Käden pyytäminen isältä - onko jonkun mielestä tällainen todellakin ihan ok?
Kommentit (60)
Noloa tavassa nimenomaan se, että on kokonaan jenkkileffoista kopioitu :D
Ei mitään vikaa tavassa. Ei sillä mitään virallista roolia ole, mutta appiukko ja poika saavat hyvän hetken keskustella elämän isommista asioista, jos aikovat.
Ei sisällä mitään sovinistista tosiaankaan. Yhtä sovinistista kuin se, että vain nainen saa vihkisormuksen tai vaikka järjestys, jossa avioliittolupaus etenee. Tottakai kaikki voi heittää romukoppaan, kohta avioliittokaan ei merkitse yhtään mitään, joten ei kai sitä tarvitse kysyä tyttären kättä.
Eihän siinä oikeasti nykypäivänä kysytä lupaa saako viedä tyttären vihille vai, vaan tavallaan luvataan pitää tyttärestä huolta ja ilmoitetaan aikeet.
Oma mieheni kysyi luvan. Minusta se oli jotenkin tavattoman kaunis ele. Ikään kuin hän samalla lupasi isälleni pitää minusta hyvää huolta. Ja onhan hän pitänytkin. Samalla tavoin olen yrittänyt pitää hänestä huolta.
Olin 21v. kun menimme kihloihin. Tosin olin jo 16-vuotiaana muuttanut pois kotoa enkä pitkään aikaan ollut enää taloudellisesti tai psyykkisesti riippuvainen vanhempieni holhouksesta. Silti ele oli kaunis. Ehkä en pitäisi tapaa niin kauniina jos olisin ollut lähempänä 40v. miehen kosiessa.
Ai vitsi, jos mun isä käyttäis alkoholia niin tehtäiskin noin. Eli ilmotettais kihlauksesta tolleen läpällä: mentäis käymään ja mies ensimmäiseksi sanois, että kelpaakos tämä vaihtariksi kun ton tyttären ajattelin kihlata. :D Eli joo, ihan väärinpäin kun ei ensin kysytä ja lässynlässynlää, onneks ei tarvii olla niin nipo ja huumorillekin on tilaa elämässä. Mitään oikeeta käden pyytämistä ehkä hämmästelisin. Jos mies niin tekis niin siinähän sitte tekis, en mä nyt siitä suuttuis (kaikista tylsintä olis tommosena hetkenä kiukutella syystä mistä tahansa), mutta en nää siinä mitään pointtia nykyaikana.
Jos ajatuksena on se, että nainen on kykenemätön itse huolehtimaan itsestään ja käden pyytäminen on "saattaen vaihdettavaan" rinnastettava systeemi, niin silloinhan eronnutta pitäisi käydä pyytämässä exältä. Että sopiiko, että otan muijasi käyttööni.
sanonut että minusta olisi mukava jos kysyisi ensin kättäni isältäni ennen kuin kosisi minua.
Minä en näe tähän liittyvän enää mitään "isä omistaa tytön aj käden luovuttalla omistus siirtyy miehelle"-juttua, voin kertoa että sen verran omapäinen olen että minuahan ei kukaan omista tai määrää :D Minusta tämä perinne on lähinnä romanttinen.
Ja totta helvetissä minun isäni (jos hengissä on, "koputtaa puuta") saattaa minut alttarille.
Vaikka olenkin tasa-arvon kannattaja, en ole niin feministi että näkisin tässä perinteessä naisen alentamista tms, minusta se on vaan mukava perinne :)
voin kertoa että sen verran omapäinen olen että minuahan ei kukaan omista tai määrää :D
Yleensä tällaista painottavat juuri ne ei-omapäiset kynnysmatot... Varsinkin, jos sanovat "en ole feministi".
Jos ajatuksena on se, että nainen on kykenemätön itse huolehtimaan itsestään ja käden pyytäminen on "saattaen vaihdettavaan" rinnastettava systeemi, niin silloinhan eronnutta pitäisi käydä pyytämässä exältä. Että sopiiko, että otan muijasi käyttööni.
Luojalle kiitos siitä.
ja olemme jo valmistautuneet käden pyytäjiin.
Pyytäjän tulee toimittaa viimeisin vero- ja palkkatodistus, tulo- ja varallisuusselvitys viimeiseltä viideltä vuodelta, sukuselvitys vähintään viiden sukupolven ajalta, Käräjäoikeuden omavaraisuustodistus (ettei ole konkurssissa eikä holhouksen alainen), laaja terveysselvitys (sisältäen HIV-todistuksen), opintotodistukset, rikosrekisteriote sekä vähintään kahden henkilön suositus.
