Tätä en kellekään myönnä: teemme toisen lapsen koska toivon

Mutta ap:n viestissä pistää silmään se, että hän yrittää toista lasta, KOSKA toivoo tyttöä/poikaa.



Mikä ihmeen syy tämä on tehdä vielä yksi lapsi? Lasta täytyy haluta lapsena, ei sukupuolensa edustajana. Minusta ainakin olisi hirveää tietää, että minua yritettiin vain että saataisiin poika. :(

todennäköisesti poika. Ennen ensimmäistä oikeasti uskoin että kumpi tahansa on tervetullut mutta kyllä siitä suru seurasi kun lapsi oli poika, vaikken sitä kellekään myönnäkään. No silloin ajattelin että tyttö tulee sitten seuraavalla tai sitä seuraavalla kerralla, mutta meillä on mennyt tämän yhden kanssa niin huonosti etten taatusti enempää halua. Nyt sitten teen surutyötä siitä etten koskaan tule saamaan tyttöä tai ylipäänsä normaalia perhe-elämää - kun nyt vaan jotenkin hengissä selviäisi tämän ainokaispojan kanssa.

... Aion yrittää pelata ovulaation kanssa hieman jne, katsotaan kuinka käy ;) ...

ja miten luulet pystyväsi vaikuttamaan itse lapsen sukupuolen? Vai mitä tällä tarkoitat? Tekstistäsi saa meinaan sen kuvan, että yrität "pelaamalla" saada aikaan tytön?!??!?

Kun kaksi ekaa ovat samaa sukupuolta. Heillä on paljon yhteistä ja samat lelut ja vaatteet käyvät. Tosin sitten kun kolmaskin on vielä samaa niin oli jo mielessä että vois se kolmas olla toista laatua. Mutta nyt sitten on kolme samaa sukupuolta olevaa lasta jotka leikkivät kaikki yhdessä:))

teini-iästä ollut nimi valmiina lapselle. Siis se kaikkien aikojen kaunein nimi jota kuvitella saattaa ja sitten ei saakaan lapsia "oikeasta" sukupuolesta. Musta nimittäin tuntuu koko ajan että mulla on yksi lapsi saamatta, lapsi jolla on jo nimikin, muuta lapsiluku on täynnä. Pimeältähän tämä kuulostaa, mutta kun on koko aikuisikänsä haaveillut siitä yhdestä lapsesta nimellä ja sitten ei sitä saakaan niin onhan se surullista.

teini-iästä ollut nimi valmiina lapselle. Siis se kaikkien aikojen kaunein nimi jota kuvitella saattaa.

Se nimi on nyt minulla. Sisaruksia minulla ei ole. Niin että kyllä vastaavia ajatuksia on muillakin.

Mulle oli pettymys kun esikoinen oli tyttö. Pelotti että toinenkin on tyttö, mutta onneksi oli poika.

naiset tyttöjä, ei sen monimutkaisempaa.

täällä ilmoittautuu naimisissa oleva mies, joka on nuoresta lähtien toivonut saavansa aikuisena tyttölapsen puolisonsa kanssa. Itselläni on vain kaksi veljeä, ja lapsena toivoin aina kovasti siskoa, kun kaikilla kavereilla oli kivat sellaiset.

Kumpikin sukupuoli on tottakai tervetullut, mutta toivoisin edes yhtä tytärtä. Tsemppiä Ap:lle! :-)

Odotan kaksosia, ja 16. raskausviikolla lääkäri sanoi, että toinen vauvoista on poika. Olin valtavan iloinen, koska olin aina ajatellutkin, että ensimmäinen lapsemme on poika. Toisen sukupuoli selvisi vasta myöhemmin, mutta jotenkin minulla oli tunne, että myös toinen vauvoista on poika. Rakenneultrassa sitten A-vauva paljastuikin tytöksi. Toisaalta olen todella iloinen, kun saamme lapset molempia sukupuolia, mutta toisaalta olisin ilolla ottanut vastaan myös kaksospojat. Ehkä taustalla on ajatus siitä, että eri sukupuolta olevista kaksosista ei välttämättä tule niin läheisiä, kuin samaa sukupuolta olevista. Nyt ajatukseen on ehtinyt jo tottua, ja ilolla otan vastaan sekä tyttöni että poikani!

Mä toivoin esikoisesta poikaa, tyttö tuli ja pakko sanoa että itkien lähdin rakenneultrasta kun sain tietää. Viimeiseen asti toivoin että ultra oli ollut väärässä ja se olisi sittenkin poika. Rakastan tytärtäni kyllä eniten maailmassa, mutta totuus on että toivoin poikaa.



Yksinkertaisesti tämä sen takia, että olen tyttönä ja naisena kokenut elämässäni niin paljon paskaa, että ainakin mielessäni pojalla olisi helpompi elämä. Pelkään että joudun tyttäreni kautta kokemaan saman paskan uudestaan. Toivottavasti olen väärässä.

