Tätä en kellekään myönnä: teemme toisen lapsen koska toivon
että tuleva lapsi olisi toista sukupuolta kuin esikoinen.. Tätä ei kukaan saisi minusta ulos, en ikinä myöntäisi ääneen, mutta minulla on hirveä kaipuu saada myös toista sukupuolta oleva lapsi meille. Rakastan esikoista mielettömästi, hän on ihaninta mitä minulle on tapahtunut enkä vaihtaisi häntä mihinkään tai kehenkään. Silti minulla on kaipuu saada toista sukupuolta oleva lapsi, ja ajattelimme että yritämme vielä. Aion yrittää pelata ovulaation kanssa hieman jne, katsotaan kuinka käy ;) sydän pakahtuu ajatuksesta että se onnistuisi... jos toinenkin tulokas on samaa sukupuolta kuin esikoinen, niin sitten se on niin tarkoitettu. Enempää lapsia meille ei tule ja varmasti rakastaisin kumpaakin. Rakkaus esikoiseen on ihan tyrmännyt minut - mutta siltikään se toive siitä sukupuolesta ei hävinnyt. Muita?
Kommentit (58)
että tytön toivominen on iso tabu. Ollaan heti ihan hirveän järkyttyneitä ja kyseenalaistetaan koko ihmisen vanhemmuus ja toivotaan jotain hirveitä asioita. Ap oli erittäin fiksu kun ei paljastanut lapsen sukupuolta. Näin hän ehti saada sentään 17 asiallista vastausta ennen ensimmäistä kivittäjää. :)
Voisiko yksikään mies kirjoittaa samalla tavalla? Että voi kunpa esikoinen olisi poika, kun jokainen mieshän toivoo poikaa. Toivon, että moni äiti täällä menisi itseensä. Kuulostaa niin lapselliselta ja kypsymättömältä kuin olla ja voi.
Tällaisille äideille kuuluisivat ne keskenmenot, kohtukuolemat, sairaat lapset ja lapsettomuus.
Minulla on ollut nuo kaikki luettelemasi vastoinkäymiset ja ensisijaisesti toivoin poikaa. Kumpi vaan sukupuoli kyllä kelpasi silti, kuten ap:llekin. Olet varmaan nyt tyytyväinen.
Halusit pojan. Sait pojan. Sait tytönkin ja olit siihen tyytyväinen. Eihän sulla herran tähden ole mitään, mitä kaivata, koska sulla on molempia sukupuolia!
Esikoinen onkin tyttö, ja tosiaan nyt on ihan sama, tuleeko seuraavaksi tyttö vai poika, tai jos ei tule enää mitään, voin hyväksyä senkin, koska tyttöni sain. Eikä tässä mistään miniäjutuista tai muista ole kyse; halusin tyttären, tykkään tyttölapsista enemmän kuin pojista (ei tarkoita etten rakastaisi poikaani, jos sellaisen saisin) ja haluan tehdä kaikkia tyttöjen juttuja, jos nyt tyttäreni sellaisista innostuu..
Uskalsin tosin myöntää tämän jo ennen kuin vauvan sukupuoli oli tiedossa, miksipä sitä salailemaan, jos olisi ollut poika, olisi pitänyt tehdä vähän surutyötä, tosin se olisi varmasti tehty jo ennen lapsen syntymää (sukupuoli tiedettiin n. vkolla 20).
En nyt oikein ymmärrä logiikkaasi, 18. Eli haluat, että minun poikalapseni eläisi elämänsä tuskissaan, vammautuneena, sairaana jne koska minä haluaisin myös tytön. Miksi ihmeessä toivot lapselle hirvittävää elämää? Oletko ihan terve (tai aikuinen?)
Nyt on kyllä molempia, mutta en ole koskaan ymmärtänyt tuota äidit haluaa aina tyttöjä
Voisiko yksikään mies kirjoittaa samalla tavalla? Että voi kunpa esikoinen olisi poika, kun jokainen mieshän toivoo poikaa. Toivon, että moni äiti täällä menisi itseensä. Kuulostaa niin lapselliselta ja kypsymättömältä kuin olla ja voi.
Tällaisille äideille kuuluisivat ne keskenmenot, kohtukuolemat, sairaat lapset ja lapsettomuus.
kun tollasta kirjotat, että jollekin kuuluis keskenmenot ja muut vain siksi että toivoo tiettyä sukupuolta..???
Halusit pojan. Sait pojan. Sait tytönkin ja olit siihen tyytyväinen. Eihän sulla herran tähden ole mitään, mitä kaivata, koska sulla on molempia sukupuolia!
mulla ei ollut molempia sukupuolia olevia lapsia. Ja vaikka mulla ei olisikaan olosuhteita kaivata tiettyä sukupuolta olevaa vauvaa, niin silti kiinnostaisi, miksi joku toivoo palavasti nimenomaan tyttöä.
toivoa toistakin sukupuolta olevaa lasta kuin nykyinen/nykyiset ovat. Niin minäkin toivoin ja sain lopulta :) Aiheesta "Sukupuolta saa toivoa" oli artikkelikin jossain tänä vuonna. Tabu se silti taitaa olla?
ja olen huomannut, että miehen on paljon helpompi tuntea yhteyttä, keksiä tekemistä jne pojille kuin tytöille. No, meillä ei ole tyttöä, mutta tuttavaperheissä, joissa on vain tyttöjä, on havaittavissa tietty isän ja tytärten välinen etäisyys, koska isä ei kuitenkaan tunne tyttöjen juttuja niin hyvin. Että kyllä se menee myös toisin päin, että jos esikoinen on tyttö, niin varsinkin mies toivoo kovasti toisesta lapsesta poikaa.
