Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?
04.04.2012 |
miten ovat selvinneet elämässään? käyvätkö töissä? Miten selviävät kotitöistä ja lasten kasvatuksesta jos heillä lapsia on?
Kommentit (4735)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän muuta minä vielä jaksaisin luetella🤔
Vierailija kirjoitti:
on hyvät sosiaaliset valmiudet, joiden ansiosta lievää vammaisuutta ei helposti tajua. - Esim. hän unohtelee asioita, ei tiedä perusasioista vaikka on lähärikoulutus taustalla jne. Pääsi kuulemma koulusta läpi siipeilemällä muiden kustannuksella.
Ei tuo kovin heikkolahjaiselta vaikuta jos niin hyvin siipeillä osaa jotta koulusta läpi pääsee :D
Vierailija kirjoitti:
Niin ja Turkin pääkaupungin tiedän myös se on Ankara😃 Aasian maa seki siis😃
Timo T. Kaukonen eräässä visailuohjelmassa kyseli osallistujalta, että mikä on Turkin pääkaupunki.
Samalla mainitsi, että taisi olla liian ankara kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ÄO 159 eli suurin osa kaikista ihmisistä tuntuu välillä heikkolahjaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.
Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.
Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.
Sinä et oo heikkolahjaista nähnytkään kun kirjoitat noin hyvin😊 Taas psykolologeilta tullut virheellinen diagnoosi😀
Diagnoosi tästä on, mikä oli tehty yläkoulussa, ja ammattikouluaikana tutkittiin myös asiaa. Koulupsykologikin oli sitä mieltö, etten olekaan kehitysvammainen vaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat sopivin kuvaus pulmilleni epätasaisine kykyprofiileineen. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia.
Nämä tulokset ovat ihan tältä vuosisadalta, jos joku syntymävuottani utelee. 26 vuotta on ikää, joten ei pitäisi tänä päivänä olla pelkoa saada turhaan tyhmän papereita. Ainoa asia, johon en ole koskaan saanut vastausta, on epäily masennuksesta ollessani yläkoululainen. Olen satavarma, että olin lievästi masentunut - ilman diagnoosia.
Epäilin myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa pelätessäni liikkua pienellä paikkakunnalla kiusaajien takia, jotka aukoi minulle päätä, mikä toi aina ikävät muistot mieleen. Ehkä olen vieläkin traumatisoitunut, mutta ihan eri asiasta - koulusta johtuen pakollisista tutkinnon osista, joista yksi oli vastenmielisin lautasten kantelun takia. Se oli suoraan sanoen painajaista, ja sängystä nouseminen oli vaikeaa selkäkivun kanssa. Muista valinnaisista suoriuduin ok:sti ilman, että olisin valittanut, miten kamalaa se oli. Toki eräälle työpaikkaohjaajalle kerroin rehellisesti, että miksi olin omissa ajatuksissa oikastaakseni väärän kuvan minusta. Hän kun ensin luuli minun pärjäävän vain sellaisessa paikassa, jossa olisi muita, vaikka olen ennenkin pärjännyt yksin ja nytkin olen työkokeilussa perheenjäsenen yrityksellä, jossa on työskenneltävä yksin ja tämä sopinee minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajanveto on todella hankalaa. Politiikan huipullakin niitä esiintyy.
Heikkolahjaista?
Onhan meillä näitä koneinsinöörejä ja aivokirurgeja mukana SDP:ssa, Vihreissä ja Vasemmistossa. Paperit vain hävisi mereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.
Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.
Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.
Sinä et oo heikkolahjaista nähnytkään kun kirjoitat noin hyvin😊 Taas psykolologeilta tullut virheellinen diagnoosi😀
Diagnoosi tästä on, mikä oli tehty yläkoulussa, ja ammattikouluaikana tutkittiin myös asiaa. Koulupsykologikin oli sitä mieltö, etten olekaan kehitysvammainen vaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat sopivin kuvaus pulmilleni epätasaisine kykyprofiileineen. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia.
Nämä tulokset ovat ihan tältä vuosisadalta, jos joku syntymävuottani utelee. 26 vuotta on ikää, joten ei pitäisi tänä päivänä olla pelkoa saada turhaan tyhmän papereita. Ainoa asia, johon en ole koskaan saanut vastausta, on epäily masennuksesta ollessani yläkoululainen. Olen satavarma, että olin lievästi masentunut - ilman diagnoosia.