Täysin ymmärrettävä toive, joka tosin täällä av:lla AINA kivitetään. Älä välitä näistä marttyyreista!!



Eräs tuntemani nainen, kahden tyttären äiti, pettyi pahasti saadessaan pojan. Hän oli niiiiin toivonut kolmatta tyttöä. Entä mitähän oli mahtanut lasten isä toivoa...? Tuollaista, sanoisinko "itsekkyyttä" en ymmärrä.



Toivon sinulle, ap, kaikkea mahdollista onnea, jotta saisitte miehesi kanssa pienokaisen toista sukupuolta.

Pari päivää sitten olin poikieni kanssa leikkipuistossa, jossa oli vanhempi nainen lapsenlapsensa kanssa. Juteltiin niitä näitä lasten nimistä, kunnes hän yhtäkkiä sanoi, että onhan se hyvä että on kaksi tervettä poikaa, niin hänelläkin. Ja että hän oli lapsesta asti toivonut tyttöä, nimetkin oli jo valmiina, eikä pojille meinannut löytyä yhtään nättiä nimeä. Sanoi ettei saanut enempää lapsia, joten ei koskaan sitä tyttöäkään, ja oli selvästi hiukan haikea.



Tuo oli yllättävää, koska myös minä olen aina toivonut tyttöä, ja nimikin on tosiaan ollut valmiina. Minustakin tuntuu aivan kuin jossain vielä odottaisi meille se tyttö, pikkuinen Aino, ja että hänen pitäisi antaa syntyä tähän perheeseen. Mut tietenkään näin ei koskaan tapahdu, koska kaksi lasta on ihan hyvä määrä.

Mietihän vähän. Poikasi on sinun pieni lapsesi, ja vaikka teillä menisi kuinka huonosti, sinun kuuluisi rakastaa häntä ja osoittaa se. Ajattele, miltä pojastasi tuntuisi, jos hän saisi tietää, että olisit ottanut mieluummin tytön ja ajattelet vain, että teillä menee huonosti. Olen aivan varma, että pikkuinen poika tuo iloa elämääsi, kunhan opit hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on.

ensimmäiestä lapsesta poikaa. Olen itse vähätelty sukupuolestani johtuen ja tästä ja myös muista syistä ollut huonoitsetuntoinen ja mielyttämisen haluinen. Ajattelin, että kun lapsi olisi poika, mieheni ja hänen sukunsa sekä oma perheeni olisivat onnellisempia. No, lapsi oli tyttö. Tyttö on nyt kolme ja minusta ihaninta mitä maailmassa voi olla. Nyt jos saan toisen lapsen sukupuolella ei todellakaan ole mitään väliä ja samoin ajattelee myös mieheni!

Tämän lapsen myötä myös oma itsetuntoni on parantunut ja pidän entistä minääni säälittävänä. Halveksin myös omia vanhempiani, heille sukupuoli todellakin oli ratkaiseva tekijä lapsen rakastamisen ja hyväksymisen kannalta, mikä on todella sairasta!

yleensä naiset toivovat ainakih yhtä tyttöä ja miehet poikaa. Kyllä se miehillekin on kova paikka jos kaikki ovatkin tyttöjä.

Itse asiassa on tervettä, että myöntää toiveen itsessään itselleen eikä kiellä sitä ja väkisin väännä, että pääasia, että lapsi terve tms.



Noilla pohjilla jos väärää sukupuolta lapsi tulee niin luotan siihen, että ap:n terve itsetunto ja asenne on kohdallaan ja sitten vaan niin on tarkoitettu.

Ap, toiveesi on varmaan aika tavalllinen.. Eli en koe, että olet tuon takia paha ihminen. Kyllähän pojan ja tytön kanssa tulee tehtyä erilaisia juttuja, molemmat mukavia omalla tavallaan. Itse nautin enemmän tytön kanssa askartelusta, koska tekemämme jutut kiinnostavat minua oikeasti. Pojan kanssa olemme rakentaneet dinosaurusmaan pienoismallia eikä sen tekeminen ole minulle sellainen intohimo kuin nukketalon sisustus.



Mieheni ajattelee varmaan samalla lailla nukkien kanssa leikkimisestä. ;)

Meillä harkinnassa kolmas lapsi. Tottakai haluan ennenkaikkea lapsen, mutta toki olis kiva että saatais tyttökin kahden pojan lisäksi....toivoin jo kuopuksesta tyttöä, mutta tittaka poikakinnon yhtä rakas ja toivottu.

Minä olen ihan avoinesti sanonut että toivoin tyttöä, ei se ole minusta paha juttu, kunhan ei sitä lapselle sano.... Ei se vähennä yhtään rakkauttani häntä kohtaan, eikä sukupuoli ole missään nimessä niin tärkeä juttu, että poikalapsi olis pettymys, vaikka tulis sitten kolmaskin!