Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?
04.04.2012 |
miten ovat selvinneet elämässään? käyvätkö töissä? Miten selviävät kotitöistä ja lasten kasvatuksesta jos heillä lapsia on?
Kommentit (4762)
Tuota heikkolahjaisuutta näyttää olevan suvussani. Ihme, etten itse ole perinyt sitä, vaikka oonkin tyhmä joillakin osa-alueilla.
Serkkuni on Frax-poika (Frax-lapsilla voi siis esiintyä heikkolahjaisuuttakin), ja hän haahuilee heikkolahjaisen/normaalin ja kehitysvammaisen rajalla. Käy erityiskoulua. On joissakin asioissa aika lapsellinen, hän vieläkin 15-vuotiaana leikkii lumessa ja lätäköissä, katsoo myös lastenohjelmiakin ja kuuntelee Rölli-musiikkia. Ei tajua matematiikasta mitään, kerto- ja jakolaskut alkaa olla jo hänelle hepreaa. Ei hahmota rahaa. Hänestä on mukavaa leikkiä räkä-, pieru- ja kuolaleikkejä. Sosiaaliset taidot on hänellä aika hyvät, mutta saattaa esim. pizzeriassa mennä juttelemaan pizzantekijälle ja asiakkaatkin on ihmeissään, koska serkun jututmon niin silmiinpistäviä. On hän kyllä iha muuten mukava pikkupoikamaisuudestaan huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuni luulee myös osaavansa asioita. Luulee osaavansa espanjaa, vaikka onkin kuullut vaan muutaman sanan sitä. Pitää itseään älykkäänä. Luulee osaavansa kirjoittaakin hyvin.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 20:46"]Omasta mielestäni lievä kehitysvamma-diagnoosi on annettu mulle leimaksi. Minulla ei ole mitään ongelmia sosiaalisissa tilanteissa, eikä työelämässä. Sitä ennen selvisin ammattikoulusta ja onnistuin peruskoulussakin saamaan 7,6 keskiarvon! Minullahan vain matematiikka ja kielet takkuaa, rivit hyppii kokeisiin lukiessa. Enkä osaa välttämättä keskittyä, jos jokin asia on vastenmielinen tai vaikea. Ollessani pieni käytin paljon luovuutta, jos oli vaan mahdollista. Olin tosin ujo ja minulla oli sen takia vähän kavereita, tunsin olevani pihalla muiden tyttöjen jutuista. Teini-iässä olin seksuaalisesti aktiivinen. Olen miettinytkin uskaltaisinko selvittää tuon diagnoosin, mutta pelkään, että sieltä tulee kehitysvammaisen paperit. Onhan tosin kehitysvammaisen papereille "ratsastaminen" auttanut juuri keskittymisvaikeuksiini, helpommin sain nimittäin apua. Terveisin nro 248 [/quote] Mee vaan uusiin tutkimuksiin, vaikutat "normaalilta" kirjoituksesi perusteella. En siis usko että saisit "pahan" diagnoosin kuvailujesi perusteella. 90-luvullakin oli vielä tieto heikkoa näistä asioista.
[/quote]
Tätä mä oon joskus miettinyt, että mitä jos todellakin oon normaaliälyinen, kun on edes perus/yleistieto hallussa. Matematiikassa "ratkaise X ja Y" -tyyliset laskut tuottaa minulle vaikeuksia, enkä ymmärrä niistä, vaikka kuinka mulle rautalangasta väännettäisiin! Peruslaskut osaan, ja kahvion kassastakin selviän. Tarvitsen aikaa joidenkin asioiden miettimiseen, esim. "Mikä näistä kuvioista jatkaa kuvioriviä?" -tyylisiä, tuollaisetkin ratkaisen pitämällä monologin tyyliin "Ensimmäinen nuoli on kääntynyt vasempaan, toisessa kuviossa se kääntyy ylöspäin oikealle, kolmannessa se kääntyy oikealle, miten se voisi jatkua?".
Kyllä. Aikoinaan lukiossani oli kaksi riihimäkeläistä hieman vajaata tyttöä. Suhteellisen hyvin pärjäsivät lukiossa mutta jotenkin sosiaalisia tilanteita eivät ymmärtäneet. Tosissaan katsoivat lastenohjelmia ja jauhoivat niistä, kummallakin edelleen lähes 30-vuotiaina melko lapsellisia juttuja ja pyörivät IRC-Galleriassa "hullut heppatytöt" -yhteisöissä. Joku IRC-Galleria toki on aika selvä merkki siitä, ettei elä ihan aikuisten maailmassa.
