Argh, meille tulee avokonttori

että ne omaan koppiin haluavat luuserit voi potkia pois.



Minä tykkäisin avokonttorista. Olen sosiaalinen, enkä mikään ADHD-tapaus, mikä ei pysty keskittymään jos joku rasahtaa.

Montako vuotta olet siinä maisemassa muuten tehnyt töitä? Minä muistaakseni sanoin ihan selvästi, että se tottuminen vie oman aikansa... Lisäksi sanoin, että pelisäännöt pitää olla kaikilla selvillä. Eikö teillä ole erikseen neuvottelupisteitä?

Lohduttavaa kuulla, että tähän on helpotusta luvassa kunhan tottuu :) Neukkari on mutta jos se on varattuna jollekin toiselle, niin sittenhän asialle ei paljon voi. Lisäksi monet "unohtaa" varata sen eli selvästikään eivät halua tilaa käyttää.

En nyt tarkoita erikseen varattavia neukkareita. Niitäkin tietysti tarvitaan isompiin palavereihin, mutta teillä on tuo maisemakonttori suunniteltu vaan aika huonosti, jos sieltä puuttuvat kokonaan sellaiset neuvottelualueet, jonne voi mennä työpisteestä ex tempore, erikseen varaamatta.

-37-

että ne omaan koppiin haluavat luuserit voi potkia pois. Minä tykkäisin avokonttorista. Olen sosiaalinen, enkä mikään ADHD-tapaus, mikä ei pysty keskittymään jos joku rasahtaa.

Työtehtävät ovat erilaisia, toiset mekaanisempia kuin toiset. Joissakin täytyy soitella paljon puheluita, toisissa asioita voi hoitaa pitkälti sähköpostitse.

Ihmisetkin eroavat, toiset ovat herkempiä äänille ja visuaalisille häiriöille kuin toiset.

Ja kas kummaa: myös työyhteisöt ovat erilaisia - toiset osaavat kunnioittaa muiden työrauhaa paremmin kuin muut.

Ja hei: mikään noista ei liity tuon yksilön työmoraaliin tai -taitoihin.

Kestä se.

-37-

Yleensä kaikki istuvat hiljaa kuin kusi sukassa. Puhelimet eivä soi. Joskus toivoisi spontaania keskustelua sermin yli.

nää kaikki asiantuntijat tässäkin ketjussa.=D

Taitaa olla puhelinmyyjiä nää kaikki asiantuntijat tässäkin ketjussa.=D

voi käyttää sähköpostia haastatteluihin. Jäisi sulta iltauutiset näkemättä sillä vauhdilla... tai saisit tän päivän uutiset vasta joskus ensi viikolla. Eli kyllä se ystäväiseni niin on, että puhelin hakkaa vielä nopeudessa sähköpostin.

-37-

että ne omaan koppiin haluavat luuserit voi potkia pois.

jos yhtään tunnet työelämää tai henkilöstöpuolta, niin tajuat varmaan että se "pois potkiminen" ei ole kovin kannattavaa, vaan pitää panostaa henkilöstön sitoutumiseen. Ei se jatkuva rekrytointi ja kouluttaminen ole kovin halpaa. Tietysti jos tehtävät ovat niin helppoja että ne oppii kuka tahansa niin sittenhän sillä ei ole paljon väliä. Tuskin työntekijätkään ovat kovin sitoutuneita niihin?

Onneksi ei ole koskaan tarvinnut olla tuollaisessa työpaikassa. Kyllä olosuhteet pitää olla sellaiset että niissä pystyy tekemään kyseisiä tehtäviä.

Olen it-alalla ja aina pitää olla etsimässä vapaata neukkaria, koska päivän aikana on useita asiakaspalavereita puhelimen välityksellä ja niitä ei voi hoitaa jos joku pulisee sermin takana omia palavereitaan. Ja kun niitä vapaita neukkareita ei ole, niin onpas mukavaa... Ja kyllä minuakin häiritsee jos koko ajan jonkun kännykkä soi vieressä jne. Enkä ole edes ADHD... Onneksi saa tehdä etänä hommia, eipä kukaan häiritse.

toisia häiritsee hirveästi ylimääräiset äänet. Huomaahan sen jo lapsistakin: jotkut taaperotkin nukkuu tyytyväisenä vaikka naapurissa porattaisiin seinään ja toinen herää kun viereisessä huoneessa kärpänen kakkii. Nuo ominaisuudet eivät kuitenkaan tee kenestäkään sen parempaa tai huonompaa.



