Pilaako imetys rinnat, aikuisten oikeasti??

että se on se raskaus ylipäätään, joka niitä rintoja(kin) muuttaa.

Ei kaikilla muuta raskaus, ei myöskään imetys.

Minä olen imettänyt monta lasta, mutta ei näitä suorastaan "rupsahtaneiksi" voi sanoa.

Koko on sellainen hyvä G. Raskauksien ja imetysten jälkeen vaikuttaneet vuosikymmenet ja maan vetovoima ovat muuttaneet muotojani enemmän kuin raskaudet ja imetykset.

Alapään ulkonäkö on aivan yhdentekevä, jos et pornomalliksi aio alkaa. Miehelle riittää, kunhan sitä edes saa. Viis siitä, minkä näköinen se on eikä muillakaan ominaisuuksilla niin suurta väliä ole.

Ennen raskauksia kiinteä +A kuppi.Raskauksien aikana eivät kasvaneet,eli kuppikoko ei muuttunut ollenkaan, mutta kun maito nousi niin yhdessä yössä hirveät hinkit Ctai jopa toisessa raskaudessa D-kuppiin. Raskauskilot laihdutettuani jäljellä AA kupin ruppanat,veltot ja ruttuiset ja arpiset. Eivät palautuneet koskaan, mutta otin täytettä nahkojen sisäpuolelle,en kestänyt sitä jatkuvaa toppausta ja sitä kun tarpeeksi pieniä nättejä liivejä ei löytynyt, ja muutenkin itsetunto kärsi.

Kuinka pitkä aika sulla on "täytteen" ottamisesta? miten on mennyt? Onko tarvinnut uusia? Millaiset täytteet otit? Oletko tyytyväinen?

Ekaa lasta imetin vaan pari viikkoa, ei suostunut maitoa juomaan, joten imetys jäi haaveeksi. Ei tullut mitään muutoksia rintoihin.

Toista lasta imetin sitten yli vuoden ja rinnat katosivat imetyksen jälkeen. En olisi niin pitkään imettänyt, jos olisin tuon tiennyt etukäteen :(

Molemmat lapset ovat ilman allergioita ja hyvinvoivia vaikka toinen pullomaito ja toinen tissimaito lapsi!

kun moni välttää imetystä juuri rintojen ulkonäön rupsahtamisen pelossa, mutta juuri jostain lääkärilehdestä luin, että se on itse raskausaika joka rintoihin enemmän vaikuttaa. Siksi on sääli jos joku noin turhamaisesta - ja turhasta - syystä jättää lapsensa imettämättä.



Ja näin omakohtaisestikin olen huomannut kolme lasta imettäneenä - kuppikoko kasvoi joka lapsen jälkeen yhdellä (nyt 75DD) eikä mitään rupsahduksia tapahtunut!

Pienet rinnat, ja ainakin ekan synnytyksen ja 4kk imetyksen jälkeen rinnat olivat entistä pienemmän oloiset semmoiset tyhjät pussukat.... En tiedä palautuvatko koskaan. Tulin raskaaksi melko pian, joten eivät ehtineet ainakaan vuodessa palautua. Olen hoikka eikä muutama kilokaan rintojani ole koskaan suurentanut.

Enpä osaa muuta sanoa, kuin että älä nyt ainakaan ulkonäön takia jätä imettämättä. Raskauskin muuttaa rintoja, ei pelkkä imetys. Ja maidonnousu pitäisi varmasti estää jollain lääkkeillä, jos halusi estää sen etukäteen.... En edes halua ajatella, ei voi olla hyväksi äidille eikä vauvalle.

Ei imetys ollut minullekaan helppoa, pienet rinnat turposivat ällöiksi tiiliskiviksi, sattui.... Esikoisen kanssa imetys onnistui vain osittain, ja pullo sotki imetystä alusta asti. Ja ekat kaksi kuukautta maidon heruminen sattui, sellaista pientä pistelyä tuntui aina ennenkuin maitoa alkoi kunnolla tulla. Kuopuksen kanssa onnistui ongelmitta, ja ekojen kahden kuukauden jälkeen ei tunnu enää missään, ihan mukavaa ja suloista kun vauva hymyilee mulle tissi suussaan! Nyt hän on jo 9 kk ja imetöän niin pitkään kun molemmista tuntuu hyvältä. Olen kyllä laihtunut entisestään, mutta eipä tuo toisaalta haittaa...

