Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?

😗

Nää päivät on perseestä milloin mä hypin vaan hommasta toiseen😀

Röökiäkin menee enemmän silloin kun on näitä hommasta toiseen hyppimispäiviä😀

😂😗🤔

Se on tosi paska homma, ettei ole saanut kehitysvammadiagnoosia, vaikka joka käänteessä on todistettu, ettei se pentu tervekään ole. Selvästi nähdään, ettei ihan täysillä mene, mutta se selitetään tyhmyydellä, että tyhmyydestä se johtuu eikä kehitysvammasta. Voi voi.

1980-luvulla oltiin aika pihalla monessa asiassa. Ei tiedetty esim. oppimisvaikeuksista mitään, se kuitattiin vain oppilaan tyhmyydellä, kun ei mennyt päähän kielet, matikka ja kaikessa muussakin oli outoja haasteita. Kehitysvammadiagnoosia ei annettu osalle kehitysvammaisista, mutta sitten kyllä todettiin joku laktoosi-intoleranssi, koska lapsi röyhtäili maitoa juotuaan. Mitään maitoallergiaa ei edes ollut.

Oikeastaan aika paska temppu jättää kehitysvammainen ilman kehitysvammadiagnoosia. Turhaan joutuu vaan ponnistelemaan asioiden eteen, kun järki ei riitä. Kun ei ole sitä diagnoosia, niin sitten vaaditaan sellaista, jota ei voida vaatia. Kehitysvammainen pääsisi paljon helpommalla, jos olisi diagnoosi ja sen vuoksi jätettäisi liikojen vaatiminen pois.

Vierailija kirjoitti:

Se on tosi paska homma, ettei ole saanut kehitysvammadiagnoosia, vaikka joka käänteessä on todistettu, ettei se pentu tervekään ole. Selvästi nähdään, ettei ihan täysillä mene, mutta se selitetään tyhmyydellä, että tyhmyydestä se johtuu eikä kehitysvammasta. Voi voi.

1980-luvulla oltiin aika pihalla monessa asiassa. Ei tiedetty esim. oppimisvaikeuksista mitään, se kuitattiin vain oppilaan tyhmyydellä, kun ei mennyt päähän kielet, matikka ja kaikessa muussakin oli outoja haasteita. Kehitysvammadiagnoosia ei annettu osalle kehitysvammaisista, mutta sitten kyllä todettiin joku laktoosi-intoleranssi, koska lapsi röyhtäili maitoa juotuaan. Mitään maitoallergiaa ei edes ollut.

Oikeastaan aika paska temppu jättää kehitysvammainen ilman kehitysvammadiagnoosia. Turhaan joutuu vaan ponnistelemaan asioiden eteen, kun järki ei riitä. Kun ei ole sitä diagnoosia, niin sitten vaaditaan sellaista, jota ei voida vaatia. Kehitysvammainen pääsisi paljon helpommalla, jos olisi diagnoosi ja sen vuoksi jätettäisi liikojen vaatiminen pois.

Joo😊

Vierailija kirjoitti:

Olisinpa kehitysvammainen😂

Olisihan se hienoa olla kehitysvammainen: voisi keskittyä olemaan onnellinen ja ei olisi stressiä, koska muut ulkopuoliset sekä vanhemmat hoitaa asiat puolestasi lääkärikäynneistä alkaen, ja yhteiskunta kustantaa. Asuntolassakin voit keskittyä oleiluun, telkkarin katseluun ja asukastovereiden näkemiseen ja siivoojat, avustajat ja hoitajat hoitaa isoimmat asiat. Ei ole mikään ihme, jos kehitysvammaiset ovat niin onnellisia kuten Sanna Sepponenkin oli kommentoinut, ettei heitä elämässä varjopuolet masenna. Ei tietenkään masenna, kun ei tarvitse tapella työttömyysetuuksista viranomaisten kanssa tai vaatia sairauteen lisätutkimuksia, jota taas minä joudun tekemään.

Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.

Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.

Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.

Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.

Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.

Tarkoitin omin silmin NÄHNYT, ei tehnyt. Anteeksi siitä.

Tylsät päivät taas menossa kiinnosta niinku yhtään mikään😀

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin mieluummin kehitysvammainen kuin heikkolahjainen ja asperger-piirteinen, joka vain epävarmana ei jaksa kiinnostua mistään, koska lähes kaikki ammatit vaatii nykyään tutkinnon. Kuitenkin minulta löytyy ammattikoulututkinto tavallisesta koulusta ravintola-alalta ja olen päättänyt siinä pysyä, vaikka saisin selkäsairauden. Tiedän, että fyysinen kokonikin toimii hidasteena, vaikka normaalimittainen olen. Normaalipalkkainen työ on minulle todella tärkeää, ja kokisin aikamoisen identiteettikriisin, jos olisin jossain työkeskuksessa ruuveja pussittamassa. Varmaan vammaiseksi haukkuminenkin on saanut minut välttämään työkeskuksia, erityisammattikouluja ja suosimaan vain "normaaleja" kumppaneita tai kavereita, etten vain leimautuisi lisää. Ihmettelen, että miten edes tutustuessa uusiin ihmisiin näin aikuisiällä moni voi olla sokea tyhmyydelleni tai sitten asiaa ei haluta sanoa suoraan. Olen jopa antanut joillekin fiksun ihmisen kuvan itsestäni, vaikka monta kertaa olen koittanut vakuutella, etten ole haka matematiikassa lukuun ottamatta yhteen- ja vähennyslaskuja ja tarvitsin oikeasti siinä aineessa helpotuksia. Hyvä, kun osaan edes laskea 2 + 2 = 4.

