muita joilla anoppi kaveeraa vain tyttären perheen kanssa
niin,miten kestätte, miten nielette kiukkunne ja miten selitätte asian lapsillenne, kun lasten mummolle eli anopille vain oman tyttären lapset ovat tärkeitä ja miniän lapset (tätä "miniän lapset" termiä anoppi nimenomaan käyttää) ovat toissijaisia.
Anoppi on miehen siskon luona kylässä aina viikon kerrallaan, ja sitten taas seuraavalla viikolla sisko on anopin luona (vuorotellen siis pitkät kyläilyt toisillaan). Anoppi hoitaa vain miehen siskon lapsia, ei ole ikinä hoitanut sekuntiakaan meidän lapsia. Anoppi ostaa kälyn lapsille aina toppavaatteita, leluja, lahjoja, ihan koko ajan, meidän lapset saavat kerran vuodessa synttärilahjan (josta toki olen kiitollinen).
Anoppi ei tule meille kylään vaikka pyydetään, ja on suoraan sanonut minulle että haluaa keskittyä tyttärensä perheeseen ja haluaa olla ensisijaisesti mummo tyttärensä lapsille.
Tiedänhän minä että on anopilla oikeus olla tyttärensä kanssa paras kaveri, mutta minua silti niin LOUKKAA tuo että päin naamaa sanotaan että miniän lapset eivät kuulu minulle, ainoastaan tyttären perhe on tärkein.
Meillä on vain yksi mummo eli tämä anoppi. Jos olisi toinenkin mummo niin välit olisi olleet poikki jo aikapäiviä sitten, nyt vaan pitää hammasta purren lasten takia kestää. Lapset näkevät anoppia noin kaksi tai kolme kertaa vuodessa kun hätäseen käyvät. Heillä ei oikein pääse käymään kun se käly on aina siellä tai sitten mummo menossa kälylle.
Ymmärrän sen että mummon "mummokiintiö" tulee täyteen niistä tyttären lapsista, mutta onko reilua jättää miniän lapset ilman mummoa, varsinkin kun anoppi tietää että meillä ei toista mummoa ole.
Tiedän että katkeruus ei asiaa auta, mutta jos joku osaisi antaa vinkkiä siitä, miten tätä voi kestää tulematta hulluksi, niin kertokaa!
Asiasta on puhuttu anopin kanssa pari kertaa, ei ole auttanut :(
Kommentit (61)
Pojat ovat usein vähän "uunoja", eli heidän perheeseensä anopilla ei ole samalla tavalla määräysvaltaa. Miniä haluaa usein tehdä asiat omalla tavallaan, tai niinkuin hänen suvussaan on tehty.
Meillä taas anopin tyttären lapset alkavat olla vähän isompia, ja olisi varmaan enemmänkin tekemisissä meidän kanssamme. Lasten takia vien heitä välillä hoitoon anopille, mutta itse en sen enempää halua olla tekemisissä. Anoppi ja appiukko yrittävät heti ottaa ohjat ja alkavat sekaantua joka asiaan, jos heidät "päästää" liian lähelle. Olkoot siis enemmän tyttärensä perheen kanssa, tytär antaa heidän määräillä enemmän.
no yksittäistapaus sinulla, mutta minun tapauksessani ei ole kyse siitä että olisin ollut anopille tyly, päinvastoin. Olen yrittänyt olla parhaani mukaan ystävällinen, lähettelen lasten kuvia ja askarteluja, pyydän kylään. Olisin kovasti halunnut anopista vanhemman naispuolisen "äidinkorvikkeen" kun omaa äitiä minulla ei ole.
Eniten sydäntä raastoi se kun anoppi selitti että ainahan on niin että tyttären perhettä vain autetaan, ja että miniän pitää sitten ajatella niin että miniän äiti auttaa miniää. Ja jos miniällä ei ole äitiä niin sitten se on vaan ikävä juttu!
