"Kiehahdin" lapsen kaverille tänään.

Mä olisin antanut sen naapurin leikkiä meillä, jos oli nätisti. Oma lapsi saisi sitten kiukutella keskenään. Omakin varmaan olisi hetken päästä alkanut leikkimään naapurin kanssa, kun olisi hetken aikaa puhissut itsekseen.



Yleisesti ottaen välttelen tilanteisiin puuttumista, ellei selkeetä vaaratilannetta, osaavat ihan hyvin itsekin ratkoa asioita kun ei mene väliin pomottaan.

Oletko itse kenties nuori äiti? Eihän tuon ikäiselle lapselle voi "suuttua" pelkästään siitä että on seurankipeä ja vilkas. Kyllä mielestäni aikuisen pitää pitää tolkku hommassa. Itselläni ei lapsia olekkaan mutta näen niitä työssäni paljon, ja nopesti erottaa lapsiaan oikin kurittavat vanhemmat ja ne keillä on pinna liian kireällä ( ja harvoin se on lapsen syy) tottakia lapsi pitää sada tottelemaan mutta rauhoittelevalla tyylillä, ovelta 6v työntäminen tuntuu aika radikaalilta, jos kyse oli siitä ettei lapsesi jksanut leikkiä. Mikseikveriolisi voinut hetken katsella telkkaria ja olisit pyytänyt hänen omi vanhempiaan neuvoman kuinka toimitaan.

Olen monelle lapsen eskariikäiselle - 1luokkalaiselle joutunut monta kertaa sanomaan asioita että menee perille. Nämä lapset ovat juuri niistä perheistä, missä vanhemmat aina kehuvat omia lapsiaan. Eräälle pojalle ei mennyt viimekesänä oikeen mikään asia perille vaikka jo melkein huusin. Soitin sitten hänen äidille, mutta äiti käänti tilanteen muitten syyksi.

anteeksi huono näppäimistöni. =)

Mä olisin antanut sen naapurin leikkiä meillä, jos oli nätisti. Oma lapsi saisi sitten kiukutella keskenään. Omakin varmaan olisi hetken päästä alkanut leikkimään naapurin kanssa, kun olisi hetken aikaa puhissut itsekseen.

Yleisesti ottaen välttelen tilanteisiin puuttumista, ellei selkeetä vaaratilannetta, osaavat ihan hyvin itsekin ratkoa asioita kun ei mene väliin pomottaan.

Oma poikani alkaa melko helposti kiukutella varsinkin jos on väsynyt. Hän on yleensä omissa oloissaan ja palaa sitten leikkeihin mukaan kun vähän leppyy. Ja siis näin on myös tapahtunut kun hänellä on ollut kaveri kylässä. Kaveri on yleensä jäänyt katsomaan lastenohjelmia tai jatkanut leikkejä yksin siksi aikaa kun poika kiukuttelee toisessa huoneessa.

Ei lasten tarvitse totella aikuisia, käskytys on nujertamista, sairasta vallankäyttöä lapsia kohtaan. Aikuisen on toteltava lasta, jos lapselta vaatii jotain esim ulkovaatteiden laittoa naulakkoon lapsi voi hyvinkin vastata, että laita sinä. Lapsilta vastaavasti aina kysytään, syötäisiinkö, mentäisiinkö kotiin, nukkumaan jne. Lapsi saa päättää.

Tähän törmään päivittäin töissäni ja sitä näkee myös todella hämmästyneitä ilmeitä lapsilta kun niille valkenee, että aikuista onkin toteltava tai tulee seuraamuksia (kukaan ei tulekkaan pukemaan puolesta eikä kerkeä kaverin tahdissa pihalle, ruokapöytään ei pääsekkään pesemättä käsiä jne)

kello paljon, onko jo rauhoittumisen/ruokailun/nukkumaanmenon aika. Ei siinä kukaan naapurin lapsi päätä jääkö leikkimään tai katsomaan telkkaria kun kaveria väsyttää!