Meille ei enempää lapsia tule, joten se tyttö jää saamatta. Elämässä voi kuitenkin käydä pahemminkin, esimerkiksi ei saa lapsia ollenkaan tai lapsi on sairas tms. Ja onneksi poikani ovat maailman ihanimmat! :)
Minulla on jo kaksi poikaa ja kolmas lapsi tulossa ihan kohta.
Todella toivon että on tyttö. Luulen että toivoisin poikaa jos minulla olisi kaksi tyttöä.
Kolmatta en kuitenkaan tehnyt sen takia että saisin tytön vaan koska olen aina halunnut kolme lasta. Tässä on meidän lapset, tuli sitten tyttö tai poika.
naiset tyttöjä, ei sen monimutkaisempaa.
Minulla on jo kaksi poikaa ja kolmas lapsi tulossa ihan kohta.
Todella toivon että on tyttö. Luulen että toivoisin poikaa jos minulla olisi kaksi tyttöä.
Kolmatta en kuitenkaan tehnyt sen takia että saisin tytön vaan koska olen aina halunnut kolme lasta. Tässä on meidän lapset, tuli sitten tyttö tai poika.
Minäkin olin aina halunnut kome lasta ja kolme sainkin, kaikki poikia. Kummasti olenkin alkanut nyt miettimään, että jos tekisi vielä yhden niin voiskohan se olla tyttö...tuskin on mutta riski tekisi mieli ottaa.
Itsellä ei ole kokemusta, mutta sitten kun joskus saan lapsia, jos saan, toivoisin kumpaakin sukupuolta. Koska äiti voi kokea niin eri asiat tyttöjen kuin poikien kanssa ja sama toisin päin!
Tytön kanssa jaetut salaisuudet, 'olet-tullut-murrosikään-ja-kehossasi-tapahtuu-muutoksia'keskustelut, meikkien jakamiset... Kuulostaa tyhmälle ja turhamaiselle, mutta näiden asioiden (mm.) haluaisin tytön, ja toivon että jos sellaisen saan, nämä asiat saisin muiden muassa kokea.
Pojan kanssa taas saisi kokea ihan eri jutut.
Se on yleistämistä, että äidit haluaisivat aina tyttöjä, mutta ehkä tyttöön voisi sitten myöhemmällä iällä 'samaistua' paremmin, ja tämän tunteita ja ajatuksia ymmärtäisi paremmin. Tämä on klisee, mutta pojan kanssa ei voisi (todennäköisesti) kokea 'tyttöjen juttuja', kuten shoppailua, meikkaamista ja tällaista. Ja ehkä meihin on iskostettu jonkinlainen 'äidin ylpeys', joka saa meidät himoitsemaan tyttöjä (Vääk, kuulostaa kauhealle...). Kuka tietää?
Joka tapauksessa ei voi sanoa että jonkun mielipide on oikea. Itse (kuten sanoin) haluan kokea molemmat ilot, mutta jos saisin päättää nyt, tällä hetkellä, valitsisin tytön ja yrittäisin tehdä hänen elämästään täydellisen, sellaisen jonka olisi itse halunnut elää.
Kuulun varmaan outoon vähemmistöön, mutta toivoin esikoisesta poikaa, poika tuli, ja nyt haluaisin vielä toisen pojan. En usko jääväni mistään paitsi vaikka meille ei tyttöjä tulisikaan. :)
Itselläni on kolme poikaa ja ovat tietenkin maailman ihanimmat lapset. Kolmatta odottaessani ajattelin, että olisi ehkä ihan kiva että jos hän olisi tyttö, mutta nyt en tätä pikku herraa vaihtaisi mihinkään maailmassa. Lapsilukumme on täynnä, ja vaikka 100 prosenttisesti saisin tietää seuraavan olevan tyttö, en enempää lapsia haluaisi!
Minulla ei ollut veljeni kanssa mitään yhteistä. Siksi toivoin, että omat lapseni olisivat samaa sukupuolta. Ja näin sattumalta kävikin :)
Oletko blondi ap,anteeksi pakko kysyä:))
paitsi, että minä olen tehnyt kolme lasta toivoen tyttöä. En sitä tyttöä koskaan saanut :( ja meidän lapsiluku on täynnä. Sydämessäni on iso aukko, mikä ei ole millään täyttynyt.
Tällaista tää elämä on, ihanat ovat poikani ja heitä rakastan, mutta ikuisesti olen onneton!