Minkä takia ihmiset kehuu lapsien koulumenestyksellä?
Ihmettelin tätä jo lapsena kun äidilläni oli tapana kertoa meidän koulumenestyksestä sukulaisille. Olin aina tosi vaivaantunut.
Nyt sitten tuttuni kertovat minulle, kuinka hyvin heidän lapsensa pärjäävät koulussa. Minua ei kiinnosta yhtään.
Yksikin tuttu jaksaa joka kerta kun tavataan kertoa kuinka hyvä hänen lapsensa on siinä ja siinä oppiaineessa.
Kommentit (88)
lasten kuulleen, niin se vaikuttaa lasten itsetuntoon. Jos taas muualla kehutaan, niin enempi halutaan itse kasvattajana sitä huomiota.
esim. lainkaan, millainen todistus tuli lapsenlapselle???
Ja se luo vain iloa ympärille, kun kehutaan lasta maailmallakin, eikä vain 4 seinän sisällä. Jaettu ilo on isompi ilo.
silti on niin NOLOA kun fb.ssä mammat kilvan esittelevät lasten keskiarvoja:)
Tulee tunne, että ei ole enää paljon muuta kehuttavaa, millä yritetään sitä kulissia pitää yllä.
No ok, onhan toki 8.4 ja 7.9 keskiarvo niin hyvä, että pitää oikein netissä sillä retostella...
jonka Nico-Petteri sai vain vitosia... Oma lapseni ei ole huippuoppilas, mutta aidosti iloitsin ystävän lapsien hyvästä torkasta! Suomalaiset eivät saisi kuin valittaa vain, ei saisi olla ylpeä mistään, hyi hyi. Suomalaisten kateus on kyllä USKOMATONTA.
silti on niin NOLOA kun fb.ssä mammat kilvan esittelevät lasten keskiarvoja:)
Tulee tunne, että ei ole enää paljon muuta kehuttavaa, millä yritetään sitä kulissia pitää yllä.
No ok, onhan toki 8.4 ja 7.9 keskiarvo niin hyvä, että pitää oikein netissä sillä retostella...
jonka Nico-Petteri sai vain vitosia... Oma lapseni ei ole huippuoppilas, mutta aidosti iloitsin ystävän lapsien hyvästä torkasta! Suomalaiset eivät saisi kuin valittaa vain, ei saisi olla ylpeä mistään, hyi hyi. Suomalaisten kateus on kyllä USKOMATONTA.
aidosti, kun äiti/isä laittanut lapsensa hyvän keskiarvon. Minä osaan iloita toisen puolesta. Sinä et osaa. Se on sääli.
Minusta siinä ei ole mitään noloa, jos äiti kehuu lapsensa hyvää todistusta. Hän on minusta hyvä äiti, joka on aidosti onnellinen lapsensa puolesta. On surullista, miten katkeria ja kateellisia vihaisia naisia Suomessa asuu.
Ei aina tarvitse olla se kympin oppilas, kunhan on vaan yrittänyt parhaansa, enempää ei voi vaatia. Koulu ei myöskään mittaa lapsen kaikkea osaamista, tänä syksynä mieleeni on varsinkin jäänyt eräs poikaoppilaani, jonka sosiaaliset taidot ja sydämellisyys ovat tehneet vahvan vaikutuksen. Valitettavasti todistuksen numerot eivät kerro kuinka upea poika on kyseessä.
terv. eräs ope
jonka Nico-Petteri sai vain vitosia... Oma lapseni ei ole huippuoppilas, mutta aidosti iloitsin ystävän lapsien hyvästä torkasta! Suomalaiset eivät saisi kuin valittaa vain, ei saisi olla ylpeä mistään, hyi hyi. Suomalaisten kateus on kyllä USKOMATONTA.
aidosti, kun äiti/isä laittanut lapsensa hyvän keskiarvon. Minä osaan iloita toisen puolesta. Sinä et osaa. Se on sääli.Minusta siinä ei ole mitään noloa, jos äiti kehuu lapsensa hyvää todistusta. Hän on minusta hyvä äiti, joka on aidosti onnellinen lapsensa puolesta. On surullista, miten katkeria ja kateellisia vihaisia naisia Suomessa asuu.
Jos äidit kehuisivat miestään tai ammattiaan, SENKIN sinä lyttäisit(kun ei ole muuta mistä kehua- sinä marmattaisit)
Olkaa iloisia, jos joku toinen on iloinen. Se vaatii kyllä luonteelta paljon ja aika harva peruskateellinensuominainen siihen pystyy.
Kuulin töissä sattumalta, kun työkaveri happana tokaisi, että XX (=minä) se aina kehuskelee lapsillaan, nytkin lasten todistuksia niin levitteli, että...