Tämän jälkeen mieheni harkitsee, minkä vastauksen antaa :-)
typerää feminismiä! Minun mieheni soitti isälleni ja pyysi kättäni ennen kuin kosi minua. Asuimme siis Englannissa ja mieheni on englantilainen. Isähän oli todella otettu ja onnellinen tästä asiasta. Sai olla ensimmäinen, ihminen mieheni lisäksi tietämässä "suurta" salaisuutta. Kyseessä on perinne! En todellakaan katso olevani jonkun omaisuutta ja siirrettävissä toiselta toiselle. Meille on tärkeää kunnioittaa perinteitä.
"Entä jos sun isä sanoisi, että tuossa on puolet liikaa, se likka kun on käytetty"
No mun tapauksessa käyttäjänä on toiminut vaan ko. mieheni, joten miten sen sitten otta... Miehellä kuitenkin ollut yksityisoikeus korkkaamiseen ja käyttöön kaiken aikaa(ihan jokaisella parisuhteen saralla), maksu vaan nyt tulis osin jäljestäpäin sitten? :D
Mutta eipä siinä, jos ei kokonaista mäyräkoiraa huolisi, saisi itte juua siksin. :DD
ja olemme jo valmistautuneet käden pyytäjiin.
...
Tämän jälkeen mieheni harkitsee, minkä vastauksen antaa :-)
Tuohan on hyvä idea. Pitääpä laittaa lakimies asialle valmistelemaan ohjeita, kun meidän tytöt kasvavat vähän vanhemmiksi, meilläkin kolme. Minkään konkurssipesän entisiä miljonäärejä emme kaipaa huollettaviksi.
Mikähän olisi se sopiva pelote, jolla sulhasehdokkaita vähän pelottelisi?
typerää feminismiä! Minun mieheni soitti isälleni ja pyysi kättäni ennen kuin kosi minua. Asuimme siis Englannissa ja mieheni on englantilainen. Isähän oli todella otettu ja onnellinen tästä asiasta. Sai olla ensimmäinen, ihminen mieheni lisäksi tietämässä "suurta" salaisuutta. Kyseessä on perinne! En todellakaan katso olevani jonkun omaisuutta ja siirrettävissä toiselta toiselle. Meille on tärkeää kunnioittaa perinteitä.
outo ajatus, että kahdenkeskinen parisuhde ei olisikaan henkikökohtainen, miehen ja naisen välinen juttu, vaan jopa vanhemmat kuuluisivat siihen jollain lailla.
Olisi niitä vähemmänkin patriarkaalisia perinteitä, mutta kumma ettei niitä ylläpidetä.
voin kertoa että sen verran omapäinen olen että minuahan ei kukaan omista tai määrää :D
Yleensä tällaista painottavat juuri ne ei-omapäiset kynnysmatot... Varsinkin, jos sanovat "en ole feministi".
Vai on sinulla tuollainen käsitys asioista? Olen omapäinen ja minä määrään millon naimisiin mennään ja annan sulhaselle aikarajan millon kosia tms ;) Mulla on miehenä tohvelisankari, joka tietää että parempi tossun alla ku taivas alla :D (oijoi taitaa tämä vastaus vaan vahvistaa käsitystäsi siitä että olen kynnysmatto :D:DD:D:D:D)
Siihen asti suurin osa pareista käveli yhdessä alttarille. Puhuttiin "ensimmäisestä yhteisestä matkasta". Vasta amerikkalaiset elokuvat jne. toivat tämän tavan Suomeen, ja hieman sitä on hymyilty. Muualla maailmassa kun on ihailtu tasa-arvoisia suomalaisia (pohjoismaisia) naisia, jotka yhdessä puolison kanssa kulkevat alttarille ilman mitään luovutusrituaaleja.
Mieheni on jo tyttärellemme sanonut, että jos ei omin jaloin kykene alttatille menemään, on turha odottaa häntä sinne saattajaksi.
typerää feminismiä! Minun mieheni soitti isälleni ja pyysi kättäni ennen kuin kosi minua. Asuimme siis Englannissa ja mieheni on englantilainen. Isähän oli todella otettu ja onnellinen tästä asiasta. Sai olla ensimmäinen, ihminen mieheni lisäksi tietämässä "suurta" salaisuutta. Kyseessä on perinne! En todellakaan katso olevani jonkun omaisuutta ja siirrettävissä toiselta toiselle. Meille on tärkeää kunnioittaa perinteitä.
outo ajatus, että kahdenkeskinen parisuhde ei olisikaan henkikökohtainen, miehen ja naisen välinen juttu, vaan jopa vanhemmat kuuluisivat siihen jollain lailla.
