miksi naiset unohtavat oman ulkonäkönsä, kun saavat lapsia?
Tästä on täällä puhuttua monta kertaa, mutta otampa taas puheeksi. Ihmetyttää niin huikeesti, kun sinkkuna monet naiset ovat tiptop ja heti kun saadaan mies koukkuun ja pari lasta, niin leikataan lyhyt tukka, eikä meikata kuin ehkä jouluna. Puhumattakaan k i l o i s t a ... Ja sit vielä kehdataan loukkaantua ja vauhkoontua, jos mies erehtyy kehaisemaan jonkun hemaisevan naisen ulkonäköä. Ettekö tajua sen olevan vinkki!?! Just tällä viikolla kuuntelin yhden virttyneen mamman itsesääliä, kun mies katsoo pornoa. Koita siinä sitten rohkaista, että "katsos kun hekuman ylläpitäminen vaatii vähän viitseliäisyyttä".
Siistin arkimeikin tekoon menee max 10min ja hiusten laittoon ehkä max 20min. Onko teidän aikanne niin rajallista, että panostus tuntuu mahdottomalta?
- Nyt naiset viimoset päälle ja punaa huuliin, voin luvata, että miehenne ovat ihan haltioissaan.
Kommentit (116)
Eikä oo enää aikaakaan. Ennen kun oli lapsia, kiharsin hiukset, meikkasin, valitsin vaatteet huolella kun lähdin kaupungille. Nykyään en enää vaan jaksa.
Kieltämättä itsekin aattelin ennen lapsia, miksi jotkut naiset antaa itsensä rupsahtaa, mutta en enää mieti sitä enää. Olen kyllä edelleen hoikka, mutta hiukset ja meikki on harvoin tip top.
ystäväpiirissäni aloituksen väite on ihan urbaanilegenda. Kaikki äitiystäväni huolehtivat nimittäin ulkonäöstään.
Niin teen minäkin, koska pidän omaa ulkonäköäni kohtalaisen tärkeänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin pinnallinen tai, että itseni laittamiseen kuluva aika olisi pois lapsiltani. Sitä vaan löytää aina jostain sopivan raon jos pitää asiaa tärkeänä.
Ja täytyypä sanoa, että äitiystäväni tosiaan huolehtivat ulkonäöstään: ulkoilevat ja liikkuvat päivittäin, syövät terveellisesti ja monipuolisesti, ovat puhtaita ja huoliteltuja. Sen sijaan sinkkuystävistäni löytyy muutama jonka ulkonäkö ei ole niin huoliteltu: viettävät viikonloput baareissa ja mässäävät roskaruokaa. Ovatkin sitten usein krapulaisen pöhöttyneitä ja punakoita ja liikakilojakin löytyy.
"miksi naiset unohtavat oman ulkonäkönsä, kun saavat lapsia?"
Sitä on tajunnut lasten myötä että muut asiat ovat elämässä tärkeämpiä kuin ulkonäkö. Nuorempana tuli stressattua ihan turhaan, että muka joku asia omassa ulkonäössä ei ollut riittävän täydelllinen. Nyt riittää kun on siisti + puhdas, töihin laitan vähän ripsaria + meikkivoidetta tms; elämssä on tärkeämpiä asioita kuin ulkonäön puunaaminen.
Sisäinen kauneus, kasvaminen henkisesti ihmisenä ja vanhempana
- se on se mihin on nykyisin motivaatiota panostaa.
Odotahan kun se lapsi ei enää kölli siinä sitterissä. Lapset kukkuu yötä myöten, illat venyy ja aamulla taistelet ne ylös sängystä ja itsesi töihin. Siinä sivussa koitat itsellesi keittää kupin kahvia, pukea, pukea lapset, laittaa varavaatteet päiväkotiin. Tarkistat lähtiessäsi jääkaapin, jos vaikka ehtisit käymään kaupassa töistä tullessa... Huoh, hyvä kun ehtii hiukset kampaamaan ja hampaat pesemään. Eikä näille silmäpusseille enää meikkikään tehoa joten ihan sama.
Ja meinaatko, että puunaan itseni meikkiin sitten töiden jälkeen? (Työ sellainen, ettei ole tarpeen.) En enää viitsi, kun alkaa iltataistelut...
...joka kiltisti köllii sitterissään sen aikaa. Mutta vaikka lapsia olis laumallinen, niin kyllä puoli tuntia aina jostain rääpäsee. Aika hyvin on kiireisillä äideillä aikaa notkua netissä. Hmmm... Ei kenenkään tarvi aamuhössäkässä alkaa itseään puunaamaan, mutta sit kun on hyvä hetki. Sellaisia hetkiä tulee varmasti. -ap
Valaistuneita.......blaablaablaa.. Kumpi on mielestäsi tärkeämpää, meikit vai lapsi?? Haloo!!
