Aineenopettaja, pidätkö työstäsi?

ihan niistä oivalluksista, että millä tavalla jotain asiaa kannattaa opettaa ja miten asioita kannattaa selittää. Nuo saattavat vaihdella ihan ryhmästä toiseenkin ja on oikeasti todella palkitsevaa kun on kehittänyt itse oman tapansa selittää asia ja pystyy huomaamaan, että oppilaat hahmottivat sen takia asian paljon paremmin kuin jollain toisella tavalla.



Jos opiskelet itse kieliä, niin moni opettajahan tekee keikkaa kääntäjänä, kansanopistoissa aikuiskursseilla, luennoitsijana ym. alueilla, joita ei voi tehdä päätyökseen, mutta joista ehkä saisi erilaisia haasteita sitten?

Olen lukiossa. Tässä keskustelussa muuten haisee hiukan, että lukiossa taidetaan viihtyä paremmin...?



Mulle kyllä sopi peruskoulukin. Se on sellaista puljaamista nopeissa tilanteissa, mutta ihan hauskaa.



Mä kyllä väitän, että monille opettajille tekisi hyvää kokeilla jotain muuta ensin. Olen kuunnellut kolmessa paikassa opettajien ikiaikaista rutinaa työstään ja purrut huulta, etten haasta riitaa. Kokeilisivat jotain muuta, niin huomaisivat, että opettajan työ on loppujen lopuksi ihan ok. Useimmat on suoraan yliopistosta tulleita ja ihan harhakuvitelmissa siitä, millainen paratiisi muualla on. Itse olin toisella alalla 10 vuotta ja tiedän tasan, mitä ne yksityisen mukavat työolosuhteet ja palkat on.

ja ollut sitä jo 15 vuotta. Ei kyllä vieläkään ole sellainen tunne, että olisin oppinut täysin tyhjentävästi ihan kaiken tietämisen arvoisen opettamastani kielestä. Tänään viimeeksi opin uusia termejä erään oppilaan harrastukseen liittyen. Ja vaikka kielen perusteet pysyvät samoina, niin uusia sanoja ja sanontoja keksitään koko ajan. Mutta jos itselläsi on sellainen tunne, että nimenomaan haluat käyttää kieltä, et opettaa sitä muille, niin älä ryhdy opettajaksi. Kielitaitoisille ihmisille löytyy kyllä paremminkin palkattuja aloja.

Saan haastaa omaa älyäni ihan jatkuvasti ja vielä enemmän tunneälyäni. Tykkään kovasti murrosikäisistä. Rutiininomainen ja opettajantyö ei kyllä liity mitenkään toisiinsa.



Iso miinus on kuitenkin annettava koulujen kunnosta. En tule tekemään tätä työtä kovin kauaa, jollen löydä homeetonta työpaikkaa ja valitettavasti sellaisen löytäminen on ihan mahdotonta :-(

Olen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori lukiossa. Älyä saan käyttää, luovuuttanikin tarvitsen, pidän opiskelijoista ja työyhteisöstäni. Osa opiskelijoistani on aikuisia, mutta kaikkein antoisinta on ollut opettaa energisiä nuoria. Mutta eihän ala kaikille sovi.