Olisi niitä vähemmänkin patriarkaalisia perinteitä, mutta kumma ettei niitä ylläpidetä.
Miksi kaikki ottaa tän niin tosissaan, että ihan kuin isällä olisi sana sanottavana naimisiin menoon? Eiköhän tuossa vaiheessa pari ole jo asiasta jo keskustellut ja tuo käden kysyminen on pelkkä romanttinen muodollisuus. Ja tuskin kukaan kysyy kättä jos ei esim. ole apin kanssa väleissä`?
lähinnä koomista, jos mieheni olisi alkanut pyytelemään isältäni lupaa seitsemän vuoden yhdessä asumisen ja vielä pidemmän seurustelun jälkeen mennä naimisiin lapsensa äidin kanssa. Vielä kun se olin minä joka tarkkaan ottaen kosin.
typerää feminismiä! Minun mieheni soitti isälleni ja pyysi kättäni ennen kuin kosi minua. Asuimme siis Englannissa ja mieheni on englantilainen. Isähän oli todella otettu ja onnellinen tästä asiasta. Sai olla ensimmäinen, ihminen mieheni lisäksi tietämässä "suurta" salaisuutta. Kyseessä on perinne! En todellakaan katso olevani jonkun omaisuutta ja siirrettävissä toiselta toiselle. Meille on tärkeää kunnioittaa perinteitä.
outo ajatus, että kahdenkeskinen parisuhde ei olisikaan henkikökohtainen, miehen ja naisen välinen juttu, vaan jopa vanhemmat kuuluisivat siihen jollain lailla. Olisi niitä vähemmänkin patriarkaalisia perinteitä, mutta kumma ettei niitä ylläpidetä.
Miksi kaikki ottaa tän niin tosissaan, että ihan kuin isällä olisi sana sanottavana naimisiin menoon? Eiköhän tuossa vaiheessa pari ole jo asiasta jo keskustellut ja tuo käden kysyminen on pelkkä romanttinen muodollisuus. Ja tuskin kukaan kysyy kättä jos ei esim. ole apin kanssa väleissä`?
Aikoinaan isällä oli oikeus sanoa ei, ja tietty on nytkin. Kai sitä saa aikuisillakin olla vähän lystiä nuoremman sukupolven kustannuksella?
Hirveä ajatus, että mies kyselisi jotain mun isältä... tai isä taluttaisi aikuista naista alttarille. Piru mua kukaan luovuta tai anna kenellekään. Minä päätän ja piste.
Mies on samoilla linjoilla. Tyttärensä meni kihloihin ja nuori mies kysyi mieheltäni lupaa. Mies sanoi, että meinasi tipahtaa tuolilta, kun tilanne oli niin hämmentävä. Ei loukkaantunut, mutta koki aika outona, että häneltä tuollaisia kysytään, kun eihän hän tytärtään omista vaan aikuinen tyttö elää omaa elämäänsä. Ei tytär ole mikään isän omaisuus, joka juhlallisesti lahjoitetaan jonnekin.
Olettepa te teennäisiä
Mää ainakin haluan olla teennäinen ja romanttinen ja elää vaaleanpunaisissa pilvilinnoissa näissä hääasioissa :D
Ai vitsi, jos mun isä käyttäis alkoholia niin tehtäiskin noin. Eli ilmotettais kihlauksesta tolleen läpällä: mentäis käymään ja mies ensimmäiseksi sanois, että kelpaakos tämä vaihtariksi kun ton tyttären ajattelin kihlata. :D
Eli joo, ihan väärinpäin kun ei ensin kysytä ja lässynlässynlää, onneks ei tarvii olla niin nipo ja huumorillekin on tilaa elämässä.
Mitään oikeeta käden pyytämistä ehkä hämmästelisin. Jos mies niin tekis niin siinähän sitte tekis, en mä nyt siitä suuttuis (kaikista tylsintä olis tommosena hetkenä kiukutella syystä mistä tahansa), mutta en nää siinä mitään pointtia nykyaikana.