Epäilin myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa pelätessäni liikkua pienellä paikkakunnalla kiusaajien takia, jotka aukoi minulle päätä, mikä toi aina ikävät muistot mieleen. Ehkä olen vieläkin traumatisoitunut, mutta ihan eri asiasta - koulusta johtuen pakollisista tutkinnon osista, joista yksi oli vastenmielisin lautasten kantelun takia. Se oli suoraan sanoen painajaista, ja sängystä nouseminen oli vaikeaa selkäkivun kanssa. Muista valinnaisista suoriuduin ok:sti ilman, että olisin valittanut, miten kamalaa se oli. Toki eräälle työpaikkaohjaajalle kerroin rehellisesti, että miksi olin omissa ajatuksissa oikastaakseni väärän kuvan minusta. Hän kun ensin luuli minun pärjäävän vain sellaisessa paikassa, jossa olisi muita, vaikka olen ennenkin pärjännyt yksin ja nytkin olen työkokeilussa perheenjäsenen yrityksellä, jossa on työskenneltävä yksin ja tämä sopinee minulle.
Voi tulla koska Psykologit ei tiedä näistä uudenajan Indigoihmisistä. Minulla on itsellä on kans laaja-alaiset oppimisvaikeudet diagnoosi ja minä en kyllä omasta mielestä ole mikään heikkolahjainen 😊
Meissä on suuri osa heikkolahjaisia robotteja jotka elää tietyn mallin mukaan. Oikea minä elämä jää elämättä. Liittyy tyhmyyteen ja tiedostamisen puutteeseen. Elää muitten umpiossa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP vaikuttaa melko lahjattomalta. Ei tulisi sinusta ainakaan joulupukkia tai -muoria...
Indgoihmisten älykkyyttä ei pysty mittaamaan yhteiskunnan standartein😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko maapallon ihmiset ovat tyhmiä. Elämä on lyhyt käyttää haalimiseen ja jättää jälkeensä kuonaa seuraaville kuolioille kunnes tukehdutaan omaan paskaan ahneuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vastaus otsikon kysymykseen: Kyllä, tunnen useitakin naisia.
Miehissä on eniten heikkolahjaisia ja älyllisesti vammaisia. Syy, miksi juuri pojissa ja miehissä esiintyy nämä ääripäät (idiootit ja nerot) älyn suhteen, lienee toisen X-kromosomin puuttumisesta. Naisissa taas on keskitasoa.
Vierailija kirjoitti:
Koko maapallon ihmiset ovat tyhmiä. Elämä on lyhyt käyttää haalimiseen ja jättää jälkeensä kuonaa seuraaville kuolioille kunnes tukehdutaan omaan paskaan ahneuttaan.[/ok👍
En tiedä. Tiedän ihmisiä, jotka tietävät vaikkapa Pohjois-Suomen metsästyksestä kaiken, mutta kirjalliset työt ovat täysin mahdottomia. Miten sellaisen työllistät? Onko se lahjojen heikkoutta, vai sitä, että on lahjat alalle, jota ei enää nykyään tarvita?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ne heikkolahjaiset sen huonompaa elämää vietä kuin muutkaan. Mulla lähipiirissä pari nuorta, steinerkouluun äitinsä ne laittoi, nyt toinen on erityisammattikoulussa ja toinen menossa lukioon, johon ei ole mitään keskiarvorajaa. Se kyllä mietityttää, miten tämä nuori selviää lukiosta, kun ei oikeasti ole kovin älyllä siunattu. Toisaalta ei hän olisi kyllä missään muuallakaan koulussa pärjännyt, kai se yksin puurtaminen sopii hänelle paremmin kuin konkreettinen työnteko.
Aivan varmasti on lukiossa. Sielläkin on pärjättävä omillaan, vaikkei olisi luokan priimus. Tai sitten sulla ei ole hajuakaan toisen lapsesi diagnoosista tai sitten se on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ne heikkolahjaiset sen huonompaa elämää vietä kuin muutkaan. Mulla lähipiirissä pari nuorta, steinerkouluun äitinsä ne laittoi, nyt toinen on erityisammattikoulussa ja toinen menossa lukioon, johon ei ole mitään keskiarvorajaa. Se kyllä mietityttää, miten tämä nuori selviää lukiosta, kun ei oikeasti ole kovin älyllä siunattu. Toisaalta ei hän olisi kyllä missään muuallakaan koulussa pärjännyt, kai se yksin puurtaminen sopii hänelle paremmin kuin konkreettinen työnteko.
Aivan varmasti on lukiossa. Sielläkin on pärjättävä omillaan, vaikkei olisi luokan priimus. Tai sitten sulla ei ole hajuakaan toisen lapsesi diagnoosista tai sitten se on väärä.
Luin väärin. Kyse onkin sukulaisista tai muulla tavalla tutuista.
En asu kehitysvammaisille tarkoitetussa asuntolassa mutta tervetuloa tutustumaan. Kaikissa laitoksissa on toimintaa asukkaan voinnin mukaan. Arkipäivisin toiset käy tekemässä käsitöitä ja välillä tehdään retkiä. Siivotaan itse huoneet, pestään pyykit ym. Ruoka tulee talon puolesta mutta välillä on leivonta/ruokaryhmiä.