Minusta olisi reilua että työpaikalla olisi vähän varaa valita huonettaan. Ne jotka haluavat avoon, pääsevät sinne ja lopuille sitten mahdollisuuksien mukaan omia koppeja tai ainakin rauhallisempia alueita. Itse olen kirjanpitäjä enkä todellakaan nauti nykyisestä tilanteesta että huonekaverina on myyjä joka puhuu púhelimessa ainakin 80% ajastaan.

aina, mutta jos tästä pitäisi johonkin yksinäiseen kopperoon mennä niin kyllä vaihtuisi tyopaikka.

hyviä puolia:

tunnen tiimin hyvin, tiedän aika tarkalleen mitä kukin tekee, muutokset ja uudet jutut tulevat heti selville kun niistä ilmoitetaan, tyopaikalla voi myos rupatella välillä muita kuin tyojuttuja - tyokaverit eivät ole pelkkiä tyokavereita.

huono puoli ehkä kun välillä ei saa rauhaa tehdä hommia, mutta tyon luonne on olla joustava joten se siitä.



tylsistyisin kuoliaaksi omassa kopperossa.

En nyt tarkoita erikseen varattavia neukkareita. Niitäkin tietysti tarvitaan isompiin palavereihin, mutta teillä on tuo maisemakonttori suunniteltu vaan aika huonosti, jos sieltä puuttuvat kokonaan sellaiset neuvottelualueet, jonne voi mennä työpisteestä ex tempore, erikseen varaamatta.

-37-

ainuttakaan tyhjää huonetta tai nurkkausta ei ole. Toki joku johtoportaasta on välillä pois mutta heidän huoneisiinsa meneminen ei ole kovin suositeltavaa esim omien asiakkaitten kanssa. Eikä toisten koneita mennä aukomaan jos on se omakin käytössä.

Tiloja ei ole suunniteltu huonosti vaan niitä ei ole suunniteltu ollenkaan, kunhan on mätkitty.

aina, mutta jos tästä pitäisi johonkin yksinäiseen kopperoon mennä niin kyllä vaihtuisi tyopaikka. hyviä puolia: tunnen tiimin hyvin, tiedän aika tarkalleen mitä kukin tekee, muutokset ja uudet jutut tulevat heti selville kun niistä ilmoitetaan, tyopaikalla voi myos rupatella välillä muita kuin tyojuttuja - tyokaverit eivät ole pelkkiä tyokavereita. huono puoli ehkä kun välillä ei saa rauhaa tehdä hommia, mutta tyon luonne on olla joustava joten se siitä. tylsistyisin kuoliaaksi omassa kopperossa.

hehe.. aivokonttori (tätä es avokonttorissa olo tekee :D)

t. sama kirjoittaja

Itsellä myös yksityisyys lisää työtehoa ja vähentää työstressiä. Työni on juuri tätä ketjussa mainittua vaativaa asiantuntijatyötä. Työskentelen osan ajasta eri paikkakunnalla, jossa työhuoneeni on erittäin rauhallisella paikalla, suorastaan omassa sopessa ja siellä on ihana paneutua työhön täysillä. Sen sijaan asuinpaikkakuntani työpaikalla työpisteeni on lasiseinillä varustetussa pienessä huoneessa keskellä asiakasvilinää ja huomaan tuolla ärtyväni helposti, stressaavani enemmän ja tunnen ahdistumisoireita. Enemmän kuin mielelläni laitan huoneeni oven kiinni, vaikka olisikin suotavaa pitää se mahdollisimman paljon auki mahdollisia asiakkaita varten.



Tältä pohjalta en voisi kuvitellakaan tekeväni työtä avokonttorissa, kun jo pelkät lasiseinät ja oven ohi kulkevat ihmiset häiritsevät työskentelyäni noin radikaalisti.

Mun kaikki ahdistusoireet ryöpähti pintaan avokonttorissa. En varmaankaan selviä töistäni enää. Ihanne olisi kun ei tarvitsisi työpäivän aikana nähdä ainoatakaan älykääpiötä, sais olla ihan yksin koko 8 h. Maailma on kamala paikka, kun joitain kusipäitä pitää vaan katsella ja ennen kaikkea kuunnella joka päivä! Ei ne ole edes saikulla koskaan, koska eivät rasita itseään työnteolla.

mielestäni tuo sinun "eihän päiväkodissakaan saa yliherkät lapset siimaa mihinkään, eihän?"

Nimittäin tuo antaa kuvan, että se olisi jotenkin hyväksyttävää, että herkkä (=normaali) lapsi (ei yliherkkä!)joutuu kestämään päiväkodissa melua. On aivan hirveätä kidutusta pitää lasta melussa koko päivät ja kamalinta on, että siitä on tullut yhteiskunnassamme täysin hyväksyttävä "normi".