HALOO

oletteko siis sitä mieltä, että on ok, ettei leikkimään tullut kaveri tottele vierasta aikuista? Minusta sellainen käytös on vähän outoa.. Mutta ehkä vika on tosiaan minussa, ehkä olen liian tiukka? Olen vain itse ajatellut niin, että meidän kodissa ollaan meidän säännöillä ja olen myös omille lapsille terottanut, että kavereiden luona totellaan kavereiden vanhempia tm aikuisia. Olenko siis väärässä? En myöskään ole halukas pitämään kotiani avoinna kaikille, vaan pidän yksityisyydestä ja kodin rauhasta. Meillä on 3 lasta, enkä välittäisi viidyttää muiden lapsia, jos lasten keskinäiset leikit ei suju. Taidan olla ihan natsiäiti.. :/

Ja en ole nuori äiti.

ei mun mielestä eskari-ikäistä voi kohdella niin kuin olisi työ elässä tms. nykyään vanhemilla liian vähän aikaa lapsilleen, jonka purkavat näillä palstoila. Lasten pitää saada olla lapsi edes kouluun asti. Jos puhutaan ahdh häiriöstä esim. Monet lapset diganosoidaan nykyään yli vilkkaiksi vain vanhempien vouhotuksesta kun lapselle ei aikaa ja oma ura menee edelle, ja sitten ihmetellään miksei tarhan täti opeta ja laita takkia naulakkoon. Lapsen auktoriteetin kuuluisikin olla oma vanhempi, eikä kukaan muu.

auktoriteetin kuuluisikin olla oma vanhempi, eikä kukaan muu.

Eli muita aikuisia ei tarvitse totella? Vai mitä tarkoitat? Entä jos lapsen omat vanhemmat ei puutu mihinkään? Oma poikani on kertonut, että ko. lapsen luona ollessaan vanhemmat työntävät vain lastenhuoneen oven kiinni, eivätkä puutu mihinkään, vaikka leikeissä hakataan, potkitaan jne..!

t. ap

hakkaaminen ja ptkimen ei kuulu tavallisiin leikkeihin, voi senkin liioitella tai vähätellä, mutta en ymmärrä jos lapsesi kavereiden vanhemmat toimivat noin niin miset puutu asiaan. Nykyään kun puhutaan vanhemmuudesta niin hankala ietää onko lapsen äiti " tuksu" tyylinen lasten kasvattaja vai juuri synnytänyt 18v tai kypsä äiti. Omasta mieestäni lapsen kuuluisi oppia tarhassa normaalin käytöksen mallit jos vanhemilla ei ole aikaa. Heidän koulutuski nykyään tosin kannattaa kyseenalaistaa, ja luottaa omiin metodeinsa. Siltikin untuu julmalta työntää 6v lapsi ovelta pois syyttä.

kun vanhin lapsi oli 4v, naapurin 1lk tyttö kävi leikkimässä meillä. Onneksi hänen vanhemmat oli ohjeistanut lähettämään kotiin, jos on tiellä, ruoka tms. Ja toistamaan jos ei malta lähteä. Näin sitten toimin. Kun omat lapset kasvoi siihen eskari ekaluokka ikään, ja kaveripiiri kasvoi, meni multa tovi oppia asettamaan säännöt vierailulle, määrä, ajan kohdat jne. Nyt omat lapset on niitä isoja, ja .eikkivät 6-7 v kanssa ja nuorimpien vanhemmilla hyvin vaikea painiskeella, sen kanssa, että oma lapsi jää joskus leikin ulkopuolelle kun meille ei kutsuta kui lapsi kerrallaan. Mielestäni vanhemmat asettaa rajat kotona, ja lapsi tuo kaverinsa kylään ja pyrkii itse noudattamaan ja kertomaan säännöistä kavereilleen. Jokainen vanhempi taas oppii hiljalleen asettamaan rajat ja ymmärtämään syyt rajoihin. Mutta mielestäni taito kasvaa lapsen kanssa. Eikä siinä pidä kiehahtaa vaan ystävällisesti pitää selvä linja, nyt on leikit tältä kerralta lopussa, ensi kerralla sitten uudestaan. Syynkin voi sanoa- nyt poikaani väsyttää, enkä usko että leikit enää onnistuu, seuraavalla kerralla sitten.

auktoriteetin kuuluisikin olla oma vanhempi, eikä kukaan muu.