Itsepä päätin eristäytyä muista peruskoulussa, koska en jaksanut sitä, kuinka minusta levitettiin perättömiä juoruja. Tämän takia olen toivonut olevani jopa näkymätön ja täysin äänetön. Välillä halusin kavereita, mutta sitten taas muutin mieltäni, koska ajattelin, että enhän minä osaisi keksiä mitään puheenaihetta. Minun ujoa luonnetta ei ole koskaan tajuttu, mutta enhän minä edes asiasta uskaltanut puhua. Olisin halunnut mieluummin tehdä asioita yksin pelätessäni muiden reaktioita. Uskon näiden asioiden edistäneen nettiriippuvuutta peruskoulussa, mutten koskaan saanut siihen vieroitusta, mutta eipä vielä 2010-luvun alussakaan ole nettiriippuvuutta laitettu tautiluokitukseen ja asia ei ole hirveästi tapetilla verrattuna päihderiippuvuuteen, vaikka on jo tiedossa, ettei nettiriippuvuuskaan ole mikään pikku juttu, vaan nettiriippuvaisen aivot ovat identtiset päihderiippuvaisen kanssa.

Jos olisin heikkolahjaisen sijaan kehitysvammainen, niin tietäni olisi varmaan joten kuten tasoitettu. Ihan omin silmin olen tehnyt, että jopa kehitysvammaisiakin arvostetaan enemmän kuin heikkolahjaisia. Kehitysvammainen saa oman alhaisen älykkyytensä anteeksi, vaikka tekisi sen myötä jotain typerää ja harkitsematonta. Ei ole pelkoa, että itse 70-85 äo:lla alkaisin nostamaan pikavippejä, vaan mieluummin sitten köyhäilen ja pidän luottotiedot kunnossa, koska silloin asunnon ja työn saaminen ei muutu entistä vaikeammaksi, tai toimi huolimattomasti ehkäisyn kanssa. Itse asiassa se olen minä, joka on valistanut miehelle ehkäisyn tärkeydestä ja näyttänyt ovea sellaiselle, jolle ei oppi mene perille. En ole mutu-tuntumalta tehnyt tällaista diagnoosia, vaan se on ihan todettu psykologin testeissäkin, että älylliset taidot ovat heikon ja keskitasoa alemman välimaastossa. Olihan siellä pari hyvääkin aluetta, looginen päättelykyky ja yleistietous.

Sinä et oo heikkolahjaista nähnytkään kun kirjoitat noin hyvin😊 Taas psykolologeilta tullut virheellinen diagnoosi😀

Rajanveto on todella hankalaa. Politiikan huipullakin niitä esiintyy.

Vierailija kirjoitti:

Rajanveto on todella hankalaa. Politiikan huipullakin niitä esiintyy.

Heikkolahjaista?

Ei kai ne heikkolahjaiset sen huonompaa elämää vietä kuin muutkaan. Mulla lähipiirissä pari nuorta, steinerkouluun äitinsä ne laittoi, nyt toinen on erityisammattikoulussa ja toinen menossa lukioon, johon ei ole mitään keskiarvorajaa. Se kyllä mietityttää, miten tämä nuori selviää lukiosta, kun ei oikeasti ole kovin älyllä siunattu. Toisaalta ei hän olisi kyllä missään muuallakaan koulussa pärjännyt, kai se yksin puurtaminen sopii hänelle paremmin kuin konkreettinen työnteko.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ne heikkolahjaiset sen huonompaa elämää vietä kuin muutkaan. Mulla lähipiirissä pari nuorta, steinerkouluun äitinsä ne laittoi, nyt toinen on erityisammattikoulussa ja toinen menossa lukioon, johon ei ole mitään keskiarvorajaa. Se kyllä mietityttää, miten tämä nuori selviää lukiosta, kun ei oikeasti ole kovin älyllä siunattu. Toisaalta ei hän olisi kyllä missään muuallakaan koulussa pärjännyt, kai se yksin puurtaminen sopii hänelle paremmin kuin konkreettinen työnteko.

👍

Meinasin kirjoittaa että vaimoni suku mutta kyllä niillä päässä vikaa on.

Vierailija kirjoitti:

Meinasin kirjoittaa että vaimoni suku mutta kyllä niillä päässä vikaa on.

😀

🇦🇽🇮🇸🇯🇵

🇰🇪 Kenia

En tunne perussuomalaisia.