Lasten vuoksi täytyisi myös toimia pikaisesti ja saada perhepäivähoitoa, ryhmiksiä tai muita pieniä hoitoryhmiä tarjolle kaikille. Muutoin on seurauksena hyvin todennäköisesti tulevaisuuden entistä sairaampia aikuisia. Tästä kyllä on olemassa tieteellisiä tutkimuksia, kuten siitäkin, että avokonttoreiden melu aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia. Ole hyvä ja tutustu niihin ennen kuin kommentoit lisää!

ainakin se jossa minä työskentelen. Mitään akustiikka-asioita ei ole otettu huomioon. vieressäni on koordinaattori, jonka tehtävänä on pääsääntöisesti puhua puhelimessa (hänen puhelimensa soi koko ajan) ja toisella puolella myyjä joka taas soittaa koko ajan. Minä teen taloushallintoa eikä tehtäväni liity mitenkään noihin kumpaankaan.



Lisäksi samassa tilassa on kopiokone ja 2 printteriä, jotka ovat koko talon käytössä. Työpisteen ohi ravaa päivittäin kymmeniä ihmisiä ja osalla on tapana puhua puhelimeen kävellessään. Meteli on aivan hirveä. Kun tuolta pääsen pois, en suostu enää koskaan avokonttoriin. Yllättäen johdolla on omat huoneet.

Meillä on poissaolot lisääntyneet paljon avokonttoriin siirtymisen jälkeen. En tiedä,mikä niillä on,jotka on poissa,mutta varmaankin osa on stressistä johtuvaa. Osa myös kierrättää tauteja,käy aina välillä päivän töissä ettei tulis liikaa poissaoloja&siinä tartuttavat pari muuta ja jäävät taas saikulle. Mä oon alkanut nyt puolen vuoden jälkeen miettiä,kauanko mä jaksan tota. Haluisin vaan oman kopin,josta mua ei kukaan näkisi enkä näkis ketään.

Meillä on poissaolot lisääntyneet paljon avokonttoriin siirtymisen jälkeen. En tiedä,mikä niillä on,jotka on poissa,mutta varmaankin osa on stressistä johtuvaa. .

sen hälyn takia. Samoin niskasäryt kun pitää pinnistellä äärimmilleen että saa keskityttyä tarkkuutta vaativiin asioihin. Kuulokkeita olen kokeillut joskus mutta ne eivät toimineet koska sitten ei kuule aina omaa puhelintaan. Samoin meillä on tapana huudella seinien yli joten se huuto sitten moninkertaistuu kun ei kuule.

n. 70% tilasta, kuulemma "työntekijöiden toiveisiin perustuen, kun tiimit ja jaokset ovat samassa tilassa". Omat huoneet olisivat tulleet vain johtavan tason ihmisille. Kun suunnitelmat julkistettiin, alkoivat intrassa kovat keskustelut asiasta, ja kävi ilmi, että monikaan ei puoltanut avokonttoreita, vaan ne saivat aika yksiselitteisesti haukut osakseen. Siinä vaiheessa johto älysi kysyä työntekijöiden mielipidettä, ja intraan polkaistiin nopeasti kysely aiheesta. Avokonttorit lytättiin tietysti, mutta johdolle pointsit, sillä he uskoivat asian ja ajatus avokonttoreista haudattiin! Nyt istumme ovellisissa "lasikopeissa", mutta onhan se kuitenkin oma huone :)

Kauhulla odotan meillekin avokonttoria. Ei edes mitään välisermiä ole tiedossa - sen vielä ymmärtäisin jos jokaiselle tulisi edes puoliksi sermeillä rajattu "tila" mutta meille tulossa vain silmien eteen matala, näennäinen sermi ja siinä voi vieressä olla toinen ilman mitään sermiä ja vastapuolelta näkee vähintään 2 ihmisen naamat. En ymmärrä miten voin keskittyä ao. tilassa.

että saatte sermit melko nopeasti sen jälkeen kun johto huomaa työtehon romahtamisen :)

Näin kävi meidän konttorissa.

Siinä sermittömässä konttorissa kun olin niin kiva ja helppo jutella lähistön ihmisten kanssa. Ihan vaan juoruta kaikenlaista :)

Sen jälkeen kun tuli sermit, loppui myös juoruaminen lähes täysin. Se kun kävi tylsäksi kun ei enää nähnyt työkavereiden kasvoja, eikä edes sitä ovatko paikalla vai eivät.