Eli muita aikuisia ei tarvitse totella? Vai mitä tarkoitat? Entä jos lapsen omat vanhemmat ei puutu mihinkään? Oma poikani on kertonut, että ko. lapsen luona ollessaan vanhemmat työntävät vain lastenhuoneen oven kiinni, eivätkä puutu mihinkään, vaikka leikeissä hakataan, potkitaan jne..!

t. ap

ihmeen takia sun poikas haluaa ja sä annat leikkiä semmosen lapsen kanssa joka potkii ja hakkaa?

hakkaaminen ja ptkimen ei kuulu tavallisiin leikkeihin, voi senkin liioitella tai vähätellä, mutta en ymmärrä jos lapsesi kavereiden vanhemmat toimivat noin niin miset puutu asiaan. Nykyään kun puhutaan vanhemmuudesta niin hankala ietää onko lapsen äiti " tuksu" tyylinen lasten kasvattaja vai juuri synnytänyt 18v tai kypsä äiti. Omasta mieestäni lapsen kuuluisi oppia tarhassa normaalin käytöksen mallit jos vanhemilla ei ole aikaa. Heidän koulutuski nykyään tosin kannattaa kyseenalaistaa, ja luottaa omiin metodeinsa. Siltikin untuu julmalta työntää 6v lapsi ovelta pois syyttä.

Automaattisesti siis sinun mielestäsi nuori äiti on huono äiti. Eihän sinulla muita vaihtoehtoja olekaan. Joko Tuksu, nuori tai kypsä. Avarra hetken.

Ja itseasiassa, ap:lla oli kyllä syynsä. Mutta pointti taisikin olla se etteikö nykylasten tarvitse totella aikuisia? Ainakin itse sain sellaisen käsityksen.

Minä olen nuori äiti. Olen saanut sellaisen kasvatuksen että aikuinen on se joka päättää. Jos olin kaverillani käymässä ja perheen äiti/isä sanoi että nyt on aika lähteä kotiin, minä lähdin kotiin. Jos minun luonani oli kavereita käymässä ja tuli aika lähteä kotiin, kaverini lähti kotiin. Ei siinä aikuiselle hangoiteltu vastaan.

Samalla tavalla aion omatkin lapseni kasvattaa. Minusta on suorastaan ikävää nähdä lapsia, jotka ovat niitä päättäjiä, eivät aikuiset.

Minun mielestäni pääasialliset kasvattajat ovat vanhemmat, ei tarha. Joten vanhemmat ovat vastuussa, mikään koulutus ei heitä siitä vastuusta päästä. Tai mikään työ. Jos he eivät osaa kasvattaa lapsiaan, niin sitten eivät osaa. Ja kaikki on hakoteillä.

Mielestäni on hieman kummaa fyysisesti työntää toista lasta ulos ovesta. Jos lapsi ei ole muuten ollut vaaraksi kenellekkään perheenjäsenelle henkisesti tai fyysisesti. Hän on kuitenkin omasta tahdostaan tullut teidän kotiin leikkimään.