Kyllä raskaus ja imetys muuttaa kroppaa ja kehoa. Rinnat ovat muuttuneet, F:t ne ovat edelleen mutta "täytteet" ovat valahtaneet kohti maata. Kolmannen lapsen jälkeen palautuminen oli uskomattoman hidasta, puolen vuoden jälkeen synnytyksestä pisin kävelymatka oli noin 100 metriä, tämän jälkeen tuntui kuin kohtu tipahtaisi ja vuoto jatkui ja jatkui... Nuorin on nyt kolme enkä ole vieläkään kunnossa mutta jumppauksella yritän pärjätä, vaikka lihakset ovat totaallisen kadoksissa...



Tähän päälle hiusten harmaantuminen, rypyt ja karvoituksen lisääntyminen... ja olen kuitenkin vielä alle 40... Eli ei se pelkkä raskaus, synnytys ja imetys...

laskeuman ja kipujen takia, jotka eivät hävinneet synnytyksen jälkeen mihinkään. Saat huomata että synnytyksen jälkeen sinulla ei ole ihmisenä enää mitään arvoa, olet vain lapsenhoitokone ja taakka työelämässä. Hyvää loppuelämää :)

Siis miten sanotte, että rinnat ei muuttuneet yhtään? Eikö teidän rinnat muka ole laskeutuneet alemmas tai alkaneet roikkua? Että teidän rintojen alla ei pysy lyijykynä?



Jossain luki, että rinnat laskee naisen elämän aikana 9cm jopa alemmas eli kyllä ne ap ne tissit sieltä vaan alas valuu. Iho venyy eikä palaudu. Ei munkaan mielestä tissit nyt mitenkään älyttömästi ulkonäköään muuttaneet (siis kokoa tai muotoa) mutta kyllä ne kahden lapsen jälkeen roikkuu. Eli kun peseydyn niin ihan pitää tissien alta pestä (nostaa tissejä) -ennen tissit oli kiinteät ja suoraan eteenpäin -ei olisi se kuuluisia lyijykynä pysynyt mutta nyt voi laittaa vaikka kaksi ja kyllä valitettavasti pysyvät siellä tissin alla.



Eniten mua harmittaa toi tissien roikkuminen -ei ole niin kauniit kuin ennen. Mutta en ole kuitenkaan omista tisseistäni nyt aivan sairaan kiinnostunut -hyvät liivit nostaa rinnat kunniaan ja niihin kun nyt ei suuresti voi vaikuttaa niin turha menettää yöunia.



Sen sijaan tätä alapää-juttua mä en tajua? Siis mitä sä pelkäät et sille tapahtuu? Kyllä se kuule vetäytyy entiseen kokoonsa ja ihan yhtä paljon se mies sua haluaa panna -siitä pillun palautumisesta ei se jää kiinni. Ei se miksikään atomeiksi räjähdä vaan ihan niin kuin vatsasikin -se venyy ja palautuu sitten entiselleen. Ja jos oikein innolla jumppaat (vaikutat sellaiselta) niin ei tod. tarvitse murehtia.



Se, että jos tulee komplikaatioita ja repeät pahasti tms. niin sitten joo muuttuu suuremmin mutta muista nyt että suurin osa meistä synnyttää ilman valtavia repeämiä. Ne vaan ne kauhutarinat elää netissä.

Itse hiukan yli 5 v imettänenä pidän rintojani paremman näköisinä, kuin jollain silikonibimpolla ja niin ovat miehetkin olleet samaa mieltä. Pääasia kuitenkin , että olen tehnyt sen , minkä olen halunnut.Imettänyt sen terveellisyyden, helppouden ja taloudellisen vuoksi. Olen erittäin ylpeä rinnoistani.

Riippuu paljon geeneistäkin meneekö rinnat ja muu iho pilalle. Kuinka joustavaa iho on. Minulla ei mennyt pilalle, enkä raskausarpia saanut. Kiitos superjoustavan ihoni:)

-2 lasta imetetty taaperoksi asti. Muoto ja koko samat kuin ns ennenkin. Esikoista imettäessä aluksi koko suureni mutta palautui kun maidontuotanto vakiintui. Kakkosen kanssa ei ollut alkuun yhtä suurta muutosta, ehkä siksi että imetys jatkui lähes ns putkeen.



(Kokoni on A 75)

kuin pullosta ruokkiminen. LIsäksi vauva saa äidinmaidosta vastustuskykyä ja läheisyyttä. (En nyt halua syyllistää ketään jos ei imetys ole vaikka onnistunut, mutta ei kannata heittää kirvestä kaivoon etukäteen).