Olin aika äimänä. Oltiin kahvipöydässä puhuttu koulusta ja väliarvioista, jotka meilläpäin jaettiin itsenäisyyspäivän tietämillä. Olin sanonut osana sitä keskustelua, että lapset saivat hyvät todistukset, varsinkin erityisluokalla oleva kuopus. En sen kummepaa. Yksi lause.
Niin johan se oli tuon hapannaaman mielestä kauheaa kehuskelua.
Hapannaamat - olette noloja, kateellisia ja huonolla itsetunnolla varustettuja. Piste.
löytyy joka paikasta tuo ylpeä äiti
"minun Minttumaaria kääntyi jo 2 kuisena mahalleen ja 3 vuoden iässä ajoi kolmipyöräilessä. Kyllä minun Minttumaaria oli etevin eskarissa kun osasi laittaa langan neulaan ja eskariope sanoi, että minun Minttumaaria osasi olla tunneilla paikallaan ja minun Minttumaarian todistuksen keskiarvo oli 8.2 ja kaikkien aineiden 8.4, siitä tulee kyllä rohvessori kun se on niin etevä ja minun Minttumaaria....katsokaa, tässä on Minttumaarian kuva, eikö ole kaikkein kaunein"
Jossain vaiheessa vain alkaa se Minttumaaria pursuamaan korvista ulos kun on niin etevä, että osasi pottaankin paskantaa 3 vuotiaana ja sekin piti kehua oikein työporukan yhteisellä aterialla. Hyvä kun ei tuoda näytettä työkavereille.
Kuulin töissä sattumalta, kun työkaveri happana tokaisi, että XX (=minä) se aina kehuskelee lapsillaan, nytkin lasten todistuksia niin levitteli, että...
Olin aika äimänä. Oltiin kahvipöydässä puhuttu koulusta ja väliarvioista, jotka meilläpäin jaettiin itsenäisyyspäivän tietämillä. Olin sanonut osana sitä keskustelua, että lapset saivat hyvät todistukset, varsinkin erityisluokalla oleva kuopus. En sen kummepaa. Yksi lause.
Niin johan se oli tuon hapannaaman mielestä kauheaa kehuskelua.
Hapannaamat - olette noloja, kateellisia ja huonolla itsetunnolla varustettuja. Piste.
Just tyttö sanoi, että voi sitä myötähäpeän määrää jos hänen luokkansa poika tietäisi, mitä hänen äitinsä kirjoittaa pojasta seinälleen:)
Olen kyllä samaa mieltä tyttöni kanssa.
silti on niin NOLOA kun fb.ssä mammat kilvan esittelevät lasten keskiarvoja:)
Tulee tunne, että ei ole enää paljon muuta kehuttavaa, millä yritetään sitä kulissia pitää yllä.
No ok, onhan toki 8.4 ja 7.9 keskiarvo niin hyvä, että pitää oikein netissä sillä retostella...
jonka Nico-Petteri sai vain vitosia... Oma lapseni ei ole huippuoppilas, mutta aidosti iloitsin ystävän lapsien hyvästä torkasta! Suomalaiset eivät saisi kuin valittaa vain, ei saisi olla ylpeä mistään, hyi hyi. Suomalaisten kateus on kyllä USKOMATONTA.
aidosti, kun äiti/isä laittanut lapsensa hyvän keskiarvon. Minä osaan iloita toisen puolesta. Sinä et osaa. Se on sääli.Minusta siinä ei ole mitään noloa, jos äiti kehuu lapsensa hyvää todistusta. Hän on minusta hyvä äiti, joka on aidosti onnellinen lapsensa puolesta. On surullista, miten katkeria ja kateellisia vihaisia naisia Suomessa asuu.
edes hiukkasen niin kaikilla on hyvä mieli! Siis ihan vaan näet pikkasen vaivaa:)
Todistukseni oli hyvä mutta jo silloin nuorena ihmettelin tätä kehumisen tarvetta mikä ihmisillä oli. Monesdti meni aikuisten kesken oikein kilpailuksi kenen lapsi on paras...
Teillä taitaa olla lapsuuden trauma siitä, ettei teitä ole kehuttu. Ymmärrän, että se on vaikeaa, mutta tässä asiassa "vika" on teissä ja kannattaisi käydä asia läpi. Se on ihan yleistä Suomessa, jossa on pitkään ajatetu, ettei lasta saa kehua, ettei se ylpisty.
Ei teitä kehuminen haittaisi, jollei se olisi teille niin kipeä paikka.
Niiin soomettumista kuin oll avoi!