Ja vastaus ap:n kysymykseen. En yksinkertaisesti pysty repimään puolta tuntia aamustani. Vaikka kuinka laitan illalla aamun juttuja valmiiksi, en vain pysty. Tai siis tottakai voin jos jätän tekemättä lapselle puuron, jätän vaipan vaihtamatta, annan olla likaiset vaatteet, en leiki lapsen kanssa tai jätän siivouksen yms..
Puuteri, kulmakynä ja hiuslakka (2minuuttia)
Mulla on kaksi pientä lasta ja huolehdin itsestäni varmaan enemmän mitä ennen heitä. Eilen juuri kuulimme ystäviemme kanssa "Ei teistä uskoisi, että kaikilla on lapsia" :)
huolehdin kyllä ulkonäöstä, urheilen ja pidän itseni kunnossa. Nyt kun opsikelen niin meikkaan kouluun ja vähän laitan hiuksiakin. Kun lähden ulos laitan ihan kunnolla itseni nätiksi (niin myös äippälomalla). Kotona ollessa en kylläkään meikkaa ja pukeudun mukaviin olohousuihin. Hiuksetkin on takkusena pystyssä :) Minusta on ihanaa, että ei tarvitse täällä kotona olla kun ihan omana itsenä vaan, eikä mun miestä ole mitenkään haitannut se, että viihdyn luonnollisena. Ennemminkin naureskelee kun meikkaan kouluun :)
No mutta siis, en ole äiti joka ei pitäisi itsestään huolta mutta ymmärrän ihan täysin äitejä jotka eivät pidä. Sitä on aik paljon muuta ajateltavaa kun tulee äidiksi. Ei ole normaalia jos pienten lasten äidin tärkein asia on itse näyttää hyvältä ja laitella punaa huuliin, että mies tykkää. Minua naurattaa ne kotiäidit joilla on tekokynnet ja tekoripset ja hirveä tällinki naamassa vaikka ovat vaan kotona lasten kanssa. Naurattaa ja säälittää! Lapset kun rakastaa äitiään varmaan ilman niitä meikkejä ja isänkin pitäisi! Sen 30min päivässä voi käyttää johonki järkevämpäänkin :)
entäpäs jos
-se hormonimyrsky vie hiukset, ne on pakko leikata lyhyeksi
-se lapsi valvottaa niin, että joudut nukkumaan parin tunnin pätkissä, jos ehdit edes välillä nukahtaa...se lihottaa: eli vaikkapa imetät niin periaatteessa laihdut, mutta kun valvot niin lihot =muutosta ei tapahdu poispäin raskauskiloista
hormonimyrsky+nukkumattomuus. ei todellakaan ole mielessä miltä näyttää kenekään silmissä, eihän siinä edes muista vessassa katso peiliin, kiun hyvä jos ehtii kätensä pesasta, kun on tuhat yksi muutakin asiaa mielestä pakenemassa...
että elämässä on tärkeämpiä ja kiinnostavampia juttuja kuin oma ulkonäkö. :)
keskittyä enää niin paljon itseensä. Ensin on imetys ja vauvasta huolehtiminen (oma ulkonäkö sivuseikka). Sitten ehkä tulee toinen lapsi ja sama juttu. Sitten kun mennään työelämään takaisin, juostaan kodin, päiväkodin ja työpaikan väliä kieli vyön alla. Ehkä ehditään vähän harrastaakin. Kun lapset ovat kouluiässä, on päällä lasten harrastusrumba: kukin lapsi vuorollaan kuskataan harrastuksiin, tähän voi mennä montakin arki-iltaa.
Rahaakin on aika vähän käytössä. Ne vähät rahat käytetään mielummin kunnollisiin lastenvarusteisiin ja -tarvikkeisiin. Monesti tarvitaan isompi asunto ja maksetaan isoa asuntolainaa. Autokin usein hankitaan, bensa ja muut auton kulut pitää maksaa.
Kyllä sitä siinä vaiheessa miettii voiko laittaa rahaa kosmetoligiin ja kampaajaan kerran kuussa.. Tukka leikataan siinä vaiheessa, kun on pakko.
Ja omat vaatteet... ei ole varaa käyttää rahaa niihin enää niin paljon kuin lapsettomana. Alkaa ajatella käytännöllisesti.. ja pihisti.
Näin se vaan on ja näin on ihan hyvä olla. Toki itseäänkin pitäisi välillä hemmotella.
En oikein ymmärrä tuota "mies koukkuun ja tukka lyhyeksi" -kommenttia. Eiköhän perheen perustaminen ole sekä miehen että naisen yhteinen projekti. Oletko huomannut miten miesten vyötärön ympärys alkaa kasvaa siinä vaiheessa, kun perheeseen tulee lapsia? Eli ei tämä "rupsahtaminen" koske ainoastaan naisia.
Minulla on 6 lasta joista nuorin vauva ja isompia vien aamuisin kouluun. Olen yh. Enkä ikinä mene ulos ilman meikkiä. Opiskelen myös.
Ei minua kiinnosta miltä muut äidit näyttävät, minä haluan kuitenkin näyttää hyvältä.