En odota ilmaista lastenhoitajaa tai mitään apua, mutta edes tunne siitä että meidän lapset olisivat tärkeitä ja merkityksellisiä lapsenlapsia olisi minulle tärkeä asia. Minusta ei edes tarvitsisi tykätä, mutta jos edes lapsista!
muita joilla anoppi kaveeraa vain tyttären perheen kanssa
Täällä yksi sellainen. Tyttären lapset ovat niitä ihmelapsia, joista puhutaan ja joiden kaikkia tekemisiä ylistetään. Kun lapseni menevät mummolaan, siellä puhutaan vain serkuista ja serkkujen tekemisistä. Tämä on niin sääli, koska omat vanhempani ovat kuolleet, joten lapsillani on vain tämä yksi mummo :(
niin selvennys vielä, anopin tyttärellä ei ole ongelmia, on toki työtön mutta omasta halustaan koska haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa. Ei kuitenkaan talousongelmia.
Ja tosiaan olen pyytänyt kylään, kutsunut yökylään ja vaikka mitä, mutta anoppia ei kiinnosta. Hän sanoi siis ihan suoraan että haluaa olla ensisijaisesti mummo tyttären lapsille ja että tyttären lapset ovat aivan eri asia kuin "miniän lapset".
on toki työtön mutta omasta halustaan koska haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa.
no tuo oli vähän epätarkasti sanottu, eli siis on tytötön eikä halua töihin vaan haluaa olla kotona siihen asti kuin nuorin lapsi aloittaa koulun. On siis kova homma siinä että välttelee työllistymismahdollisuuksia ja työkkärin työtarjouslappusia. Ja tietenkin - jos olisi töissä - niin jatkuva puolin ja toisin yökyläily ja yhdessäolo ei oman äidin kanssa silloin onnistuisi.
ps. en sano tätä moralisoidakseni, jokaisella on oikeus valita työn teon asteensa.
Niin muista sitten sanoa että tytär auttaa mummoa, kun sinä haluat olla ensijaisesti omien lastesi äiti.
Omalla isällä alkaa olla elämänlanka aika heiveröinen ja nyt alkaa kaduttaa ne vuodet mitä hän on menettänyt, kun asetti yhden lapsista etusijalle. Valitettavasti tätä yhtä ei sairas ja vanha isäpappa kiinnosta, kun rahaa ei ole enää tilillä ylimääräisiä. Eikä meillä muilla ole juuri mitään suhdetta, kun 2 sisaruksista on nähnyt isän viimeksi 30 v sitten, mä olen nähnyt näiden vuosien aikana ehkä 5 kertaa. Mutta nyt pitäisi jaksaa ajaa hänen etujaan tuolla sairaalassa.
niin selvennys vielä, anopin tyttärellä ei ole ongelmia, on toki työtön mutta omasta halustaan koska haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa. Ei kuitenkaan talousongelmia. Ja tosiaan olen pyytänyt kylään, kutsunut yökylään ja vaikka mitä, mutta anoppia ei kiinnosta. Hän sanoi siis ihan suoraan että haluaa olla ensisijaisesti mummo tyttären lapsille ja että tyttären lapset ovat aivan eri asia kuin "miniän lapset".
Onko miniän boikotoiminen reilua lapsenlapsia kohtaan?
Vieläkö löytyy selviytymiskeinoja, miten kannattaisi toimia?
Mies on puhunut pariinkin otteeseen anopin kanssa, ei auta. Anopilla kun ei ole mitään menetettävää, ts jos vaikka sanoisimme että " emme ole enää yhteydessä" niin eihän se anoppia haittaisi! Kun niihin miniän lapsiinhan ei tarvitse yhteyttä pitää... Mieheni on pahoittanut mielensä, mutta sekään ei anoppia hetkauta : (
on tähän tyttäreen eli sinun kälyysi ja miehesi siskoon? Onko anopin epäreilu ja suosiva asenne pilannut välejänne ja entä serkukset, onko heillä mitään suhdetta toisiinsa? Anoppisi hääräilyllään saattaa pilata koko suvun välit, mikä on sääli, koska anopista kun aika jättää, te muut jäätte anopin rakentamaan katkeruuden ja kaunan linnoitukseen ja sitä on vaikea enää purkaa :(
ihan lasten takia! Enemmän tuommoinen satuttaa lapsia, on paljon parempi olla ilman mummoa kuin tajuta että mummoa ei kiinnosta.
