Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?
miten ovat selvinneet elämässään? käyvätkö töissä? Miten selviävät kotitöistä ja lasten kasvatuksesta jos heillä lapsia on?
Kommentit (5029)
Alkoholisoitunut, ravintola-alalla työskentelevä keski-ikäinen mies. Huomaa ilmeistäkin kyllästymisen työhön, mutta kun ei parempaan ole ollut edellytyksiä, on pitänyt noin kurjaan työhön jäädä.
En tunne mutta tiedän joitakin ... on niillä nimiäkin: peteri, riika, ellu ...
Persuja äänestävät juntit. Näitä asuu paljon pienillä paikkakunnilla.
Mä kirjoitin kielistä eet, mutta muita asioita olen oppinut aina tosi hitaasti ja matikkaa en ollenkaan. Numerot vaihtaa paikkaa ja katoilee ym. Jotain tanssikoreografioita on mahdotonta oppia. Eksyn joka paikassa vaikka miten monta kertaa olisin jossain käynyt.
Moi Minäkään en pysy aina kartalla missä mennään. Vaikea hahmottaa uusia paikkoja.
Tunneälykkyys on paljon hyödyllisempää kuin nk. perinteinen matemaattis-looginen älykkyys, jos menee pelkkien impulssien mukana, ei osaa suunnitella ajankäyttöään tai ymmärrä monimutkaisia sosiaalisia kuvioita. Moniko kirjakin olisi jäänyt julkaisematta jos kaikki menisi loogisen päättelykyvyn mukaan? Moniko työtiimi pysyisi kasassa työn aikana ja sen jälkeen, jos pomolla ei olisi tunneälyä?
Moi Jokainen on arvokas sellaisena kun on.
Laiskanpulskea nainen, joka vain kuluttaa aikansa haaveiluun sohvalla istuen ja karkkia mässyttäen. Haaveammatit vaihtuneet tiuhaan ja nekin epärealistisia. Ei mitään konkreettista saa aikaiseksi. Elelee miehensä siivellä. Lapsiakin on mutta ei tee lastensa kanssa mitään.
Monet ylipainoiset osoittavat yksinkertaisuuttaan. Motoriikka kuin lapsella, koti on sotkuinen, pukeutumiseen ja siisteyteen ei panosteta. Meno muistuttaa jotakin kehitysvammalaitoksen meininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Monet ylipainoiset osoittavat yksinkertaisuuttaan. Motoriikka kuin lapsella, koti on sotkuinen, pukeutumiseen ja siisteyteen ei panosteta. Meno muistuttaa jotakin kehitysvammalaitoksen meininkiä.
Yksinkertaisuudesta tulee mieleen somesta kadonnut värikäs Pipsa. Ongelmia peiteltiin kuin pienet lapset sen sijaan, että asiat olisi heti otettu puheeksi. Tämä näkyi lemmikkien hoidossa.
Sähkö tulee töpselistä ja ruoka kaupasta. Joka näin väittää, on todella heikkolahjainen.
Steiner koulun käyneet. Yleistiedossa aukkoja. Koulu ollut löhinnä vihkojen askartelua.
Vierailija kirjoitti:
Persuja äänestävät juntit. Näitä asuu paljon pienillä paikkakunnilla.
Voi jättää jopa peruskoulun kesken. Persuissa silleenkin pärjää kuten Teuvo Hakkarainen osoittaa.
"Hakkarainen on uuden eduskunnan ainoa vain peruskoulun käynyt edustaja, Keskisuomalainen selvitti hijattain. Todistus kuitenkin osoittaa, että hän ei käynyt yläastetta loppuun."
Elokuu vaihtuu kohta syyskuuksi. Miten kesänne on mennyt?
Yli 4500 kommenttia, eikä vieläkään monelle ole avautunut mitä heikkolahjaisuus oikeasti on.