Lisäksi eräs tuttu Tampereelta. Nuori mies, vaikea lapsuus. Kerännyt pikavipeillä itselleen suuret velat, työkokemus Hesessä päättyi ensimmäisen päivän jälkeen kun ei vissiin ymmärtänyt mistään oikein mitään ja koulu ei kiinnosta eikä ole kiinnostanut peruskoulun päättymisen jälkeen. Big Brotheriin hamuaa ja pitäisi olla uusimmat pelit ja vehkeet.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 18:00"]
Itse olen arvellut olevani heikkolahjainen, sillä peruskoulussa en ole osannut keskittyä, ellei kyse ollut mielenkiintoisesta jutusta. Ihme, kun onnistuin peruskoulusta saamaan 7,3 keskiarvon. Arvosanat vaihteli 6-8 ja kuvataide oli 9. Kasin sain äidinkielestä, historiasta ja yhteiskuntaopista, muut meni seiskoin ja kutosin läpi. Tällä hetkellä olen ammattikoulussa tarjoilijapuolella, enkä pysty keskittymään, jos kyse on keittiötöistä. Tälläkin hetkellä olen työssäoppimassa keittiöllä, kun oli pakko valita valinnainen, enkä osaa keskittyä ja senkös takia iskee muistikatkos! Kärsin myös oma-aloitteisuuden puutteestakin silloin, jos ei kys. työ miellytä. Monta kertaa on keskeytynytkin vastenmielisiä työssäoppimisia, jonka takia valmistumiseni viivästyy syksylle. Työahdistuksesta pitääpi siis kärsiä ensi syksylle, ei kestä ei.
[/quote]
Googleta ADD. Kuulostaa tarkkavaisuushäiriöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenkohan heikkolahjainen, kun töissä mua neuvotaan kuin pikkulasta ja jatkuvasti multa kysytään, että muistithan ihan varmasti, mitä teet jne. Olen muutenkin niin tyhmä. En osaa kirjoittaa englantia, mutta ymmärrän sitä luettuna ja kuunneltuna paremmin, tämä sama ongelma oli peruskoulussakin. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 7. Olin todennäköisesti vihattu ollessani koululainen, sillä kukaan ei halunnut olla kanssani, vaikka yritin olla kuinka kiltti, kohtelias ja ystävällinen. Tunsin myös olevani pihalla muiden tyttöjen jutuista, kun en bilettänyt tai käyttänyt päihteitä. Äiti kertoi, että olin joskus levoton ja hermostunut, ja välillä rasittava.
Edellisessä työpaikassa en osannut keskittyä, ja olin silloin muissa ajatuksissa, jonka seurauksena muisti katkesi. Minulla oli muuten englannin tunneillakin sama ongelma, kun englannin kirjoittaminen oli vaikeaa, en voinut keskittyäkään. Kokeisiin lukeminenkin oli vaikeaa, sillä luin vain vähän, enkä jaksanut ja rupesin tekemään muuta, joka ei liittynyt ko. aineeseen. Tällä hetkellä olen nuori aikuinen, joka hakee stimulaatiota työstä, seksistä, alkoholista tai pelikoneista riippuen mielialasta. Masennuin joskus ammattikouluaikoina, koska pelkäsin, etten ikinä löydä sitä suosikkityötä, missä tällä hetkellä olen, mutta kamalaa on sitten se, että mua neuvotaan kuin pikkulasta. Tuntuu, etten saisi tehdä töitä rauhassa ilman, että työtoveri tai pomo tulee neuvomaan ja kysymään, että muistinko varmasti.
Tunnen naisen. Käy töissä tehtaalla mutta työpaikka ikuisesti vaakalaudalla. Viimeks sai potkut kun selas töissäkin vaan facebookkia mut kai pomo otti säälistä takaisin. Selittää aina vähän ihme juttuja ja tilannetaju hukassa silloin tällöin. Hihittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
272!
Ihan kuin minä! Mitä työtä teet?
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 20:40"]
272! Ihan kuin minä! Mitä työtä teet?
[/quote]
Baarissa työskentelen, ja se on lempipuuhaani, mutta tuntuu, etten ole tervetullut työpaikalle, kun mua neuvotaan kuin pientä lasta. Mutta työ on minulle niin pakkomielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa koulujen "häiriköistä" on lievästi kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia, diagnosoimattomia kylläkin.
63 kyseli itselleen diagnoosia. Tekstin perusteella et vaikuta yhtään heikkolahjaiselta. Varmaan kyse sosiaalisesta kyvyttömyydestä. Autismi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini, jolla on Aspergerin syndrooma, on mielestäni heikkolahjainen. Hänellä on vaikeuksia normaalissa elämässä eikä kaikkea selitä pelkästään tuo Asperger. Hän ei hahmota aikaa, rahaa yms. ollenkaan ja on vieläkin riippuvainen äidistään kaikessa (asuukin kotona). Ikää melkein 40 vuotta.
Tunnen useammankin. Yksi elää suht normaalia elämää mutta elelee valtion tuilla. Kaksi on vankilassa. Yksi on 14-vuotias, käy peruskoulua mukautetussa opinnossa ja jatkuvasti joutuu onnettomuuksiin. Kaikki neljä ovat siskoni marokkolaisen miehen sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskellessa törmäsin muutamaan sellaiseen tapaukseen, etten oikeasti käsitä miten olivat sisälle päässeet. Kouluun oli vielä aikas tiukat sisäänpääsykriteerit. Pari niistä lopettikin kesken varhaisessa vaiheessa..