Itse pidin imettämistä (ajatuksen tasolla siis) ällöttävänä, kunnes esikoinen syntyi. Sen jälkeen se tuntui maailman luonnollisimmalta asialta + tajusin miksi maito on olemassa, se on kunkin nisäkäslajin vauvojen ruokaa.



Täytyy muistaa että olemme kuitenkin nisäkkäitä = äiti on vauvan emo, ja emon nisät tuottavat vauvalle maitoa.



Kulttuurimme koittaa häivyttää meistä biologian. Monissa asioissa se on terveydellemme haitallista.



Haluan rohkaista tässä = vauvan synnyttyä moni asia äitiydessä tuntuu aivan toisenlaiselta kuin etukäteen kuvitteli.

Taitaa olla geeneistä kiinni. Mulla pysy ennallaan, itseasiassa jäivät kupin verran suuremmiksi.

Itselläni suhtautuminen ulkonäkköni muuttui lasten saamisen myötä. EN olisi uskonut että niin käy, mutta niin se vain on. Arvostan vartaloani nyt enemmän kuin ennen. En vaaadi sen ulkonäöltä enää täydellisyyttä. Täydellistä on se, miten se on toiminut: kasvattanut sisälläni ja saattanut maailmaan kaksi lasta. Turhat paineet täyttää muotikuvien ihanteet ovat kadonneet. Ihmisenä oleminen on vallan muuta.

Kysymys on siis riskistä.

Voi olla, että olet onnekas, eikä raskaus muuta sinua yhtään tai voi olla, että pilaa kaikilla tavoilla: voi olla, että tehdään hätäsektio pystysuuntaan, voi olla, että olet täynnä raskausarpia. SIIS VOI OLLA.

Tiedät vastauksen ap jo valmiiksi: eihän sellaisesta keskusteltaisi, eikä siitä luettaisi, jos ei olisi mahdollista, että raskaus muuttaisi kehoasi. Uskoisin, että todennäköisesti muuttaa, kuten vanheneminenkin.

Ei kannata tehdä lapsia vielä, jos pidät uraasi ehdottoman tärkeänä, eiväthän pikajuoksijatkaan tee lapsia kesken uran.

Imettämisen hyödyistä ollaan montaa eri mieltä. Yleensä imettäminen on lapselle parasta ruokaa, koska se antaa lapselle myös vastustuskykyä tauteja vastaan, mutta ei ole välttämätöntä.

Pienet rintani eivät raskaus-ja imetysaikana paljon kasvaneet, mutta eivät kyllä enää imetyksen jälkeen pienentyneetkään. Muoto on edelleen terhakka, ei latta. Myöskään raskausarpia ei tullut. Keho näyttää ulkoisesti melkein samalta muutamaa ylimääräistä kiloa lukuunottamatta, sillä en voi harrastaa liikuntaa. Toiminnoissa kyllä olisi parantamisen varaa, mieluummin ottaisin ruman ulkonäön ja toimivan kropan.

Ennen raskauksia kiinteä +A kuppi.Raskauksien aikana eivät kasvaneet,eli kuppikoko ei muuttunut ollenkaan, mutta kun maito nousi niin yhdessä yössä hirveät hinkit Ctai jopa toisessa raskaudessa D-kuppiin. Raskauskilot laihdutettuani jäljellä AA kupin ruppanat,veltot ja ruttuiset ja arpiset. Eivät palautuneet koskaan, mutta otin täytettä nahkojen sisäpuolelle,en kestänyt sitä jatkuvaa toppausta ja sitä kun tarpeeksi pieniä nättejä liivejä ei löytynyt, ja muutenkin itsetunto kärsi.

Kuinka pitkä aika sulla on "täytteen" ottamisesta? miten on mennyt? Onko tarvinnut uusia? Millaiset täytteet otit? Oletko tyytyväinen?

Täytteiden ottamisesta tulee parin viikon päästä vuosi. Ihan hyvin on mennyt.laitettiin osittain lihaksen alle,joten salilla varsinaisesti pelkkiin rintalihaksiin kohdistuvaa treeniä en minä pystynyt tekemään täysipainoisesti pitkään aikaan, mulla oli muutenkin rintalihakset aika tiukat, mutta muuten ei mitään ongelmia. Ei ole tarvinnut tehdä niille mitään. Ovat yllättävänkinn pehmeät ja rinnat liikkuvat ihan normaalin oloisesti, hyppivät ja pomppivat.Minulle laitettiin anatomiset koheesiivigeeli implantit joissa korkea profiili. koko ja malli katsottiin minulle tarkasti,samoin sijoittelu.Eivät ole mitkään töröttimet,vaan ihan tavallisen näköiset,sopivat ikäiselleni,olen reilusti yli 40(eli ei pystytissit tai pallot,joku voisi sanoa että riipputissit olet saanut mutta kynä ei kuitenkaan pysy kunnolla poimussa). Olen tyytyväinen. Mutta tietysti luomu olisi parempi. Mieheni on myös tyytyväinen ja tykkää niistä. Suomessa laitoin,minulle muu ei tullut kysymykseenkään,eivätkä ole mitkään halppismerkit.