Täällä vain kirjoitetaan lukihäiriöisistä, adhd-ihmisistä, puhevikaisista, luottohäiriöisinä, alkoholisteista, matalapalkka-alojen tekijöistä tai jos joku ei osaa matematiikkaa/ole musikaalisesti taitava/ei osaa tietoteknisiä asioita yms. heikkolahjaisina eli sanan merkitys on todellakin hakusessa usealla.
Heikkolahjainen on oikeasti työmarkkinoiden ulkopuolella ja on turhaan työkkarin pallottelemana, se on raskas prosessi normaaliälyisillekin. Missä tahansa työssä voi tulla eteen ongelmatilanne: esim. monien parjaamalla kaupan kassalla.
Suosittelen jokaista lukemaan tämän artikkelin, jota kautta teille voi vihdoin avautua mitä heikkolahjaisuus oikeasti on: https://www.superlehti.fi/ilmiot/tukea-koulussa-tyhjan-paalla-tyoelamas…
"Miksi diagnoosi puuttuu? Asian selittämiseksi pitää palata 1970-luvulle. Tuolloin laaja-alaisella oppimisvaikeudella – jota siis heikkolahjaisuudeksi kutsuttiin – oli virallinen diagnoosi. Heikkolahjaisuus oli kehitysvammadiagnooseista lievin. 70-luvun puolivälin vaiheilla näkemys kuitenkin muuttui, syynä Atlantin takaa puhaltavat uudet tuulet."
Ylipainoinen, yli 30v ja silti jutut on kuin lapsella. Ihan kuin olisi 10v tasolla. Postaa nettiin mitä lapsellisempia juttuja ja tekstikin on lapsentasoista. Kykenemätön mm muodostamaan parisuhdetta. Aiheuttaako tuo ylipaino jonkin sortin taantumisen vai onko tuttavan kohdalla kyse epävarmuudesta, jonka takia aikuistuminen pelottaa. Tällaisen samanlaisen käytöksen olen pannut merkille somen ylipainoisista, jotka kutsuvat itseään aktivisteiksi: kirjoitetaan lapsenomaisesti lapsellisia juttuja, kakkapieruhuumoria jotka on lapsista lähinnä hauskoja. Vaikuttaako tuo ylipaino ja sen tuomat liitännäisoireet noin pahasti kognitioon?
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoinen, yli 30v ja silti jutut on kuin lapsella. Ihan kuin olisi 10v tasolla. Postaa nettiin mitä lapsellisempia juttuja ja tekstikin on lapsentasoista. Kykenemätön mm muodostamaan parisuhdetta. Aiheuttaako tuo ylipaino jonkin sortin taantumisen vai onko tuttavan kohdalla kyse epävarmuudesta, jonka takia aikuistuminen pelottaa. Tällaisen samanlaisen käytöksen olen pannut merkille somen ylipainoisista, jotka kutsuvat itseään aktivisteiksi: kirjoitetaan lapsenomaisesti lapsellisia juttuja, kakkapieruhuumoria jotka on lapsista lähinnä hauskoja. Vaikuttaako tuo ylipaino ja sen tuomat liitännäisoireet noin pahasti kognitioon?
Näin ylipainoisena naisena sanon, että nyt oikeasti taas järkeä tuohon läskivihaan. Ei, ei vaikuta ylipaino mun älyyn millään tavalla. Sulla ei nyt ole kaikki päässä kotona..
Uskoakseni olen jossain mittakaavassa heikkolahjainen tai autistinen. Minulla on, tai ainakin oli, lukihäiriö ja muita oppimisvaikeuksia. Ne olivat erityisen pahoja lapsena, ja pääsin vain säälistä ensimmäisinä kouluvuosinani luokalta toiselle ensimmäisellä yrittämällä. Minua on myös pidetty hitaana, sillä olen usein vaipunut omiin ajatuksiini. Uskon, että minulla on jonkin sortin keskittymishäiriö.
Näiden haasteiden vastapainoksi minulla on myös vahvuuksia, joiden avulla olen pärjännyt elämässäni hyvin. Olen matemaattisesti lahjakas ja siten pätevä erilaisissa insinööritieteissä. Vaikka olen hidas, olen ajan kanssa pystynyt kehittämään ratkaisuja ongelmiin, joita ympärillä olleet ”nopeat” eivät ole saaneet edes ryhmätyönä missään ajassa valmiiksi.