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 18:00"]
Itse olen arvellut olevani heikkolahjainen, sillä peruskoulussa en ole osannut keskittyä, ellei kyse ollut mielenkiintoisesta jutusta. Ihme, kun onnistuin peruskoulusta saamaan 7,3 keskiarvon. Arvosanat vaihteli 6-8 ja kuvataide oli 9. Kasin sain äidinkielestä, historiasta ja yhteiskuntaopista, muut meni seiskoin ja kutosin läpi. Tällä hetkellä olen ammattikoulussa tarjoilijapuolella, enkä pysty keskittymään, jos kyse on keittiötöistä. Tälläkin hetkellä olen työssäoppimassa keittiöllä, kun oli pakko valita valinnainen, enkä osaa keskittyä ja senkös takia iskee muistikatkos! Kärsin myös oma-aloitteisuuden puutteestakin silloin, jos ei kys. työ miellytä. Monta kertaa on keskeytynytkin vastenmielisiä työssäoppimisia, jonka takia valmistumiseni viivästyy syksylle. Työahdistuksesta pitääpi siis kärsiä ensi syksylle, ei kestä ei.
[/quote]
Lisäilen myös, että olin peruskouluiässä vihattu ja tunsin olevani pihalla muiden jutuista. Tulen tosin miespuolisten kanssa paremmin toimeen naispuolisten.
272, kuin vanha olet?
Jos oot tosi nuori ja sua siksi neuvotaan?
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 22:10"]
272, kuin vanha olet? Jos oot tosi nuori ja sua siksi neuvotaan?
[/quote]
-93 syntynyt
Ville Niinistö, Paavo Arhinmäki, Li Anderson, Anni Sinnemäki... Onhan noita vaikka kuinka!
Katainen. Lukion lyhyestä matikasta sai kutosen joten ei ole erityisen terävä. Mutta tyylikäs ja hyvä esiintyminen on vieneet pitkälle
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 14:36"]Heikkolahjaisiakin on monenlaisia. Enemmän tai vähemmän lahjakkaita eri alueilla, saaneet erilaista apua ja kasvatusta ja tukea. Ja nähneet eri tavoin vaivaa eri asioiden oppimiseen. ÄO on vain yksi mittari.
1. Ihan hyvin voi olla heikkolahjainen ja osata kirjoittaa yhdyssanat oikein.
2. Ihan hyvin voi olla elämä rempallaan alkoholisti tai hyväuskoinen hölmö, vaikka äly olisi normaali.
3. Ihan hyvin voi olla osaamatta kirjoittaa, vaikka olisi normaaliälyinen (vanhemmat sukupolvet, joilla oppimishäiriöitä ei tutkittu tai kouluja käyty muutenkaan pitkään).
Normaaliälyinen, joka kasvaa virikkeettömästi, koulussa motivaatio hukassa, ehkä keskittymishäiriöitä. aikuisena vaikkapa mielenterveys- tai päihdeongelmia, voi olla hyvinkin pihalla monesta asiasta, mutta syynä ei ole alhainen ÄO. Toki hoksottimetkin siinä iän myötä heikkenevät, jos/kun niitä ei käytä mihinkään järkevään.
Toisaalta heikkolahjainen, joka saa apua ja tukea kasvuiässä. Tekee koulussa parhaansa. Ei välttämättä mitään ongelmia pitää vaikkapa talouttaan järjestyksessä ja tehdä korkeaa koulutusta vaatimattomia töitä, vaikka jotain juttuja oppiikin hitaammin. Silloin, kun suomalainen peruskoulu toimii parhaimmillaan, se heikkolahjaisempikin kasvaa perusjärkeväksi aikuiseksi: osaa lukea ja kirjoittaa, hoitaa käytännön asioita elämässä, osaa pyytää apua jos ei jostain selviä itse.
Heikkolahjaisen ÄO voi olla jopa 85 (keskihajonnalla 15) ja kyllä sillä selviää jo kaikesta normaalista elämästä, jos ei ole muita ongelmia. ÄO 85 voi olla vaikkapa sellaisella, joka joutuu peruskoulussa tekemään aika paljon töitä saadakseen keskivertonumeroita. Sehän on saman verran keskiverron alle kuin 115 ÄO keskiverron yli - eli ei mitään niin hirveän poikkeavaa. (ÅO 115 luultavasti saa aika pienellä vaivalla keskivertoa parempia numeroita).
[/quote]
70-85 vastaa heikkolahjaisuutta, sellainen ihminen on rajatapaus. Itse ajattelisin, että 70-79 on lievää kehitysvammaa lähellä ja 80-85 on lähellä normaalia.