"Moi

No olen tässä jo tovin katellut mutta ei kyllä kuola valu, totta puhuen. Kuten totesitte niin kyllä tulee mieleen lähinnä yhdet lapaset mitkä sain joululahjaksi. Ja syy miksi tuli katsomaan oli niinkin kieroutunut kuin että halusin nähdä tavallisia rintoja, ihan että minkälaiset kullakin on. Mielekiinnosta siis eli ihan samasta syystä kuin muut äiditkin haluaa niitä nähdä. Kyllä se ns. runkkumateriaali löytyy ihan toisesta osoitteesta..



Terveisin Pertsa 34 v. "



Siis tämäkö on se oikea todellisuus, eli mammojen tai ei mammojen miehet oikeasti katselevat mieluummin nettipornosta ja kuvista niitä täydellisiä rintoja ja runkkaavat? Eli että tavisnainen kelpaa vaan koska parempaa ei saa ja nettikuvien naisista haaveillaan ja runkataan niille. Ei ole mikään ihme, että naiset ovat huolissaan ulkonäöstään ja kokevat paineita!



Itselleni tuli jotenkin pahamieli tästä, vaikka omat ei olekaan huonoimmasta päästä.Siis kollektiivisesti paha mieli muidenkin äitien puolesta.

Anekdootteja on suuntaan ja toiseen, mutta keskimäärin alatiesynnytyksessä on vähemmän riskejä kuin sektiossa, niin äidin kuin lapsenkin kannalta (siis jos sektioon ei ole erityistä syytä).

Näinhän sitä sanotaan. Todellisuudessa alatiesynnytyksessä tulee paljon esim. hapenpuutevaurioita lapsille. Sektioon liittyy tiettyjä riskejä, mutta on turha väittää etteikö niitä liittyisi myös alatiesynnytykseen ja alatiesynnytyksessä niitä kyllä mielestäni vähätellään. Olisi mielenkiintoista nähdä esimerkiksi joku tilasto siitä miten paljon synnyttäneille naisille on tullut repeämiä, jotka ovat vaatineet leikkaushoitoa tai joista ei ole toipunut ollenkaan. Liekkö noita kukaan taho edes tilastoi. Synnytysten hoitoon liittyy hirvittävän paljon asenteellisuutta.

Lisäisin vielä, että suunnitellun sektion riskit lapselle ovat pienemmät kuin alatiesynnytyksen, jossa vaarana on hapenpuute, luunmurtumat ym. Luin jostain, että aika merkittävä osa lasten aivovaurioista ym. olisi nimenomaan synnytyksenaikaisen hapenpuutteen tulosta.

Suunnitellun sektion (joka siis on monessa mielessä aivan eri asia kuin esim. hätäsektio) riskit ovat lähinnä äidin riskejä, lapselle se on turvallinen tapa syntyä. Näitä immuunipuolustus- ym. juttuja ei ole pystytty mitenkään todistamaan, eli kysymys on lähinnä spekuloinnista.

En ole mitenkään alatiesynnytysvastainen, mutta olen samaa mieltä siitä, että alatiesynnytyksen riskejä vähätellään ja usein ne jopa vaietaan kuoliaaksi. Synnyttäjille kerrotaan neuvoloissa ym. vain sektion riskeistä, ja nekin vääristyneidn tilastojen pohjalta; käytössä olevissa tilastoissahan näkyvät kaikki sektiot. Ja suurin osa sektioistahan on kiireellisiä tai hätäsektioita, eli ts. epäonnistuneita alatiesynnytyksiä. Ihmisten käsitykset sektioista ja alatiesynnytyksistä olisivat todennäköisesti aika erilaiset, jos tilastoissa näkyisivät a) vain suunniteltijen sektioiden riskit ja b) nämä epäonnistuneiden alatiesynnytysten tuloksena syntyneet vammat tilastoitaisiin alatiesynnytyksen tuloksena syntyneiksi. Useinhan nuo vammat ja vauriot oltaisiin vältetty jos sektio oltaisiin tehty suunnitellusti.

On paljon löysemmät eikä enää törrötä ylöspäin. Joitain raskausarpiakin rinnan alapuolella.