Monen perustelu tuntuu olevan, että jaettu ilo on paras ilo. Minun iloisuusastetta ei jonku tutun lapsen hyvä todistus juurikaan kasvata.
Itse en jaksa uskoa, että keskiarvon kertomisen takana on ilon jakaminen. Kehuskelemiselta se kuulostaa, varsinkin jos kehuja itse on aloittanut keskustelun lapsiensa koulumenestyksestä.
Ihmettelin tätä jo lapsena kun äidilläni oli tapana kertoa meidän koulumenestyksestä sukulaisille. Olin aina tosi vaivaantunut. Nyt sitten tuttuni kertovat minulle, kuinka hyvin heidän lapsensa pärjäävät koulussa. Minua ei kiinnosta yhtään. Yksikin tuttu jaksaa joka kerta kun tavataan kertoa kuinka hyvä hänen lapsensa on siinä ja siinä oppiaineessa.
siksi kun ovat iloisia lastensa koulumenestyksestä.
Useimmat ihmiset iloitsevat siitä että lapsillaan menee hyvin, ja ovat surullisia jos lapsillaan menee huonosti.
Yleensä ihmiset myös puhuvat niistä asioista jotka ovat ajankohtaisia ja tärkeitä omassa elämässään.
kaikilla alle 4-luokkalaisilla ole hyvä todistus ellei sit ihan dille kakru oo :)
Monen perustelu tuntuu olevan, että jaettu ilo on paras ilo. Minun iloisuusastetta ei jonku tutun lapsen hyvä todistus juurikaan kasvata. Itse en jaksa uskoa, että keskiarvon kertomisen takana on ilon jakaminen. Kehuskelemiselta se kuulostaa, varsinkin jos kehuja itse on aloittanut keskustelun lapsiensa koulumenestyksestä.
Politiikasta?
Taiteista?
Sodista?
Historiasta?
Bilettämisestä?
Miehistä?
Sinun asioistasi?
ai että kun oikeesti VIHAAN noita lapsiaan suitsuttavia älykääpiöitä. Mun Elsa-Jorma-Ulpukka on NIIIN musikaalinen, viisas, ihmeellinen, kaunis, herkkä, älykäs, ylimaallisen nokkela ja motorisesti lahjakas.
Lapsen koulumenestyksestä saa ja pitääkin mainita, jos siltä tuntuu. Mutta ihan oikeesti, suurin osa näistä suitsuttajista on äitejä, joilla on melko tavallsia lapsia.
Omasta mielestä lasta tulee kannustaa, mutta ei antaa ylimaallista kuvaa lapsen ihmeellisyydestä. Tulee sitte vaa alas korkealta ja kovaa. Viimeistään aikuisuuden kynnyksellä työelämässä kun palaute ei aina olekkaan niin ihmeellistä. :))
muualla kuin täällä AV:lla.
Onko jotain muita perusteluja kuin tuo nyt jo iänikuiseksi muuttunut "iloisuuden jakaminen"?
Ihmettelin tätä jo lapsena kun äidilläni oli tapana kertoa meidän koulumenestyksestä sukulaisille. Olin aina tosi vaivaantunut. Nyt sitten tuttuni kertovat minulle, kuinka hyvin heidän lapsensa pärjäävät koulussa. Minua ei kiinnosta yhtään. Yksikin tuttu jaksaa joka kerta kun tavataan kertoa kuinka hyvä hänen lapsensa on siinä ja siinä oppiaineessa.
siksi kun ovat iloisia lastensa koulumenestyksestä.
Useimmat ihmiset iloitsevat siitä että lapsillaan menee hyvin, ja ovat surullisia jos lapsillaan menee huonosti.
Yleensä ihmiset myös puhuvat niistä asioista jotka ovat ajankohtaisia ja tärkeitä omassa elämässään.
Tosiaan, myötähäpeän määrä on suuri, koska ala-asteella todellakin saa kymppejä helpolla. Mutta joillekin elämä on koko ajan kilpailua. Mulla on isompi auto kuin sulla ja mun lapsi sai sellaisen todistuksen ja meidän grillikin on isompi kuin teidän.
Annan mennä korvasta sisään ja toisesta ulos. Nolostuvat kyllä aika paljon kun utelevat sitten, että millaiset todistukset meidän lapsilla on. En ole kokenut tapana kehuskella niillä, mutta luokkansa priimuksia ovat kaikki. Tällaiset kehujamammat menee aika hiljaisiksi ja noloiksi sen jälkeen.
lasten kuulleen, niin se vaikuttaa lasten itsetuntoon. Jos taas muualla kehutaan, niin enempi halutaan itse kasvattajana sitä huomiota.