Toiseksi, minusta olisi hyvä kannustaa lapsiaan itsenäisesti ratkaisemaan riitoja, ilman että jokaiseen erimielisyyteen tarvitsisi aikuisen auktoriteettiä tuoda. Lapset osaavat sitä varsin hyvin keskenään jos ympäristö (vanhemmat) ohjaavat tilannetta positiivisesti. Tämä kasvattaa lapselle kykyä joustaa, eikä aina piiloudu vanhempien helmoihin, kun eteen tulee erimielisyys tai ristiriitatilanne. Lasten keskinäinen kiistely (VALVOTUSTI) on aivan yhtä tärkeitä oppeja lapselle, kun ne iloiset perhe-retketkin, tai kehut onnistuneista asioista.



Kolmanneksi tuli mieleen, että ei vieras aikuinen ihminen voi koskaan toiselle lapselle toimia kasvattajana. Ei lapsi ymmärrä tönimällä täysin vieraalta pelottavalta aikuiselta ihmiseltä mitä hän teki väärin. Mielestäni on jo perusasetelmana väärin aloittaa jotain auktoriteetti kilpailua pientä vierasta lasta vastaan, että "KUKA TÄÄLLÄ MÄÄRÄÄ!" kun kysymys ei ole omasta lapsesta.



Melko kutkuttava nimimerkki, eikö? ;)

Ihan kuin ap olisi pahoinpidellyt lasta?!



6-vuotias ei lukuisista pyynnöistä huolimatta lähtenyt pois. Siinä vaiheessa minäkin avustan lasta, oli se oma tai jonkun muun. Tuskin ap heitti lapsen rappukäytävän peräseinään? Ja hyvin selitti vielä lapselle, että kun puhe ei tehoa, niin toimitaan näin.



Ei ihme, että opettajat ovat helisemässä näiden pikkuhuligaanien kanssa, kun aikuisia ei tarvi kuunnella!

oletteko siis sitä mieltä, että on ok, ettei leikkimään tullut kaveri tottele vierasta aikuista? Minusta sellainen käytös on vähän outoa.. Mutta ehkä vika on tosiaan minussa, ehkä olen liian tiukka? Olen vain itse ajatellut niin, että meidän kodissa ollaan meidän säännöillä ja olen myös omille lapsille terottanut, että kavereiden luona totellaan kavereiden vanhempia tm aikuisia. Olenko siis väärässä? En myöskään ole halukas pitämään kotiani avoinna kaikille, vaan pidän yksityisyydestä ja kodin rauhasta. Meillä on 3 lasta, enkä välittäisi viidyttää muiden lapsia, jos lasten keskinäiset leikit ei suju. Taidan olla ihan natsiäiti.. :/

Meillä on naapurustossa tokaluokkalainen poika, joka soittelee viikonlopun aikana ovikelloa monta kertaa päivässä. Sinänsä ok tulla leikkimään ilman etukäteen sopimista, mutta kieltämättä tuo tahti alkaa ärsyttää. Viikonloppuna toivoisi, että olisi aikaa olla ihan oman perheen kesken. Meillä on lapsi, joka selvästi kaipaa viikonloppuisin aikaa omalle rauhalliselle puuhailulle kouluviikon jälkeen.



Tunnen asenteestani kuitenkin huonoa omaatuntoa. Tiedän, että pojan kotiolot eivät ole häävit. Pojan käytös on useimmiten ok, joskus töykeää, leikit menevät helposti riehumiseksi. Tiedän, että on hyvä että on kaikenlaisia kavereita, mutta en pääse yli vaistomaisesta ajatuksesta, että tämä poika ei ole hyvää seuraa.

ap.n oma poika on äitinsä silmän välttäessä viittoillut kaveriaan luokseen tai muuten elehtinyt jäämään. Ja varmasti kaverikin ollut väsynyt. Toki aikuista pitää totella, mutta ei nyt ole kauhean fiksua aikuiseltakaan työntää rappuun ja sitten ihmetellä onko pojan käytös normaalia. Ja ap.ta varmatenkin eniten vaivaa oma käytöksensä, mutta näitä nyt sattuu ja ensi kerralla puhutte kotiinlähtemistilanteen etukäteen.