Sukulaiseni on kotiäiti, vaikka lapset
ovat jo 12 ja 16. Hän itse on 50. Hän on ollut kotona siitä saakka, kun esikoinen syntyi. Ammattiaan vastaavaa työtä tai oikein mitään muutakaan, alkaa olla kohta vaikea saada. Ei hän kyllä mitään töitä haekaan, odottaa lapsia kotiin ruuan kanssa ja siivoaa ja laittaa kotia ja pihaa.
Kuka voi tehdä tällaisia ratkaisuja elämässään? Kaikki miehen varassa.
Tunnetteko tällaisia naisia?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Me olemme 51 + 49 v pariskunta ja meillä on 11 v poika. Vaimollani oli vain pätkätöitä ennen pojan syntymää, eli ei ollut vaki työpaikkaa minne palata äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen. Hän teki freelance töitä lehdille sen jälkeen, mutta niistä ei maksettu erityisen hyvin. Vuosi sitten alkoi terveyskin heiketä hänellä, nyt ei tee mitään.
Jos minulta kysyy niin minä en halunut näin käyvän. olisin halnut että hän olisi mennyt johonkin koulutusta vastaamattomaan työhön edes hoitovapaajakson jälkeen, että tienaisi omaa rahaa. Hän ei hoida huusholliakaan erityisen tarmokkaasti, minä joudun laittamaan ruuan pojalel kun tulen töistä, pesemään pyykit ja astiat ja imuroimaan.
Ongelma on siinä että hän on itsepäine ja haluaa sitoa minut. Hänen oma äitinsä ei myöskään aikanaan tehnyt töitä kodin ulkopuolella mutta he elivätkin maalla. Hänen isänsä teki pitkiä päiviä myyntiedustajana eli oli käytännössä tuplapalkka.
Vanha ketju, mitenkähän mahtoi käydä, ottiko mies eron? Poika on nykyään yli kaksikymppinen jo.
Eräs ystävättäreni sanoi jo liiton alusta asti, että on tämän miehen kanssa, kunnes lapset ovat isompia. Lapset ovat kolmekymppisiä eivätkä ole vieläkään eronneet, vaikka mies on sitä halunnut. Molemmat ovat jo sen verran iäkkäitä, että tietävät ehkä, ettei uuden ja yhtä hyvän kumppanin löytäminen välttämättä enää ole helppoa, ellei nyt jotain leskeä löydä tai halua pysyä sinkkuna.
Kyllä erota kannattaa pian sen jälkeen, kun tuntuu, ettei homma toimi eikä ole onnellinen eikä jäädä toimimattomaan liittoon, jos ei enää rakasta. Aikaa ei ole loputtomasti. Tämä kommentinkin pariskunta on jo yli kuusikymppinen nyt.
Me olemme 51 + 49 v pariskunta ja meillä on 11 v poika. Vaimollani oli vain pätkätöitä ennen pojan syntymää, eli ei ollut vaki työpaikkaa minne palata äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen. Hän teki freelance töitä lehdille sen jälkeen, mutta niistä ei maksettu erityisen hyvin. Vuosi sitten alkoi terveyskin heiketä hänellä, nyt ei tee mitään.
Jos minulta kysyy niin minä en halunut näin käyvän. olisin halnut että hän olisi mennyt johonkin koulutusta vastaamattomaan työhön edes hoitovapaajakson jälkeen, että tienaisi omaa rahaa. Hän ei hoida huusholliakaan erityisen tarmokkaasti, minä joudun laittamaan ruuan pojalel kun tulen töistä, pesemään pyykit ja astiat ja imuroimaan.
Ongelma on siinä että hän on itsepäine ja haluaa sitoa minut. Hänen oma äitinsä ei myöskään aikanaan tehnyt töitä kodin ulkopuolella mutta he elivätkin maalla. Hänen isänsä teki pitkiä päiviä myyntiedustajana eli oli käytännössä tuplapalkka. Mulla ei ole, olen vain tavallinen insinnörtti jolla on säännöllinen työaika.
Joudumme tinkimään elintasosta, se on juuri ja juuri työväenluokkainen vaikka olemme akateemisesti koulutettuja.
Olen miettinyt lähteväni sitten kun poika on täysi-iköinen koska silloin välttää huoltajuusriidat. En ole vielä kertonut vaimolleni siitä.