ensimmäisenä opiskeluvuotena. Lukio tietenkin myös kokonaan. Lapsi oli 17 kun aloitti korkeakoulussa ja sai jotain pientä 100€ opintotukea kun aloitti, asumistukea ei ollenkaan. Vasta 18-vuotiaana alkoi saada asumistukea, joten oli ihan luonnollista että me vanhemmat tuimme häntä. Valtaosa ikätovereista oli tuossa kohtaa vasta abeja joille maksetaan kaikki, olisi ollut kohtuutonta että rahahanat olisi vedetty kiinni sen vuoksi että lapsi kävi lukion kahdessa vuodessa. 

Ensimmäisen vuoden keväällä hän sai osa-aikaisen työn ja alkoi tehdä töitä kaksi päivää viikossa, kesällä täysipäiväisesti ja toisen vuoden syksystä taas osa-aikaisesti. Nyt on työpaikkakin jo vaihtunut toiseen, missä vähän parempi tuntipalkka. Lapsi pärjäilee nyt omillaan, on jo 19. Toki olemme valmiita auttamaan jos tulee tiukka paikka, mutta toistaiseksi näyttää pärjäävän ihan ok.

Päädyin tänne kun etsin voinko saada tukea puhelimen hankintaan. En haluaisi älypuhelinta, en pidä niistä, mutta ensivuoden alusta ei saa hsl bussilipusta opiskelija-alennusta enää matkakortille vaikka matkakortit pysyvät vielä ainakin vuoden käytössä muilla. 

Me maksamme.

T opiskelijan äiti

Ennen elettiin lainalla.

Itse olen vähän samassa tilanteessa kuin vastattu, juuri ja juuri rämmitty puhtaalla suomalaisella sisulla ammattikoulusta ja seuraavaksi marssimaan korkeaan että saisin paremmat työmahdollisuudet ja maksettua lainavelat pois. Se tieto niistä kovasti vaivaa päätä mutta pikkukaupungissa kun asun niin ei yksinkertaisesti ole töitä vaikka kuinka niitä työpaikkoja olisi auki. Eivät nuoria aikuisia ota kauppoihinkaan kun suosivat yläkouluikäisiä oppimaan tai jotain.

Isää ei ole kiinnostanut pitää mitään yhteyttä 23 vuoteen ja äiti on työtön vähävarainen vailla luottotietoja omien asioidensa johdosta aikanaan. Täällä ei sitä taloudellista apua perheeltä paljon tule, enkä todellakaan halua samaa tulevaisuutta mitä äidilläni on kestettävänä.

Vierailija kirjoitti:

Lainaa vaan ja töihin.



Itse en ole tehnyt opiskelujen ohella töitä, kesäisin vain, mutta opiskelijan kesäloma on pitkä (2-4kk) ja siinä ajassa ehtii kerätä rahaa talven varalle säästöön. Ja kun kevät puolella raha loppuu, niin lainaa on otettava.



Minusta lainan maksaminen valmistuneena on pieni paha siihen nähden, miten mukavan elintason sillä sai kustannetuua opiskeluaikana.

Valmistu aikataulussa saat osan opintolainaa anteeksi

Vierailija kirjoitti:

Harvan opiskelijan on oikeasti pakko muuttaa pois kotoa, jos muuttaa huvikseen on mielestäni ihan ok rahoittaa asumistaan opintolainalla. Myös muualle muuttaminen tai 25-viotiaaksi opiskelu on jokaisen oma tietoinen valinta.

Aha. Eli tyttäreni joka opiskelee Turussa voi näppärästi tehdä sen Helsingistä käsin ja asua kotona.

Ei ollut oma valinta vaan opiskelupaikan sai sieltä

Tiedän että tämä on vanha ketju, mutta ihan oikeasti kyllä tuli paha mieli lukiessa...



Itse opiskelen toista-astetta nyt 2 vuotta. Teen kaksoistutkintoa, on yhtä kuin olen päivän 8-15 ammattikoulussa ja illan klo. 16.45-20.30 lukio-opetuksessa. Opiskelen siis noin 11 tunnin koulupäivää, johon tietysti päälle koulumatkat ja läksyt (joita varsinkin pitkässä matikassa on ihan oikeasti).



Kuukaudessa saan yhteensä tukia 570€ ja kaikki kesätyö-säästöni menivät autokouluun, sillä ajokortti on minulle melko lailla pakollinen.



Asun yksiössä 3km päässä keskustasta ja vuokrani on 500€/kk, eli elämiseen (=muihin laskuihin) jää 70€/kk.

Asuin ensimmäiset 1,5 opiskelu vuottani 6 hengen monikulttuurisessa solussa, mutta siellä mielenterveyteni kävi niin kovilla, että unelmoin päivittäin ihan tosissani autolle jäämisestä. Siksi lopulta muutin pois sieltä ja pää on alkanut voimaan paremmin.



Mutta kuten varmaan kaikki tätä lukevat ymmärtävät, niin minä elän hyvänä kuuna 20€ ruoka ja elämisbudjetilla. Ruokavalioni koostuu kaurapuurosta ja hapankorpuista, joita EU-tuki ruuaksi myös kutsutaan.



Lainaa en uskalla kovin paljoa käyttää, sillä aion suunnata jatko-opintoihin kunhan valmistun. Sen verran minulla kuitenkin on lainaa, että oppikirjat on sillä kustannettu. Täällä niin toitotetaan töihin menosta, mutta missä välissä? Yötkö sitten vietän töissä?



Opiskelu on ihan oikeasti raskasta, stressaavaa ja aikaa vievää työtä, jota ei voi "jättää työpaikalle päivän päätyttyä".



Jos joku tietää mitä on pyhällä hengellä eläminen, niin se on yksinasuva opiskelija. Enhän minäkään ole yläasteen jälkeen opiskeluaikana laihtunut kuin vasta 14kg... Tosi tervettä nuorelle ja (ennen ainakin) ihanne painoiselle henkilölle.

***

Tsemppiä sinulle, koita jaksaa! Tilanteesi on todella kurja, en ymmärrä miksei opiskelijoita arvosteta Suomessa lainkaan!? He sentään yrittävät päästä eteenpäin! Mielestäni tukiloisten eurot pitäisi antaa opiskelijoille!

Oma tyttäreni opiskelee toisella paikkakunnalla täyden päivän ja lisäksi n 20h viikossa töissä. Äärettömän raskasta sekin mutta ainoa tapa selvitä mahdollisimman pienellä lainalla

Opintolaina