Olen myös aina ollut pidetty ja tullut hyvin toimeen ihmisten kanssa. Osaan lukea kanssaihmisten tunnetiloja ja sovittaa käyttäytymiseni niihin. Olen hyvä myymään asioita sekä ennakoimaan tulevia tapahtumakulkuja vaillinaisen tiedon perusteella.
Mitä tulee elämässä pärjäämiseen, minua voi pitää jossain määrin menestyneenä. Minulla on yhtä noin vuoden työttömyysjaksoa lukuun ottamatta ollut aina töitä. Viimeisen 25 vuoden ajan olen ollut myös hyvätuloinen, vaikken aivan iltapäivälehtien verokalenteriin ylläkään. Kaikki kolme lastani ovat päässeet hienosti elämänsä alkuun ja menestyneet niin koulussa, opinnoissaan kuin harrastuksissaankin.
Olen itse tyytyväinen elämääni ja hyväksyn rajoitteeni. Ainoa, mistä olen jossain määrin katkera, on kotoa saamani tuki. Vanhempani yrittivät epäilemättä parastaan, mutta menetelmät olivat täysin väärät. Jos alusta asti olisi keskitytty vahvuuksiini sen sijaan, että olisi aina surtu heikkouksiani, olisin päässyt vieläkin pidemmälle. Tämä maa on täynnä niitä, jotka osaavat solmia kengännauhat, kirjoittaa esseitä, laulaa nuotilleen, ääntää kauniisti ruotsia tai pärjätä ketteryys- tai lihaskuntotesteissä. Minun lähtökohdistani millään näistä taidoista en olisi elättänyt itseäni, vaikka olisin surrut niitä kaiken valveillaoloaikani. Nyt minulla kesti yli 40 vuotta itseni hyväksymiseen ja itsetunnon rakentamiseen.
Jos teillä jollain on ”hidas lapsi”, tukekaa häntä siinä, mitä hän osaa tai mistä hän on kiinnostunut. Heikkouksia toki kannattaa myös vahvistaa ja paikkailla, mutta ei niistä kannata tehdä maailman isointa numeroa. Ei, vaikka naapurin Tiina osaisi tehdä täydellisen rusettisolmun jo eskarissa.
Kävin kaupan avajaisissa. Hieno kauppa .
Tyhmyys on ihmiskunnan edellytys.
"Flynn on erittäin tunnettu älykkyystutkija, jonka mukaan on nimetty niin kutsuttu Flynnin ilmiö. Sillä viitataan kehitykseen, jossa älykkyystestien tulosten keskiarvo paranee väestötasolla pitkällä aikavälillä.
Näin on tapahtunut ainakin länsimaissa vuosikymmenestä toiseen, mutta nyt kehitys on siis Pohjoismaissa kääntynyt päinvastaiseksi, ja muuallakin Länsi-Euroopassa on merkkejä siitä, että Flynnin ilmiö on hyytymässä.
Forskning & Framsteg -lehdessä Flynn pohtii koulutuksen merkitystä käänteelle. Flynn uskoo, että koulujen laatu parani 1980-luvulle asti, mutta ei enää sen jälkeen.
– Olemme nähneet, että koulutyö on nykyään vähemmän vaativaa monissa maissa. Oppilaat käyttävät vähemmän aikaa läksyihin ja lukemiseen, Flynn sanoo lehdessä.
Euronews haastatteli perjantaina tutkimuksen toista kirjoittajaa Michael Shayeria. Tämän mukaan vahva sosiaalinen voima on vaikuttaa lasten ajattelun kehittymiseen vuosi vuodelta enemmän. Shayer tarkoittaa sosiaalisella voimalla muun muassa pelikonsoleita ja älypuhelimia, jotka ovat muuttaneet tapaa jolla lapset kommunikoivat keskenään."
https://www.ts.fi/a/3786346