Oi, sinä olet täydellinen.
- Ai mutta joo, yks pikku mutta, eihän sulla oo miestä. Toisin kuin näillä kypsemmillä perheenäideillä joiden ei tarvi miestä metsästää sotamaalit naamassa :) Ei millään pahalla sulle :) toivottavasti se mies löytyy sullekin!
Rahaa ei ole niin paljon käytettävissä vain itseen kuin lapsettomana, mutta onneks marketista saa hiusväriä ja huokeita ihonhoitotuotteita. Meikkaan päivittäin ja laitan hiukset. Liikun 5-6 päivänä viikossa iltaisin lasten mentyä nukkumaan (yleensä kotijumppaa mm. kahvakuulien kanssa, joskus lenkki) ja olen ihan ok kunnossa.
Mutta liikunta ja huoliteltu ulkonäkö on olleet mulle aina tärkeitä. Ja lisäksi yksi konsti saada pieni hetki hengähdystä kiireisestä arjesta: 2 lasta, työ, kotityöt jne. kuten varmasti kaikilla muillakin. En kuitenkaan ihmettele, miksi kaikki eivät tee kuten minä: ihmiset ovat erilaisia. Ja esimerkiksi joku mieluummin leipoo kuin jumppaa ja mitä pahaa siinä on?
Eikä se hekuman ylläpito ole ripsiväristä kiinni. Nuhjuisen näköisellä naisella voi olla kukoistava seksielämä ja sillä timmimmällä ja meikatulla lähinnä velvollisuuden hoitamista ja suorittamista (kuten minulla)...
ei se tip top ole juttu.
Tärkeintä on ne kokemukset. Tarpeeksi kokenut kolli tajuaa ja osaa relata. Antaa myös naisensa relata ja vanheta yhdessä.
Ne muistot nuoruudesta ja kuinka hyvältä näytettiin yhdessä. Oltiin paikkakunnan kaunein pari, jota kaikki ihaili.
Kun on tarpeeksi näyttöä ja kokemusta takana ei tarvitse päteä.
En mun tarvitse ainakaan katsella meikkipimuja ja muita huomionkipeitä kimuleita. Ne ei anna mulle mitään uutta mitä en olisi jo tähän ikään kokenut.
Se epävarmuus on epäseksikästä. Ei kaikki miehet ole pinnallisia. Mitä siitä, jos joku nuori nainen on laittautunut ja tyrkyllä. Voisin saada sen koska tahansa. Ei siitä saa potkuja. Omaa itsetuntoaan ne pönkittää. Miksi antaisin sellaisen kulkea mun kaltaisen rinnalla?
Kuka se kuvittelee edes olevansa.
Mun vaimo on mun rakkaus. Se on mun silmissä aina sama tyttö, kun tavattiin. Kyllä se meikkaa ja laittautuu välillä, mut ei mun takia tarvitse.
Siinä on vielä jotain sitä mitä muissa naisissa ei ole.
että saan itsestäni hyvännäköisen jos haluan. Siksi en jaksa aina panostaa.. Olen satunnainen meikkaaja ja laittautuja. Itseluottamukseni ei ole laittautumisesta kiinni, eikä seksielämässäni ole mitään vikaa. Mieheni huolehtii itsestään suunnilleen samantasoisesti, joten olemme "samalla tasolla".
ei se tip top ole juttu.
Tärkeintä on ne kokemukset. Tarpeeksi kokenut kolli tajuaa ja osaa relata. Antaa myös naisensa relata ja vanheta yhdessä.
Ne muistot nuoruudesta ja kuinka hyvältä näytettiin yhdessä. Oltiin paikkakunnan kaunein pari, jota kaikki ihaili.Kun on tarpeeksi näyttöä ja kokemusta takana ei tarvitse päteä.
En mun tarvitse ainakaan katsella meikkipimuja ja muita huomionkipeitä kimuleita. Ne ei anna mulle mitään uutta mitä en olisi jo tähän ikään kokenut.Se epävarmuus on epäseksikästä. Ei kaikki miehet ole pinnallisia. Mitä siitä, jos joku nuori nainen on laittautunut ja tyrkyllä. Voisin saada sen koska tahansa. Ei siitä saa potkuja. Omaa itsetuntoaan ne pönkittää. Miksi antaisin sellaisen kulkea mun kaltaisen rinnalla?
Kuka se kuvittelee edes olevansa.
Mun vaimo on mun rakkaus. Se on mun silmissä aina sama tyttö, kun tavattiin. Kyllä se meikkaa ja laittautuu välillä, mut ei mun takia tarvitse.
Siinä on vielä jotain sitä mitä muissa naisissa ei ole.
on 6 lasta joista nuorin vauva ja isompia vien aamuisin kouluun. Olen yh. Enkä ikinä mene ulos ilman meikkiä. Opiskelen myös.
Ei minua kiinnosta miltä muut äidit näyttävät, minä haluan kuitenkin näyttää hyvältä.