Usko pois, kaikilla on parempi mieli sitten.
Välit kälyyn on neutraalit eli nähdään ajoittain, mutta minä kyllä olen katkera kälylle siitä että hän tavallaan riistää meidän lapsilta ainoan mummon!
mun äidille minä/perheeni emme ole mitään. molempien veljien perheet on kaikki kaikessa, heidän luona vieraillaan ja lapsille ostellaan lahjoja. omat tyttäreni ovat mummolle ilmaa :(
Ei kai tästä mitenkään yli pääse.. Pakko vaan oppia elämään sen tosiasian kanssa ettemme mun äidille mitään merkitse. Olemme kiitollisia siitä että miehen isä palvoo tyttäriämme (ovat aivan erityisasemassa vaikka on muitakin lapsenlapsia) ja miehen äitikin osoittaa rakkautta pojantyttäriin.
Muuten olisikin välit poikki, mutta on ainoa mummo meille.
Ei kai tästä mitenkään yli pääse.. Pakko vaan oppia elämään sen tosiasian kanssa ettemme mun äidille mitään merkitse. Olemme kiitollisia siitä että miehen isä palvoo tyttäriämme (ovat aivan erityisasemassa vaikka on muitakin lapsenlapsia) ...
Siis hyväksyt tällaiset erityisasemassa olon silloin, kun olet itse se saava osapuoli? Muuten et? Aika mielenkiintoinen moraali...minäminäminä-moraali.
niin,miten kestätte, miten nielette kiukkunne ja miten selitätte asian lapsillenne, kun lasten mummolle eli anopille vain oman tyttären lapset ovat tärkeitä ja miniän lapset (tätä "miniän lapset" termiä anoppi nimenomaan käyttää) ovat toissijaisia.
Jos sua yhtään lohduttaa, niin minun tilanteeni on vielä vaikeampi. Meillä on niin, että anopilleni kaikki muut lapset ovat ihania ja kaikki kaikessa, paitsi yksi, ja se yksi on tyttäreni, muut meidänkin lapsemme ovat ihania.
Kaiken huipuksi tämä syrjitty tyttäremme on aivan ihana, joskin hieman ujo lapsi, mutta se, joka mummille eniten kaikkea askartelee ja muistaa mummia kaikkein eniten!!! Ihan hirveää. Voisin joskus kuristaa anoppini tästä. Anoppi ei mitään myönnä tietenkään...
Niin, eihän tämä sitä saantipuolella olevaa koskaan haittaa! Oma kälynikin on sanonut minulle, että se on oma vikani kun mummo ei käy, kun en pyydä tarpeeksi! Ja todellakin olen mummoa pyytänyt, paljon ja usein, mutta eihän se koskaan ehdi tai jaksa kun on aina tyttärellään. Aargh että ottaa nupoliin!
vaikeuksissa? Sairastelee, on yh, masentunut, päihdeongelmainen tms.? Tällöin anoppi voi kokea, että siellä todella tarvitaan apua ja jos teillä "kaikki kunnossa" niin pärjäätte omillaankin.
Onko tyttären ja anopin välimatka huomattavasti lyhyempi kuin teidän ja anopin? Jos tytär asuu kilometrin päässä ja te 600 km päässä, välimatkakin voi selittää tilannetta.
Vai onko todella niin, että pyynnöistä huolimatta anoppi ei tule teille koskaan kylään ja on todella sanonut, että haluaa panostaa näihin tyttären lapsiin, ei teidän lapsiin?!?????